Onko ok mennä lukioon 14-vuotiaana? Entä yliopistoon?

Lapsesi on matemaattisesti lahjakas ja osaa hyvin englantia. Mites on henkisen kypsyyden laita? Onko vielä kovin lapsellinen vai onko oppinut jo elämän pelisäännöt. Lukiossa tai yliopistossa eivät mammat istu mukana tunneilla. Opiskelijoilta odotetaan itsenäisyyttä. Curling- ja helikopterimammoja siellä ei tarvita. Anna lapsen olla lapsi niin kauan kuin hän sitä on. Kyllä hän ehtii opiskella vähän myöhemminkin.

[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 21:52"]

Lapsesi on matemaattisesti lahjakas ja osaa hyvin englantia. Mites on henkisen kypsyyden laita? Onko vielä kovin lapsellinen vai onko oppinut jo elämän pelisäännöt. Lukiossa tai yliopistossa eivät mammat istu mukana tunneilla. Opiskelijoilta odotetaan itsenäisyyttä. Curling- ja helikopterimammoja siellä ei tarvita. Anna lapsen olla lapsi niin kauan kuin hän sitä on. Kyllä hän ehtii opiskella vähän myöhemminkin.

[/quote]

Tavallaan on henkisesti kypsä, toisaalta ei. Tämä on juuri se asia, mikä itseäni eniten mietityttää. Ei tuon ikäinen niin kauhean kypsä tietenkään voi ollakaan ja lienee selvää, että vanhemmat huolehtivät 13-14-vuotiaasta aivan eri tavalla kuin täysi-ikäisestä. 

Hän on siis sillä tavalla kypsä, että on itsenäinen ja oma-aloitteinen, ottaa todella vastuuta opiskelustaan. Tekee kotitöitä, auttaa iäkästä sukulaista jne. Toisaalta on  ulkoisesti lapsen näköinen ja harrastaa pienoismalleja, kauko-ohjattavia lentsikoita ja vastaavaa.

Olen myöskin sitä mieltä, että lapsen pitää saada olla lapsi. Ja sitä hän onkin. Toisaalta ymmärrän, ettei sekään ole ok, jos opiskeluhaluja olisi, mutta aikuiset toppuuttelevat ja jarruttavat. Ratkaisu lienee se, että lapsi menee ensin ainakin vuodeksi lukioon.

[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 23:22"]

Ratkaisu lienee se, että lapsi menee ensin ainakin vuodeksi lukioon.

[/quote]

En suosittele missään nimessä yliopisto-opintojen aloittamista ainakaan ennen 17 vuoden ikää. Vaikka lapsesi saattaakin olla matemaattisesti huippulahjakas ja pärjätä opinnoissa tiedollisesti, niin häneltä jää niin paljon sosiaalista elämää puuttumaan, jos hän on selvästi muita nuorempi.

Opiskelin itse TKK:lla teknillistä fysiikka ja muistan vieläkin, kuinka mahtavaa oli ensimmäistä kertaa elämässään tuntea olevansa samanlaisten ihmisten joukossa. Kerrankin ei ollut se, joka oli täysin erilainen kuin muut (kuten olin koulussa ollut). Kaikki tämä jää lapseltasi kokematta, jos hän menee yliopistoon 15-vuotiaana.

Huomauttaisin myös, että lukio-opinnot (jos ne suorittaa kunnolla) ovat selvästi vaativampia kuin peruskouluopinnot. Lapsesi saattaa kyllä hyvinkin olla kypsä suorittamaan esim. pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian lukio-opinnot vuodessa, mutta miten kaikki muut reaaliaineet, äidinkieli ja vieraat kielet? Toki nekin voi saada rämmittyä nopeasti jotenkuten läpi, mutta kannattaisiko kuitenkin panostaa enemmän siihen, että osaisi asiat kunnolla? Lahjakkaalla lapsella olisi mahdollisuus hyvässä lukiossa opetella monta vierasta kieltä (suomen, ruotsin ja englannin lisäksi esim. saksa, ranska ja venäjä/espanja), jos kerran muut aineet sujuvat vähällä työllä.

Ja jos ajatellaan myöhempää elämää, niin käytännössä ei ole oikein mitään hyötyä siitä, että on aloittanut yliopiston ja ehkä valmistunutkin sieltä epätavallisen aikaisin. Kun joskus 25-vuotiaana kilpailee tutkijanpaikoista, on täysin samantekevää, onko valmistunut maisteriksi/DI:ksi 19- vai 24-vuotiaana. Paljon olennaisempaa on se, kuinka syvällisesti hallitsee oman alansa asiat.

2

Lapsellesi voisi olla hyvä vaihtoehto IB-lukio. Siellä voi keskittyä muutamaan aineeseen, mutta niissä mennään selvästi syvemmälle kuin normilukiossa. Jos asutte pk-seudulla, voin myös lämpimästi suositella Olarin lukion matematiikka/luonnontiedelinjaa. Seillä lukea matematiikasta, fysiikasta, kemiasta ja biologiasta paljon enemmän kursseja kuin mitä kuuluu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan.

2

IB ei ole hyvä ratkaisu, sillä yleissivistys jää pieneksi. Olarin lukio voisi ollakin, siellä pääsee syventämään. Lukio on juuri yleissivistävyyden vuoksi hyvä paikka, suosittelen sitä kyllä. Kannattaa mennä vähän parempaan lukioon, jos kapasiteettia riittää.

Itse olen käynyt olarissa matikka/luonnontiedelukion ja voin kyllä suositella. Siitä on kyllä nyt jo kymmenisen vuotta aikaa ja sen jälkeen on ainakin rehtori vaihtunut, joten en tietenkään takuuseen voi enää mennä. Itse en ole mikään huippulahjakkuus enkä supernörtti, mutta sellaisiakin meidän luokkaan mahtui (paljon). Mielestäni meillä oli aika hyvä ryhmähenki ja kaikenlaiset hiihtäjät otettiin mukaan porukkaan. Siinä oli aistittavissa juuri tuo 14:n mainitsema ilmiö, kun on tullut kaltaistensa joukkoon oltuaan peruskoulussa vähän erilainen.

Lukiossa on tosiaan hyvä mahdollisuus hankkia kunnon yleissivistys ja kehittää omaa ajattelua, jos matikka sun muut menee helpommin. 

Laita se lukioon ja jos haasteita puuttuu niin avoimessa voi suorittaa jotain kursseja. Lukion vaativuustaso on ihan toisesta maailmasta, kuin peruskoulun. Jos mahdollista, niin koita saada lapsi johonkin suomen huippulukioista, niin pääsee kaltaiseensa seuraan.

Lapsen paikka ei ole yliopistossa, vaikka aivokapasiteetti siihen riittäisikin. Opiskeluaika on niin paljon muutakin kun pänttäämistä.

Tietysti on ok.

t. Sheldon Cooper

[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 21:04"]

Voi olla, että veikkaan väärin, mutta jos esim. 15-vuotias menee yliopistoon, niin ei ne 18+-vuotiaat bilettäjät ota sitä joukkoonsa mukaan, vaikka olisi rempseäkin tyyppi. Ts. tuolla ujoudella ei ole väliä.

[/quote]

Johtuisikohan vaikka siitä, että ne 18+-vuotiaat bilettäjät haluavat mennä baariin ja sinne eivät alle 18-vuotiaat pääse.

Lukioissa on Suomessa suuria eroja. Ei ehkä niinkään opettajien tasossa, mutta oppilaissa. Huippulukioissa oppilaat ovat motivoituneita, ja tunneilla voidaan edetä nopeasti. Sitten on lukioita, joissa on suorastaan häpeä olla hyvä ja yleinen ilmapiiri vastustaa asioiden syvällistä opiskelua. (Tietysti on myös paljon lukioita tältä väliltä.)

Jos haluat lapsesi huippulukioon, hänellä olisi hyvä olla vähintään 9:n keskiarvo, mieluummin vielä parempi. (Esim. Ressuun vaadittiin kaksi vuotta sitten muistaakseni 9,44.) Pääseekö lapsesi tähän, jos hän tenttiin peruskoulun tämän lukuvuoden aikana? Jos ei pääse, niin minusta kannattaisi enemmin käyttää peruskouluun vielä yksi lisävuosi, jotta lapsesi pääsisi hänelle sopivaan lukioon.

Matemaattisesti erityisen lahjakkaat voivat hakea  tänne: http://www.paivola.fi/

Suosittelen lämpimästi:)

Myös kannattaa ottaa huomioon, että luko-opiskelu paljon vaativampaa kuin peruskouluopiskelu. En tarkoita, että jotenkin erityisen vaikeaa, mutta paljon vaativampaa eli iso ero peruskoulun ja lukion välillä. Jos tosiaan intoa ja voimia riittää, niin voi aloittaa avoimessa opiskelut.

En tiedä sitten onko hirveästi väliä onko ns. hyvässä vai huonossa lukiossa opetuksen laadun kannalta, mutta ainakin opiskelijat ovat motivoituneimpia ns. huippulukiossa.

Itse kävin lukion ns. huippulukiossa, mutta minua enemmänkin ahdisti olla siellä - ehkä olisin viihtynyt paremmin perus luonnotiedelukiossa. Onneksi hyviä kavereita sain lukioajoilta - ehkä se oli koulun paras anti :)

[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 23:22"]

[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 21:52"]

Lapsesi on matemaattisesti lahjakas ja osaa hyvin englantia. Mites on henkisen kypsyyden laita? Onko vielä kovin lapsellinen vai onko oppinut jo elämän pelisäännöt. Lukiossa tai yliopistossa eivät mammat istu mukana tunneilla. Opiskelijoilta odotetaan itsenäisyyttä. Curling- ja helikopterimammoja siellä ei tarvita. Anna lapsen olla lapsi niin kauan kuin hän sitä on. Kyllä hän ehtii opiskella vähän myöhemminkin.

[/quote]

Tavallaan on henkisesti kypsä, toisaalta ei. Tämä on juuri se asia, mikä itseäni eniten mietityttää. Ei tuon ikäinen niin kauhean kypsä tietenkään voi ollakaan ja lienee selvää, että vanhemmat huolehtivät 13-14-vuotiaasta aivan eri tavalla kuin täysi-ikäisestä. 

Hän on siis sillä tavalla kypsä, että on itsenäinen ja oma-aloitteinen, ottaa todella vastuuta opiskelustaan. Tekee kotitöitä, auttaa iäkästä sukulaista jne. Toisaalta on  ulkoisesti lapsen näköinen ja harrastaa pienoismalleja, kauko-ohjattavia lentsikoita ja vastaavaa.

Olen myöskin sitä mieltä, että lapsen pitää saada olla lapsi. Ja sitä hän onkin. Toisaalta ymmärrän, ettei sekään ole ok, jos opiskeluhaluja olisi, mutta aikuiset toppuuttelevat ja jarruttavat. Ratkaisu lienee se, että lapsi menee ensin ainakin vuodeksi lukioon.

[/quote]

Oletteko verkko-opintoja miettineet? Silloin lasta ei pudotettaisi suorilta isompiensa joukkoon. Tässä vaihtoehdossa vain haasteeksi asettuu se, miten hän voisi samalla pitää kontakteja yllä ikätovereihinsa. Kenties harrastusten kautta?

[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 12:55"]

[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 21:04"]

Voi olla, että veikkaan väärin, mutta jos esim. 15-vuotias menee yliopistoon, niin ei ne 18+-vuotiaat bilettäjät ota sitä joukkoonsa mukaan, vaikka olisi rempseäkin tyyppi. Ts. tuolla ujoudella ei ole väliä.

[/quote]

Johtuisikohan vaikka siitä, että ne 18+-vuotiaat bilettäjät haluavat mennä baariin ja sinne eivät alle 18-vuotiaat pääse.

[/quote]

Juuri tuota minä kommentillani tarkoitin, mutta kertaus se on opintojen äiti älykkäillekin :P.

Löytyy yliopistolta ei-bilettäjiäkin (oma ystäväpiirini koostui sellaisista), mutta tuossa iässä kolmen vuoden ikäero tuntuu isolta, vaikka kumpikin olisi luonteeltaan muuten samanlainen.

Vaikka kuinka haluaisin ajatella, että olisin ottanut kaveripiiriini 15-vuotiaan, silloin kun itse olin 18-19v. niin enpä tiedä... Ja minä sentään olen aina ollut sellainen "kiltti tapaus" ja koskaan en esim. opiskelijajuhliin mennyt. Mutta jos toinen on elänyt ihan eri tavalla, ts. käynyt peruskoulun nopeutetusti ja lukion yhdessä vuodessa tms. niin ei sellaisen ihmisen kanssa voi kertailla yhteisiä kokemuksa.

Ainoaksi jää, että puhutaan vaan opiskelusta ja kursseista, ja jos sitten se lapsinero vielä suorittaa ne samat yliopistokurssitkin tuplavauhdilla, niin heips, se kaveruus on helposti vuodessa ohi.

Jos olisi omasta lapsesta kyse, jos hän itse haluaisi, niin antaisin suorittaa avoimen yliopiston kursseja. Muutoin ohjaisin vielä käymään ikäryhmänsä mukaista koulua juurikin tuon tärkeän viiteryhmävaikutuksen vuoksi. Murrosiässä lapsi oppii kuitenkin enemmän omilta vertaisiltaan kuin aikuisilta ja oppi onkin niin ainutlaatuista, ettei sitä kirjoista saa. Ja ne suoritetut avoimen yliopiston opinnot odottelevat sitten valmiiksi takataskussa, kun on aika mennä "oikeasti" yliopistoon. Ne saa sitten hyväksiluettua.

Lapsi saa varmaan käytyä lukion reilussa parissa vuodessa, jos on lahjakas. Samaan aikaan voinee lukea avoimessa yliopistossa (ehkä verkko-opintoina) opintokokonaisuuksia. Minun mielestäni tärkeintä on se, että lapsi saa tarpeeksi haasteita älyynsä nähden. 

[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 20:59"]

Tarkennan hieman... Kyseessä siis tällä hetkellä melkein 13-vuotias, joka on mennyt kouluun 5-vuotiaana. Osa peruskoulun oppimäärästä on suoritettu tenttimällä ja tämän vuoden aikana saanee koko oppimäärän valmiiksi. Lapsi on käynyt koulunsa osittain ulkomailla.

On todella lahjakas matematiikassa, opiskelee itsenäisesti lukion oppikirjoja. Osaa englantia myös sujuvasti. 

Lapsen kehityksen kannalta ajattelisin, että olisi parasta suorittaa tuo lukio ensin ja vaikka siinä ohessa tehdä avoimen opintoja. Vähän jännittää tietysti se, miten hieman ujo nuori pärjää siinä maailmassa, jossa ryyppääminen ja bilettäminen on suosittu ajanviete.

- ap

[/quote]

Yliopistossa käydään luennoilla ja itsenäisesti opiskellaan. Vapaa-ajan voi käyttää miten tahtoo, ei ole pakko bilettää.

[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 13:09"]

Matemaattisesti erityisen lahjakkaat voivat hakea  tänne: http://www.paivola.fi/

Suosittelen lämpimästi:)

[/quote]

Päivölässä lukio suoritetaan kahdessa vuodessa sisäoppilaitoksessa. Joillekin se sopiii, toisille taas ei. Jos lapsesi on menossa lukioon kahta vuotta tavallista nuorempana, hän olisi sitten hakemassa yliopistoon vähintään kolme vuotta tavallista nuorempana eli 16-vuotiaana eli samassa iässä, kun muut ovat menossa lukioon.

Päivölässä on tietääkseni kokemusta tavanomaisesta poikkeavista opiskelijoista, joten se voisi olla harkinnanarvoinen paikka.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 20:39"]

Mihin sinä luulet hänen lukiota tarvitsevan, jos voi opiskella suoraan avoimessa yliopistossa niin pitkälle, että pääsee sisään avoimen väylän kautta?

[/quote]

yleissivistys...

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 20:30"]

Itse menin 18-vuotiaana yliopistoon ja vaikka olin itse opiskeluissa "samalla tasolla" muiden kanssa, oli elämä luentojen ulkopuolella hankalampaa; en esim. päässyt moniin baareihin, joihin opiskelijariennoista mentiin, ja kyllä ikäeron muutenkin huomasi, harvempi kun menee edes suoraan lukiosta yliopistoon. Monilla oli pohjalla muita tutkintoja ja muutenkin enemmän/erilaista elämänkokemusta kuin tuolloin itselläni. Uskoisin siis, että opiskelutovereihin ei ainakaan tutustu/uusia kavereita ei saa yhtä helposti, jos on itse kovin paljon nuorempi.

[/quote]

Normaalissa kolmessa vuodessa lukion käynyt täyttää 19 lukion päättymisvuonna. Aika monet menevät ainakin luonnontieteellisille aloille heti lukion jälkeen. Osa tietysti suorittaa varusmiespalvelun  heti lukion jälkeen. SItten on tietysti iso joukko niitä, jotka hakevat opiskelemaan pari kolme vuotta ennen paikan saamista. Aloitusiät vaihtelevat siis muutenkin, joten ei siellä jokunen 17-vuotias tai yksittäinen 16-vuotias kovin paljon joukosta erotu.