ostin juuri trikoomekon joka maksoi 120e

olen.

miksi olisin, jos puhuisit totta olisit maininnut nuo kengät ensimmäiseksi. Trikoomekko on halpa noihin kenkiin verrattuna.

Miksi pitäis olla kade?

Aika moni pystyy tuollaisia ostamaan, jos haluaa tai tarvii. Ei nuo mitään hirmuhintoja ole. 

No vähän kade :) Viimeisilläni raskaana ja en mahdu suurinpiirtein mihinkään kenkiin.. Vaattevarasto alkaa myös ahdistaa suppeudellaan. Haluan vartaloni takaisin ja lenkkipoluille vaunujen kanssa.

Et taida itse olla tyytyväinen ostoksiisi kun tänne tulit meuhkaamaan :) ja olisi kiva tietää näyttääkö mekko edes hyvältä päälläsi ;) hinta ei aina ratkaise sitä.

Ai olenko kade siitä, että jollain on niin köyhä henkinen elämä, että sen puutteita pitää paikata kalliilla materialla ja kuluttamisella? Ei, en ole kade.

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 11:19"]

Ai olenko kade siitä, että jollain on niin köyhä henkinen elämä, että sen puutteita pitää paikata kalliilla materialla ja kuluttamisella? Ei, en ole kade.

[/quote]

No oletpa rajoittunut, jos shoppailu kielii henkisestä huonovointisuudesta :D

Trikoomekko saa olla todella hieno ennen kuin maksaisin ttuollaista hintaa. Ryysyissä on niin isot katteet että sen vuoksi shoppailen yleensä vain alennusmyynneissä :) dvf:n trikoomekon kyllä kelpuuttaisin. Ap, minkä merkkisen mekon ostit? Ja louboutinit voisin ostaakin, jos olisivat täydelliset jalassa. Kunnon korkkareita on niin vaikea löytää. 

En ole. Kirjoitustaito pielessä ja aina sellaiset ihmiset, jotka joutuvat leuhkimaan ostoksillaan, ovat harvoin oikeasti onnellisia.

En käytä mekkoja ja piti googlata tuo 'louboutinit'. Jahas, no en käytä korkokenkiäkään, mutta jos käyttäisin, niin epäilen, ettei tuollaiset eliittiputiikit valmista kenkiä minun koossani (eli 34).

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 11:19"]

Ai olenko kade siitä, että jollain on niin köyhä henkinen elämä, että sen puutteita pitää paikata kalliilla materialla ja kuluttamisella? Ei, en ole kade.

[/quote]

No oletpa rajoittunut, jos shoppailu kielii henkisestä huonovointisuudesta :D

[/quote]No mutta siitähän se rahalla ja materialla mässäily yleensä kielii. Jos kaikki on hyvin psyykkisen elämän puolella, ei ole stressiä ja onnetonta oloa, tunnelukkoja ja muuta psyykettä rasittavaa ja olet aidosti onnellinen ja tyytyväinen elämääsi ja siihen mitä olet, niin ei ole kyllä tarvetta hakea sitä hetkellistä mielihyvää kalliiden ja hienojen tavaroiden ostamisella, koska elämässä on jo kaikki hyvin. Silloin sitä ostaa sitä mitä tarvitsee oikeasti, ei sitä minkä ostamisesta tulee hyvä mieli.

Milloinkohan ihmiset ymmärtäisivät, että kuuluisa brändi ei ole laadun tai tyylikkyyden tae? Esimerkiksi juurikin Louboutinin muotitalolle on vuosia rakennettu brändiä, jotta keskinkertaisten korkkareiden hintaa voidaan hilata ylös  keskiluokan ostokyvyn noustessa. Sinkkuelämän Carrie ei ole oikea ihminen, joka rakastaa tietynmerkkisiä kenkiä, vaan alunperin köyhän kirjoittajan mielikuvituksen tuote, joka on suosion noustessa valjastettu markkinavoimien käyttöön. Aidosti rikkaan ei tarvitse kertoa olevansa rikas. Aidosti onnellisen ei tarvitse kertoa olevansa onnellinen. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet kerätä omaisuutta.

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 11:19"]

Ai olenko kade siitä, että jollain on niin köyhä henkinen elämä, että sen puutteita pitää paikata kalliilla materialla ja kuluttamisella? Ei, en ole kade.

[/quote]

varallisuushan ei mitenkään estä ihmistä elämästä myös henkisesti rikasta elämää. Nämä ovat varattomien selittelyjä. Kirpparilla on kivempi käydä koska löydöistä tulee hyvä mieli (no todellakin on miellyttävämpää ostaa uutta ja antaa sitten vaikka ilmaiseksi eteenpäin), kirjastossa on kiva jonottaa uutta kirjaa (no varmasti on hauskempaa ostaa se heti julkaisupäivänä jos kiinnostaa). Samoin bussin odottaminen hakkaa aina taksilla ajamisen, toki toki! 

En ole kade. Itse saan mielihyvää erilaisista asioista, mutta voin kuvitella ap:n mielihyvän tärkeäksi kokemistaan/huvittelumielessä tehdyistä ostoksista. Kukapa ei haluaisi itseään ilahduttamaan kauniiksi kokemiaan asioita!?

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 11:53"]

Milloinkohan ihmiset ymmärtäisivät, että kuuluisa brändi ei ole laadun tai tyylikkyyden tae? Esimerkiksi juurikin Louboutinin muotitalolle on vuosia rakennettu brändiä, jotta keskinkertaisten korkkareiden hintaa voidaan hilata ylös  keskiluokan ostokyvyn noustessa. Sinkkuelämän Carrie ei ole oikea ihminen, joka rakastaa tietynmerkkisiä kenkiä, vaan alunperin köyhän kirjoittajan mielikuvituksen tuote, joka on suosion noustessa valjastettu markkinavoimien käyttöön. Aidosti rikkaan ei tarvitse kertoa olevansa rikas. Aidosti onnellisen ei tarvitse kertoa olevansa onnellinen. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet kerätä omaisuutta.

[/quote]

Kell onni on, se onnen kätkeköön. Voi että inhoan tuota sanontaa. MIKSI ei saisi sanoa että on onnellinen? Jaettu ilo on kaksinkertainen. Minä olen ainakin iloinen kaverin puolesta jos hän kertoo vihdoin löytäneensä kengät jotka sopivat. Enkä todellakaan ala epäillä hänen mielenterveyttään :D

Ja tuo, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet, on käytännössä höpönlöpöä. Vertaapa vaikka rikkaan perheen ainokainen, joka on menestynyt opinnoissaanluontaisen lahjakkuutensa ja vanhempien rahallisen panostuksen (ei tarvitse opintojen ohessa työskennellä) ansiosta ja ison perheen lukihäiriöisen lapsen, joka joutuu itse kustantamaan kaiken, lähtökohtia. Uskallan väittää, että ensiksimainittu saa hiukan paremmat mahkut.

Minusta on kivampi käydä kirppareilla, koska ajattelen paljon ympäristön hyvinvointia ja omaa kulutustani sen kannalta, enkä halua tukea kulutushysteriaa ja isojen yrityksien kassavirtaa. Ostan kaupasta uutena vain sellaiset tavarat, joiden tulee kestää paljon käyttöä pitkään ja joita ei yleensä edes löydä käytettynä ja hyväkuntoisena, esim. ulkoilukengät. Noin 90% vaatteistani sekä kodin sisustuksesta on hankittu kirpputoreilta, kavereilta ja roskalavoilta käytettynä.

Mielestäni on mukavampi lainata kirja kirjastosta, koska en tekisi sillä ostetulla kirjalla mitään sen jälkeen kun olen lukenut sen. Menisi turhaa rahaa, tukisin taas kulutushysteriaa ja tuotanto-/kuljetus-/säilytys-/hävityskuluja tulisi enemmän.

Taksilla ajaminen on toki mukavampaa ja helpompaa kuin bussilla kulkeminen, mutta bussilla kulkeminen on ympäristöystävällisempää joten valitsen mieluummin sen. Kotimaan sisällä matkaillessa valitsen ympäristösyistä mieluummin junan kuin lentokoneen, vaikka lentokone saattaa olla 10 kertaa nopeampi ja myöskin halvempi.

Minä olen onnellisimmillani kun elän sellaista elämää, missä otan mahdollisimman paljon huomioon luonnon, eläimet ja muut ihmiset ympäri maapallon. En tee valintoja siksi, että on trendikästä ja hienoa valita luontoystävällisempi versio, vaikka oikeasti tekisi mieluummin ostaa siitä vierestä joku toinen versio (usein sitä paitsi se luontoystävällisempi ja terveellisempi versio on kalliimpi, eli ei tämä mistään köyhäilystä johdu). Teen kulutusvalintani sen perusteella, mikä tuntuu oikealta ja oikeudenmukaisimmalta globaalilla mittakaavalla (niin oikeudenmukaiselta, kuin länsimaissa elävänä vaan voi tuntua), koska oikeista ja oikeudenmukaisista valinnoista minulle tulee parhain olo. Haluan tehdä oman osuuteni yhteisen hyvän eteen niin hyyvin kuin vain pystyn. Mielihalushoppailu ja itselle mukavimmat ja helpoimmat vaihtoehdot eivät kuulu onnelliseen elämään. Helppoon ja mukavaan elämään kyllä, mutta se ei ole synonyymi onnellisuudelle.

Huono olo henkisesti tulee, jos ostan halpatyövoimavaatteita joihi tiedän käytettävän riistotyövoimaa, jos ostan tuotteita joiden valmistukseen pitää kaataa järjettömiä määriä sademetsiä, jos käytän paljon kemikaaleja jotka ovat ympäristölle haitallisia jne. Mutta eihän siinä, jos jollekin tulee hyvä olo sen kustannuksella, että jollakin muulla pitää sen asian vuoksi olla asiat huonosti, niin be my guest. Mutta en minä ole mikään tuomari muiden toimintaan, minä toimin omatuntoni mukaan, muut toimikoot omansa. Mutta aika itsekästähän monien toiminta yleensä on, ja kukaan ei pidä itsekkäistä ihmisistä. Minä en ainakaan, sen takia pyrin myös itse olemaan mahdollisimman epäitsekäs kaikissa valinnoissani.

En ole kade, toivottavasti nautit ostoksistasi  :)

Kiva juttu! En näe tuossa mitään kummallista. 120 e ei ole mielestäni paha hinta trikoomekosta jos se on kiva. Itse en korkokengistä välitä, mutta saappaista tai nilkkureista voin maksaa helposti 500 euroa.

minä en jaksa olla mikään ympäristöjeesus. Ostan enimmäkseen uusia vaatteita esim lapsille ja annan ne sitten ilmaiseksi kiertoon. Sinne kirpparille ja kiertoon ei tule uusia vaatteita, ellei joku niitä osta.

Samoin ostan uusia kirjoja koska haluan osoittaa arvostusta niille (useimmiten kotimaisille) kirjailijoille, joista pidän. Annan kirjat yleensä eteenpäin ja viimeksi viime viikolla lähetin kirjan postitse jollekin tuntemattomalle ihmiselle ilmaiseksi.

Kuljen myös lähes päivittäin bussilla. Mutta jos esim lapsi pitää viedä lääkäriin ja autoa ei ole käytettävissä, tilaan taksin.

Raha ei tuo onnea mutta se vähentää vitutusta.

Mitkä on laubounit, en ole ikinä kuullutkaan. En ole kateellinen, kyllä minulla rahaa on ostaa 120€ trikoomekko, sijoitan rahani järkevästi ja ostin tuolla rahalla pellavamekon =)

Ostin tänään Nanson trikoomekon, mikä maksoi 5e Punaisen ristin kirpparilla. Ihana pitkä mekko!