Kuinka usein lastenne päiväkodissa on retkiä tai erikoispäiviä?

Ei koskaan, vanhempien toiveesta oltiin retkeilemättä. Päiväkoti on koti, siellä voi varsin hyvin olla ihan paikallaan. Keväällä tekivät yhden metsäretken lähimetsään, muuten elivät rauhassa pientä elämää.

Pari retkeä vuodessa. Hiihtoretki lähimetsään ja retki esim. eläinpuistoon keväällä.

Ei ollenkaan. Joskus aikaisempina vuosina joku/jotkut vanhemmat ovat valittaneet retkistä ja nyt on menty toiseen ääripäähän. Päiväkodin alueelta ei ole poistuttu kertaakaan tämän kolmen vuoden aikana. Viime keväänä 2 ryhmää piti piknic-retken päiväkodin pihassa. Valitettavasti ei mun lapsen ryhmä.

Nö höh. Näin kai on lapset ja aikuiset erilaisia. Meidän poika rakastaa retkeilyä eikä väsähdä siitä lainkaan. Ja päiväkoti on onneksi samanmoinen, retkeilevät lähimetsissä, teatterissa, kirjastossa, lähipäiväkodeissa jne. Ja mä oon pitänyt tätä hyvänä asiana :)

Ollaan kyllä muutenkin meneväinen perhe eikä vapaa-aikana muutenkaan paljon kotona olla.

Noniin, eli ei muissakaan päiväkodeissa retkeillä viikottain.

Harmilliseksi tämän tekee se, että retkipäivinä koko ryhmä tai koko päiväkoti lähtee pois päiväkodilta, joten lapsi on ihan pakko viedä sinne aiemmin. On väsynyt ja illalla vielä väsyneempi päivän retkeilystä.

Viime vuonna oli kaksi lasta päiväkodissa, nyt vanhempi meni kouluun. On siis enää yksi lapsi tässä retkirumbassa, mutta väsyttävältä syksyn ohjelma näyttää.

ap

Onpa ongelma taas tämäkin.

Ihanaa että päiväkoti järjestää extraa, älkää valittako siitä vaan olkaa onnellisia joka hetkestä. Mieluummin liikaa tekemistä kuin liian vähän.

Esikoiseni joutui vuoden ajan olemaan lasten säilytyslaitoksessa. Eivät vuoden aikana KOSKAAN poistuneet päiväkodin pihan ulkopuolelle. Lähellä olisi ollut kivoja leikkipaikkoja, puistoja, urheilukenttä, kirkko (jouluna olisi voineet käydä laulamassa lastenlauluja), lenkkipolut ja metsä.

Vaikka mitä kivaa olisi löytynyt, vaan ei. Joskus oli päiviä, jolloin eivät päässeet edes ulos. Ei siksi että keli olisi ollut huono vaan koska hoitajia ei ollut riittävästi. Lapsia ryhmässä oli yli 20, ideaalitilanteessa hoitajia 3, mutta yleensä näistä paikalla 1, sijaisia eivät saaneet, joten ryhmä yhdistettiin toiseen ryhmään, jolloin lapsia lähes 15 lisää ja hoitajia olikin 2-3.

Hoitajat sairastelivat henkisesti ja fyysisesti. Ilmapiiri oli silminnähden huono. Hoitajat vaihtuivat myös tiuhaan.

Onneksi tätä jatkui vain vuoden, sekin oli liikaa. Oma lapseni ei siitä itse kärsinyt, koska hänelle muodostui tuolla hyviä kaverisuhteita. Sai leikkiä ja askarrella (lue: piirtää ja maalata vesiväreillä) yllin kyllin.

Kerronpa vielä että kerran ko. päiväkodin ruoka ilmeisesti paloi pohjaan. Kun hain lasta poikkeuksellisesti etuajassa, haistoin palaneen käryn eteiseen asti. Hoitaja kuittasi hajun sillä että ruoka vähän kärtsäsi, mutta saivat sitten tilalle muuta. Kun kysyin lapselta mitä söivät: mustia perunoita jotka maistuivat pahalle.

Tuossa tilanteessa valitukset päiväkodin johtajalle eivät johtaneet mihinkään. Epäilinkin että ongelmien alkulähde oli itse johtajassa. Pakkohan siihen oli olla joku syy miksi yksi toisensa jälkeen siellä ei kestänyt.

Lapseni pääsi onneksi pois tuolta parempaan päiväkotiin, jossa elettiin normaalimpaa elämää ja hoitajat viihtyivät työssään. Retkiä tekivät pari kertaa viikossa. Kerran viikossa luontoretki ja toisen kerran sitten jotain muuta (luistelua, uintia, hiihtoa, kirjasto, kauppa, kirkko, urheilukenttä, leikkipuisto, toiseen päiväkotiin, museoon, paloasemalle jne).

Kuopukseni saa onneksi myös olla tuossa ihanassa retkeilevässä päikyssä.

kausittain enemmän retkiä, joskus vähemmän. Lapsemme ovat aina pitäneet retkipäivistä, ne ovat päiväkodin/eskarin/koulun kohokohtia. Ja helposti heräävät vähän aikaisemmin, jos tiedossa jotain extraa...

olen kiitollinen, että henkilökunta jaksaa viedä ryhmiä, ei se ole ihan helppoa...

Isojen puolella keskimäärin varmaan kerran viikossa. Joskus keväisin kaksikin kertaa, mutta talvella/syksyllä vähemmän. Pienten puolella ne isoimmat ryhmäläisistä kävivät myös "retkillä" 100 metrin päässä metsässä, jossa on noin 10 puuta :)  siitäkin pidettiin suuresti.

Usein käyvät katsomassa joella, lintutornilla, lähimetsässä ja parissä lähellä olevassa leikkipuistossa. En niitä miksikään retkiksi laske...heillä ihan normaalia toimintaa. Välillä pyytävät eväät kotona, toisinaan eivät.

Käyvät eskarissa laulamassa ja jumppahallilla. 

Kokopäiväretkiä oikein bussikuljetuksella on ollut kerran vuodessa.

Lisäksi ovat käyneet jumppahallilla/koululla katsomassa teatteria, konserttia, sirkusta kerran pari vuodessa.

Ei mulle ole ollut mikään ongelma esim jumppapäivänä kiikuttaa lasta suoraan sinne jumppahallille, jos ei ehditä lähtöaikaan tarhalle.

Sopivasti ja lapset kyllä tykkäsivät kun virtaa riittää!

Oli metsäretkiä, jumppa ja lii teatteria, konserttia, taidenäyttelyä, museota ja kävivät jopa ravintolassa syömässä ;)

11 korjaa...jumppa ja liikuntatapahtumia, teatteria....

On retkiä ja "retkiä". Meidän lasten päiväkodissa (yksityinen) mennään paljon. Sellaisia kunnon retkiä näyttelyihin, tapahtumiin, kauemmas luontoon tms on parin viikon välein, mutta muuten käyvät montakin kertaa viikossa pieninä ryhminä esim torilla, lähimetsässä, leikkipuistossa, urheilukentällä jne. Lapsia otetaan muutama aina mukaan myös vaikka ihan tavalliseen kauppaan silloin, kun päiväkotiin täytyy käydä ostamassa jotain.

Sitten on vielä erikseen muskari, uimakoulu, luistelukoulu, hiihtokoulu laskettelukoulu ja mitähän vielä. 

Minusta mukavaa, eikä lapsikaan koe tätä rasittavana vaan on innoissaan aina menossa.

Olen ilmoittanut päiväkotiin, että lapsi tulee hoitoon klo 9.30. Jos on retkipäivä, ei se kiinnosta minua, työpäiväni alkaa klo 10.00 ja lapsen tuon sinne mennessäni matkalla hoitopaikkaan. Joku aikuinen on siellä lastani varten ja olen jo oppinut varmistakaan, että kyseessä ei ole työkokeilija tai harjoittelija.

Pari muuta perhettä on ryhtynyt toimimaan tavallani. Päiväkoti on perhettä varten, ei perhe päiväkotia.

Lapsi ollut nyt elokuun alusta päiväkodissa ja vielä ei ole ollut mistään retkistä puhetta, mutta papereista päätellen niitä välillä kuitenkin on.