Ymmärtävätkö pakkoruotsin puolustajat ihan tahallaan väärin?

Todennäköisesti tai sitten he ovat vain oikeasti niin yksinkertaisia.

Yrittävät harhauttaa ja sotkea keskustelua, jotta ei vain päästäisi käsittelemään sitä syytä, miksi pakkoruotsi alun perin luotiin.

Kyse ei ollut siitä, että suomenkielisten halutaan palvelevan ruotsinkielisiä. Vaan ruotsinkieliset eivät halua suomenkielisten voivan opiskella useampia maailmankieliä kuin he itse voivat. Siksi suomenkielisille asetettiin tällainen keinotekoinen rasite, joka vie heiltä opinto-ohjelmasta yhden kielen verran tunteja jonkin muun kuin tärkeän maailmankielen opiskeluun.

Tässä keskustelu aiheesta:

http://www.vauva.fi/keskustelu/3849838/ketju/tassako_se_oikea_syy_pakkoruotsiin_on

Harhautus onnistuu niiden kohdalla, jotka eivät pysähdy hetkeksi ajattelemaan syitä ja seurauksia. Kuin myös suhteellisuudentajuttomien kohdalla.

Maassa maan tavalla. Taitaa johtua siitä, että kuuluimme aikanaan Ruotsiin, jonka myötä kaksikielisyys tuli osaksi kulttuuriamme, eikä sitä taideta ihan helposti maasta syrjäyttää. Miten hoidamme sitten nykyisiä ja tulevia vanhuksia, jotka ovat erityisesti hädissään, kun eivät saa tai osaa asioida terveyskeskuksessa? Vai ajatellaanko niistä niin kylmästi, että ei ne kauaa ole rasitteena? Miten meinaamme sitten käsitellä muut lakipykälät, jotka koskevat kaksikielisiä? JA saksan opena kysyn rahatilanteen ja koulujen resurssit tietäen: millä koululla on varaa ylipäänsä järjestää vapaa valinnainen kieli? Ennen pitkää se vaihtoehtokieli on aina se pakkokieli. Pienillä kouluilla heti kättelyssä.

Luuletko, että vapaaehtoinen ruotsi tarkoittaisi sitä, ettei kukaan lukisi sitä? Veikkaan, että 100% sijaan ainakin 40% - 50% valitsisi ruotsin. 

Kaksikielisyys ei varsinaisesti enää ole osa kulttuuriamme, koska kulttuuri muuttuu. Eihän tasa-arvokaan ole osa historiallista kulttuuriamme...

Meidän lukiossa pari ruotsin opettajaa kannattaa vapaata ruotsia. Saisivat kerrankin opettaa motivoitunutta ryhmää.

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 01:27"]

Maassa maan tavalla. Taitaa johtua siitä, että kuuluimme aikanaan Ruotsiin, jonka myötä kaksikielisyys tuli osaksi kulttuuriamme, eikä sitä taideta ihan helposti maasta syrjäyttää. Miten hoidamme sitten nykyisiä ja tulevia vanhuksia, jotka ovat erityisesti hädissään, kun eivät saa tai osaa asioida terveyskeskuksessa? Vai ajatellaanko niistä niin kylmästi, että ei ne kauaa ole rasitteena? Miten meinaamme sitten käsitellä muut lakipykälät, jotka koskevat kaksikielisiä? JA saksan opena kysyn rahatilanteen ja koulujen resurssit tietäen: millä koululla on varaa ylipäänsä järjestää vapaa valinnainen kieli? Ennen pitkää se vaihtoehtokieli on aina se pakkokieli. Pienillä kouluilla heti kättelyssä.

[/quote]

Suomi on ollut aina kaksikielinen, mutta pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun myötä 40v sitten. Sitäkin ennen on ollut ruotsinkielisiä vanhuksia. Miten ne saatiin hoidettua ennen pakkoruotsia?

No mun poika mm. kirjoitti sen ruotsin, koska on hyvä kielissä ja jo etukäteen tiesi saavansa siitä hyvän arvosanan. Ne joilla on kielipäätä, ottavat varmaan jatkossakin ruotsin, ja rannikolla varmaan moni sen joka tapauksessa valitsee. Yllättävän vähäistä on kuitenkin vielä vapaaehtoisen venäjän valitseminen idässä, vaikka venäjänkielen taitoiset menee siellä lähes poikkeuksetta muiden edelle esim. palvelualalla kun työntekijöitä valitaan. 

Ruotsin kieli on alun perin ollut meillä miehittäjien vallankäytön väline. Ruotsin vallasta pääsimme jo yli 200 vuotta sitten, joten entisten valloittajien kieli - ja ruotsinkielisten hyysääminen - edustaa Suomessa enää historian haamuja. Suomen kansa ei ole koskaan pitänyt ruotsalaisista!

Suomen luonnollisin viiteryhmä on Pohjoismaat mutta toisaalta myös Venäjä on aina tärkeä. Viron kanssa Suomella on kielipohjalta jo läheinen yhteys. 

Nyt on muodissa mandariinikiina ja portugali, 90-luvulla valovoimaisinta oli lukea ranskaa ja sitä aiemmin saksa ainakin oli kova juttu. Englannin suosio on ollut vahva "vasta" 30-40 vuoden ajan. 

Pointtini on että Suomen maantieteellinen sijainti on se mikä on ja globaalit suhdanteet vaihtelevat.

Pitäisi avata nämä kielipoterot uudella tavalla... Perusasteella voisi olla pakollisena kieli- ja kulttuuriaine jossa opetetaan perusteet sekä skandinaaviskaan että venäjään. Siitä sitten jatkaisi kukin syvempään siinä minkä valitsee. 

Ruotsi on niin helppo kieli oppia, että jos kielivalinta vapautetaan, ruotsin valitsevat ne jotka tahtovat päästä vähimmällä. Kielipäätä omaavat valitsevat haastavamman kielen, jos ei muusta syystä niin siitä että saavat ne tunnit olla rauhassa siltä amisainekselta.

Seurauksena ruotsin osaaminen Suomessa romahtaa. Perustuslain edellyttämä kaksikielisyys ei täyty vapaaehtoispohjalta, koska pölvästeistä ei tulkeiksi ole.

Kielivalintaa ei voi vapauttaa.

No tottakai vapaaehtoisen venäjän valitseminen on vähäistä, kun tunnit menee ruotsin opiskeluun. 

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 08:18"]Ruotsi on niin helppo kieli oppia, että jos kielivalinta vapautetaan, ruotsin valitsevat ne jotka tahtovat päästä vähimmällä. Kielipäätä omaavat valitsevat haastavamman kielen, jos ei muusta syystä niin siitä että saavat ne tunnit olla rauhassa siltä amisainekselta. Seurauksena ruotsin osaaminen Suomessa romahtaa. Perustuslain edellyttämä kaksikielisyys ei täyty vapaaehtoispohjalta, koska pölvästeistä ei tulkeiksi ole. Kielivalintaa ei voi vapauttaa.[/quote]

Tulkkien takiako kaikkien pitää opiskella ruotsia? Loogista ja järkevää.

Joo keskustelu vaikuttaa tältä:

Suomalaiset sanovat, että emme halua opiskella ruotsia, mutta

ruotsinkieliset ymmärtävät, että sanomme -Tappakaa vittu ne kaikki ruotsinkieliset!!  ...  Ilmankos keskustelu ei onnistu,.. tarvitsisi varmaan käydä tämäkin keskustelu englanniksi ;)

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 08:18"]Ruotsi on niin helppo kieli oppia, että jos kielivalinta vapautetaan, ruotsin valitsevat ne jotka tahtovat päästä vähimmällä. [/quote]

Kyllä myös virkamiehiksi tai muuten kunnan palvelukseen aikovat ja hyvän kielipään omaavat valitsevat edelleen ruotsin. Sen osaaminen tarjoaa heille niin merkittävän etulyöntiaseman työelämässä, että valinta todella kannattaa. Tiedän itse, mistä puhun. (Ja ei, siitä huolimatta että minulle on ollut ruotsista hyötyä, en kannata jokaisen ihmisen pakottamista ruotsin tunnille.)

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 08:37"]

Joo keskustelu vaikuttaa tältä:

Suomalaiset sanovat, että emme halua opiskella ruotsia, mutta

ruotsinkieliset ymmärtävät, että sanomme -Tappakaa vittu ne kaikki ruotsinkieliset!!  ...  Ilmankos keskustelu ei onnistu,.. tarvitsisi varmaan käydä tämäkin keskustelu englanniksi ;)

[/quote]

Sinäkin olet ymmärtänyt väärin. Suomenkieliset eivät sano: "Emme halua opiskella ruotsia", vaan: "Haluamme valita opiskelemmeko ruotsia vai jotakin toista kieltä". Siinä on aika suuri merkitysero! Mutta ruotsinkieliset tulkitsevat juuri noin kun kerrot, ainakin reaktioistaan päätellen.

Sinäkin olet ymmärtänyt väärin. Suomenkieliset eivät sano: "Emme halua opiskella ruotsia", vaan: "Haluamme valita opiskelemmeko ruotsia vai jotakin toista kieltä".

Se kovasti hehkuteltu kansalaisaloite 131 sanoo nimenomaan "emme halua opiskella ruotsia." Toisen kielen valinnasta siinä ei ole sanaakaan. Siinä on aika suuri merkitysero.

Ihmettelen sitä samaa, mitä tuo yksi saksanope tuossa, että mistä kouluille rahat niihin laajoihin kielivalintoihin? Kun pakkoruotsin vastustajat on puolustelleet kantaansa, että joo, sitten voi valita ruotsin sijaan venäjän, kiinan, ranskan, tms.

Kiva kiva. Voisiko joku "pakko"ruotsin asiaa ajava kertoa, miten tuo toteutetaan käytännössä? Niissä kouluissa on nyt ne ruotsinopet. Niillä on virka. Ne on siellä koulussa niin pitkään, kunnes pääsevät eläkkeelle. Eli ruotsi on yksi vaihtoehto.

Todennäköisesti yläkoulusta kuin yläkoulusta löytyy saksan ja ranskan opettajia. Mutta alakouluista ei löydy. Ja entäs sitten nämä harvinaisempien kielten opet? Mistä löytyy Perähikiän Takakylän pieneen yläkouluun kiinanope ja mites hänelle saadaan virka, kun koulusta muodostuu hädin tuskin yksi opetusryhmä kiinan kieleen? Millä hän elää?

Seuraavana vuonna kiinanryhmiä on kaksi: 7- ja 8-luokkalaiset. Mistä kunnille rahat siihen, että näitä pieniä kieliryhmiä voidaan opettaa?

Ei tämä niin yksinkertaista ole. Ja on väärin johtaa harhaan, että sitten teillä on varaa valita vaikka japanin kieli, kun ei ole pakkoruotsia - jos ei sitten kuitenkaan budjetoida rahaa siihen valinnanvapauteen. Nyt jo koulut kärvistelee, kun pitäisi pienille ryhmille tarjota eri uskontojen ja ET:n opetusta, että mistä rahat ja pätevät opettajat.

Se ruotsinlehtori ei yhdessä yössä muutu espanjanmaikaksi.

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 07:21"]

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 01:27"]

Maassa maan tavalla. Taitaa johtua siitä, että kuuluimme aikanaan Ruotsiin, jonka myötä kaksikielisyys tuli osaksi kulttuuriamme, eikä sitä taideta ihan helposti maasta syrjäyttää. Miten hoidamme sitten nykyisiä ja tulevia vanhuksia, jotka ovat erityisesti hädissään, kun eivät saa tai osaa asioida terveyskeskuksessa? Vai ajatellaanko niistä niin kylmästi, että ei ne kauaa ole rasitteena? Miten meinaamme sitten käsitellä muut lakipykälät, jotka koskevat kaksikielisiä? JA saksan opena kysyn rahatilanteen ja koulujen resurssit tietäen: millä koululla on varaa ylipäänsä järjestää vapaa valinnainen kieli? Ennen pitkää se vaihtoehtokieli on aina se pakkokieli. Pienillä kouluilla heti kättelyssä.

[/quote]

Suomi on ollut aina kaksikielinen, mutta pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun myötä 40v sitten. Sitäkin ennen on ollut ruotsinkielisiä vanhuksia. Miten ne saatiin hoidettua ennen pakkoruotsia?

[/quote]

Silloin laajempi väestöpohja puhui ruotsia äidinkielenään kuin nyt. Näin oli varmempaa, että saivat ruotsinkielisen lääkärin. Ruotsinkieliset asuivat ennen myös tiukemmin vaan niillä ruotsinkielisillä rannikkoalueilla, jonne heille oli jo valmiiksi syntyneet ruotsinkieliset palvelut. EI muutettu niin paljon työn perässä kuin nykyään.

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 07:28"]

No mun poika mm. kirjoitti sen ruotsin, koska on hyvä kielissä ja jo etukäteen tiesi saavansa siitä hyvän arvosanan. Ne joilla on kielipäätä, ottavat varmaan jatkossakin ruotsin, ja rannikolla varmaan moni sen joka tapauksessa valitsee. Yllättävän vähäistä on kuitenkin vielä vapaaehtoisen venäjän valitseminen idässä, vaikka venäjänkielen taitoiset menee siellä lähes poikkeuksetta muiden edelle esim. palvelualalla kun työntekijöitä valitaan. 

[/quote]

Anteeksi nyt, mutta mä en haluaisi opiskella venäjää. En vaikka olisi kuinka varma työpaikka. Koska se, joka jossain yrityksessä osaa venäjää joutuu sitten myös niiden venäläisten kanssa hoitamaan asioita. Juu, anteeksi nyt kamalasti, mutta mielummin kiitos ei.

[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 07:31"]

Ruotsin kieli on alun perin ollut meillä miehittäjien vallankäytön väline. Ruotsin vallasta pääsimme jo yli 200 vuotta sitten, joten entisten valloittajien kieli - ja ruotsinkielisten hyysääminen - edustaa Suomessa enää historian haamuja. Suomen kansa ei ole koskaan pitänyt ruotsalaisista!

[/quote]

Naurettavaa. Ruotsinkielisiä asui Suomessa jo ennen kuin tästä niemestä tuli Ruotsin valtakunnan Itämaa. Suomi oli monta vuosisataa luonnollinen osa Ruotsia. Kansallisuusaate alkoi syntyä vasta 1700-luvun loppupuolella, ei tuollaisia asioita sitä ennen osattu ajatella.