Lue keskustelun säännöt.
Kadehditko niitä, jotka ovat saaneet perintönä asunnon ja auton ja---
25.07.2013 |
Tuli vaan mieleen, että joillakin on varaa velattomaan elämään...esimerkiksi maaseudulla asunto tulee yleensä perintönä ja maat sekä metsät, ja kun rahat loppuu kaadetaan metsää...
Kommentit (42)
No kyllähän se kadetuttaa, kun toisille tulee moni asia helpommalla. Tosin maaseudulla en haluaisi itse asua, peritty maatila voisi olla enemmänkin riesa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 23:49"]
No kyllähän se kadetuttaa, kun toisille tulee moni asia helpommalla. Tosin maaseudulla en haluaisi itse asua, peritty maatila voisi olla enemmänkin riesa.
[/quote]
Mitä helppoa siinä on, että menettää isänsä teini-iässä?
En osaa kadehtia, kun perineitä ei kuulu ystäviin, eikä omalla kohdallakaan perintöä ole odotettavissa ennen eläkeikää ja silloinkaan tuskin kovin paljoa. Sitä en kiellä, etteikö ylimääräinen raha olisi tervetullutta (kenellepä ei), mutta kun on tottunut elämään itse tienaamallaan rahalla ja maksamaan sitä asuntolainaa, niin ei sitä osaa muuta edes odottaa.
Totta kai, miten voisin olla haluamatta itsellenikin vastaavaa perintöä?
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 23:49"]
No kyllähän se kadetuttaa, kun toisille tulee moni asia helpommalla. Tosin maaseudulla en haluaisi itse asua, peritty maatila voisi olla enemmänkin riesa.
[/quote]
Mitä helppoa siinä on, että menettää isänsä teini-iässä?
[/quote]
Siinä ei ole mitään kadehdittavaa tai helppoa että menettää läheisensä, tietenkään. Sehän on aina hyvin surullista. Käsitin että kysymys on kuitenkin että kadehtiiko niitä, joille läheisten menetyksestä jää käteen iso omaisuus, verrattuna meihin muihin joiden läheisten kuolemasta jäi vain maksettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennemmin kadehdin ennakkoperintöjä. Meilläkin on monet tutut saaneet ennakkoperintöä sen verran, että on riittänyt omaksi osuudeksi asuntoon. Me vaan kitkutellaan vuokralla kun ei ole saatu ennakkoon mitään :-(
No toki, vähän. Mutta en minä nyt yöuniani sen takia menetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 23:49"]
No kyllähän se kadetuttaa, kun toisille tulee moni asia helpommalla. Tosin maaseudulla en haluaisi itse asua, peritty maatila voisi olla enemmänkin riesa.
[/quote]
Mitä helppoa siinä on, että menettää isänsä teini-iässä?
[/quote]
Käsitin että kysymys on kuitenkin että kadehtiiko niitä, joille läheisten menetyksestä jää käteen iso omaisuus, verrattuna meihin muihin joiden läheisten kuolemasta jäi vain maksettavaa.[/quote]
Tietysti tästä oli kyse.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 23:46"]
Tuli vaan mieleen, että joillakin on varaa velattomaan elämään...esimerkiksi maaseudulla asunto tulee yleensä perintönä ja maat sekä metsät, ja kun rahat loppuu kaadetaan metsää...
[/quote]meinaatko että maaseudulla on tuo Kiinan yhden lapsen politiikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kai nykypäivänä 80-90% ihmisistä jonkintyyppistä kiinteää (huomattavaakin) omaisuutta perii eli en osaa kadehtia sen perusteella.
En kyllä osaa kadehtia perinnön saajia. Olishan se kiva itsekin periä hulppea rahasumma, mutta sit ei olisi varaa perintöveroihin.
Ja mitä tulee "ja sitten kaadetaan metsää" niin ei sekään nyt ihan niin kivaa ole; se on raakaa työtä ja tehdään usein lopputalvesta kun puut on vielä jäässä ja metsässä kuitenkin lunta vielä. Voihan sen ulkoistaa, mutta sitten pitää siitä myös maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No asunnosta olen kateellinen koska kelpais mullekin mutta autot, veneet ja kesämökit ei kiinnosta.
Mutta ei se mun kateus ole mitään ilkeää että toivoisin asunnon palavan tms mutta siis kelpais mullekin sellainen onni että joku mua muistais asunnolla testamentissaan :)
Kuoleeko kaikki maalla noin 50v iässä ja talo jää lapsille vai missä ihmeessä ne lapset asuu, jos vanhemmat ei kuolekaan ajoissa? Pitääkö metsää mitenkään hoitaa, että sen saa kasvamaan vai tuleeko sieltä määrättömästi rahaa noin vain? Onko kaikilla maalaisilla 400 ha metsää, joka kuulemma on minimi, jos aikoo elää keskituloisesti eikä ole muita tuloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kadehdi, ellei ole lisäksi isot tissit ja mies nimeltä Tero.
Ei se perintövero lankea maksettavaksi heti kun perinnön saa. Ensin rahat tupsahtavat tilille perunkirjoituksen jälkeen, sitten siinä samalla lähtee verottajalle ilmoitus peritystä rahasummasta tai omaisuudesta. Verottaja aikansa pyörittelee papereita pöydällään ja lähettää sitten ihan laskun summasta, joka on perintöveroa maksettava. Senkin voi usein, summasta riippuen maksaa esim kahdessa osassa. Eräpäivä voi olla kuukausien, esim. 6kk päässä. Siinä ehtii jo realisoidakin omaisuutta jos ei ole ihan käteistä perinyt. Niin joo, kuolinpesän voi toki pitää jakamattakin siihen saakka että kiinteä omaisuus on realisoitu, ja kun pesä jaetaan se on vain rahaa, ja silloin perintövero on helppo maksaa vaikka heti.
Luonteeni on viallinen kuin kiinalainen radio ja synkkä kuin Mörön öinen hyrinä, mutta kuulen mieluusti kaiken perinnöistänne, palkintoponeistanne, neuvokkaista lapsistanne ja ulkomaanmatkoistanne!
Ei se metsän omistaminen ole pelkästään sitä wttä kaadetaan metsää ja saadaan rahaa. Se on kovaa työtä tai sitten rahanmenoa jos ostaa työt muilta. Toki se tuottaakin, mutta ei ikuisesti jos velvollisuuksia ei hoideta. osa niistä velvollisuuksista on ihan lakiin kirjattukin.
Perintövero tulee maksettavaksi vaikka kuolinpesää ei jaettaisikaan. Jos perii talon maalta niin kuka kuvittelee sen menevän helposti kaupaksi? Voi olla että sitä mahdollisesti hometaloa ei kukaan halua ostaa. Perintöverot on silti maksettava, samoin jatkossa kiinteistöverot jne.
Kadehdin rahaa ja omaisuutta perineitä.