Millä te helpotatte ikävää?
Mitä te teette kun teillä on iso ikävä? Ikävöittekö vai keksittekö jotakin muuta?
Karmea ikävä ja tiedän että viikkojen päästä vasta nähdään, jos silloinkaan enkä tiedä välillä mitenpäin olisin kun tulee hetki että kerkeää ajatella..
Soittaa en voi, viestiäkään en kokoajan halua laittaa, on varmasti muutenkin väsynyt töistään..
Iksu :"(
Kommentit (3)
Minullakin on iso ikävä. Onneksi chattaillaan melkein joka päivä noin tunti, se auttaa. Jos tiedän, että ystäväni ei pääse pariin päivään nettiin, niin urheilen. Se saa ajatukset ihan muualle. Saatan myös kirjoittaa fb-viestin jollekin kaverille, josta kyllä pidän paljon, mutta johon en kovin usein ole yhteydessä. Kaverin vastausviestin odotus hillitsee ikävää sitä tosi rakasta ystävää kohtaan.
Välillä on erilainen ikävän tunne. Silloin katselen valokuvia yhteisiltä matkoilta ja luen meidän vanhoja chattikeskusteluitamme. Muistelen hyviä aikoja ja täytän näin sisukseni rakkaudella. Sitten jaksaa taas harmaata arkea.
Pari kertaa on ollut semmoinen tilanne, että oli tapahtunut jotain mullistavaa (pos. tai neg. mielessä), josta olisin heti halunnut puhua ystävälle, mutta häntä ei ollut tiedossa nettiin pariin päivään. Kirjoitin sitten muka-chattikeskustelun, jossa itse kirjoitin sekä omat että ystävän vuorosanat. Tiedänhän suunnilleen hänen kirjoitustyylinsä. Sitten luin keskustelun muutamia kertoja. Tämä oli aika terapeuttista ja puhumisen tarve (eli ikävä) laski normaalille tasolle.
Teleporttia odotellessa...
Syön croisantteja.