Äitini katkeruus ja itsekkyys on pilannut suhteemme

Äitini on hyvin perusnegatiivinen ihminen. Lisäksi hänellä on pari isoa asiaa, joista hän on erittäin katkera, ja näitä asioita hän jaksaa jauhaa vuosikymmenestä toiseen. Hän on myös rasistinen ja hyvin itsekäs. Jos kerron hänelle elämästäni, hän kääntää kaikki juttelut aina heti itseensä, oli aihe mikä tahansa, ei kysele meidän elämästä, ei soittele saati käy kylässä.

Äitienpäivänä soitin hänelle pitkästä aikaa, olemme tosi vähän tekemisissä nykyään. Kyselin häneltä kuulumisia ja kerrottavaa olisi ollut itselläkin aika paljon, kun niin harvoin puhutaan. Ei jaksanut myötäelää äiti tälläkään kertaa.

Kertomatta sen tarkemmin meidän kuulumisia sanon esimerkkinä, että kerroin lasten koulumenestyksestä. Tyttöni lukevat ranskaa alakoulussa ja kun kerroin kouluasioista, äitini alkoi ranskan tultua puheeksi paasata ulkomaan pelleistä. Siihen jäi lasten kuulumiset, hän ei kysynyt lapsista enää mitään, eikä meistä muistakaan kyllä, paasasi vain omia ennakkoluulojaan heti kun ne tulivat mieleen.

Kaiken lisäksi hän sekoittaa minut veljeeni, joka on minua mekein 10 vuotta nuorempi ja elää täysin erilaista elämää kuin minä. Miten meidät voi sekoittaa toisiimme??? En tajua. Jos hän välittäisi meistä ja tuntisi lapsensa, eikö hän silloin myös muistaisi joitain asioita elämästämme?

Olen taas kerran niin pettynyt ja vihainen, asia pyörii mielessä koko ajan. Tämän takia en ole äitiin enää yhteydessä, hän saa aikaan hirveän myllerryksen mielessäni. Hän ei ole ikinä minusta hirveästi piitannut. Teistä nämä asiat voi tuntua vähäpätöisiltä, mutta kaipaisin niin hirveästi edes pientä välittämisen osoitusta, että sen täydellinen puuttuminen satuttaa joka kerta. :(