Ootteko kateellisia kavereillenne?

Siis oikeesti? Eikö ketään v*****ta kavereiden facebook-päivitykset?

En ole kateellinen. Olen elämässä oppinut omien vaikeuksieni kautta sen, ettei kenellekään kannata olla kateellinen, koska koskaan et KOSKAAN voi tietää mitä suruja, vaivoja, ahdistuksia ja muita vaikeuksia kadehtimasi ihminen kokee, on kokenut tai tulee kokemaan. Kaikki voi näyttää täydelliseltä mutta todennäköisesti kenenkään elämä ei sitä ole ja jos se on täydellistä niin pyri itsekin olemaan yhtä onnellinen niistä asioista mitä sinulla jo on nyt ja haaveile niistä mitä sinulla ei ole. Mutta älä myrkytä mieltäsi kauteuden tunteilla. Enemmän ratkaisee se miten osaat itse nauttia niistä asioista, mitä sinulla on jo nyt. Et tarvitse ystäväsi ulkomaanmatkoja tms. Sinulla on oma elämäsi, keskity siihen. Ole onnellinen muiden puolesta niin todennäköisesti oma onnellisuutesi lisääntyy kuin vahingossa. Tulet huomaamaan sen :)

Kiitos. Joskus vaan tuntuu niin hankalalta päästä kateuden ylitse. Ehkä se, että itsellä ei ole todellakaan kaikki mennyt putkeen, herättää epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Sitten ottaa päähän, kun toisella asiat NÄYTTÄÄ menevän helposti ja hyvin.

Ap

Miksi aina pitää olla niin kateellinen? Ei se, että jollain muulla on jotain, tarkoita että se on sulta pois. Ei se ole sen onnistuneen vika jos itse epäonnistuu. Miksi pitää reagoida niin negatiivisesti, jos muilla menee hyvin? Mitä jos sulla menisi hyvin, olisiko kivaa jos muut vaan olisi kateellisia ja nälvisi?

Eihän kateutta valitse. Sehän on tunne. Katkeruus on valinta.

kateudesta pääsee kun on sujut itsensä kanssa ja tekee niitä asioita mistä pitää, nauttii elämästään ja on kiitollinen niistä asioista mitä on ja mitkä on hyvin :)  Itseään ei muihin kannata vertailla ikinä, aina löytyy kauniimpia ja rikkaampia tms. ihmisiä mutta aina löytyy myös niitä joilla on asiat huonommin, tärkeintä on elää sitä omaa elämäänsä. 

Älä kadehdi toisen onnea, kun et tiedän hänen surujaan. Facebookit ym.on vain pintaa, sen alla voi kyteä ties mitä shaibaa. Yleensä omaa onneaan jatkuvasti hehkuttavat ja korostavat eivät oikeasti ole onnellisia. Ja sulla on varmasti jotain mitä siltä toiselta puuttuu ja mistä se vois olla kateellinen.

En oo koskaan kateellinen ystävilleni, päinvastoin.

Onko kateus edelleen tabu? Sehän on kaikkein vaikeimpia tunnetiloja. Onko niin, että siitä ei pysty puhumaan avoimesti? Mietin vain, kun täälläkin kommentoivat kieltävät ap:tä olemasta kateellinen. Eikö kateellinen saa olla?

En, mutta odotan myös hienotunteista käytöstä kavereilta.

Toki onnestaa saa kertoa, mutta siinä vaiheessa kun saa naamaan kerran kymmenessä vuodessa finnin, sitä on turha itkeä pitsanaamalle, joka myisi mummonsa jos vain olisi yhtä hyvä iho. Jos joku löytää kerralla kaksi työpaikkaa, niistä ei jankuteta ja leveillä työttömälle kaverille jne.

Täälläkin av-palstalla monet keskusteluketjut alkavat kateudesta. Parjataan julkkiksia, blogisteja, muita äitejä jne. Mistä kateus oikein tulee?

Miksi ihmeessä pitää olla kateellinen ja pitää siitä tunteesta vielä kiinni? Jos huomaa kateuden pistoksen, eikö ainoa lähestymistapa tulisi olla miettiä, mistä kateus johtuu - eli tajuta se, että sen sijaan että vihaisi kateudensa kohdetta ja kantaisi katkeraa myrkkyä tätä kohtaan, omassa elämässä onkin jotain mitä haluaisi korjata? Kateudesta voi saada voimaa muuttaa omaa elämäänsä parempaan suuntaan, mutta niin moni jää siihen vellomaan ja katkeroituu. Miksi pitää välittää, että ai kun mua ottaa päähän?

Miksi ihmeessä pitää olla kateellinen ja pitää siitä tunteesta vielä kiinni? Jos huomaa kateuden pistoksen, eikö ainoa lähestymistapa tulisi olla miettiä, mistä kateus johtuu - eli tajuta se, että sen sijaan että vihaisi kateudensa kohdetta ja kantaisi katkeraa myrkkyä tätä kohtaan, omassa elämässä onkin jotain mitä haluaisi korjata? Kateudesta voi saada voimaa muuttaa omaa elämäänsä parempaan suuntaan, mutta niin moni jää siihen vellomaan ja katkeroituu. Miksi pitää välittää, että ai kun mua ottaa päähän?

[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 22:38"]

Miksi ihmeessä pitää olla kateellinen ja pitää siitä tunteesta vielä kiinni? Jos huomaa kateuden pistoksen, eikö ainoa lähestymistapa tulisi olla miettiä, mistä kateus johtuu - eli tajuta se, että sen sijaan että vihaisi kateudensa kohdetta ja kantaisi katkeraa myrkkyä tätä kohtaan, omassa elämässä onkin jotain mitä haluaisi korjata? Kateudesta voi saada voimaa muuttaa omaa elämäänsä parempaan suuntaan, mutta niin moni jää siihen vellomaan ja katkeroituu. Miksi pitää välittää, että ai kun mua ottaa päähän?

[/quote]

Eiks tuo ap just sanonu, että miten tunteestä pääsee eroon? Sehän sano, että kateus puskee päätään, kun on nähnyt kaverinsa hehkutuspäivityksen. Eikö se ole just kateuden pistos?

Täällä on niin puhtauden pulmusia keskustelemassa, että hohhoijaa. Mä olen ollut kateellinen yhdelle työkaverilleni, joka on päässyt tosi helpolla eteenpäin vain siksi, että osaa lirkutella. Tiedän, että moni muukin osastollamme kokee samoin.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 22:30"]

Kiitos. Joskus vaan tuntuu niin hankalalta päästä kateuden ylitse. Ehkä se, että itsellä ei ole todellakaan kaikki mennyt putkeen, herättää epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Sitten ottaa päähän, kun toisella asiat NÄYTTÄÄ menevän helposti ja hyvin.

Ap

[/quote]

vaikka se toinen on fiksumpi, hänen miehensä on fiksumpi. ovat paremmin koulutettuja, hellä on paremmat työt tietenkin, ja kaikki tämä on saatu kovalla kovalla työllä,aamusta iltaan, ja sinä koet epäoikeudenmukaisuutta, suomalaista älyvapautta, oletko demereiden kasvatti.

No mua ottaa monien ihmisten päivitykset aivoon. On sitä ja tätä ja kaikesta kuvaa. En tajuu miks joka ikinen liikuntatreeni pitää ilmottaa tai missä on käyny tai että mitä on leiponu. Facebook on tosi katala paikka. Ei tosiaan anna todellista kuvaa ihmisist. Yksiki laittaa kuvia kodistaan aina ku on ostanu sinne jotain uutta. Sen kotialbumissa on varmaan yli 300 kuvaa. Hei haloo!

[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 22:53"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 22:30"]

Kiitos. Joskus vaan tuntuu niin hankalalta päästä kateuden ylitse. Ehkä se, että itsellä ei ole todellakaan kaikki mennyt putkeen, herättää epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Sitten ottaa päähän, kun toisella asiat NÄYTTÄÄ menevän helposti ja hyvin.

Ap

[/quote]

vaikka se toinen on fiksumpi, hänen miehensä on fiksumpi. ovat paremmin koulutettuja, hellä on paremmat työt tietenkin, ja kaikki tämä on saatu kovalla kovalla työllä,aamusta iltaan, ja sinä koet epäoikeudenmukaisuutta, suomalaista älyvapautta, oletko demereiden kasvatti.

[/quote]

Siis ei, kun minäkin olen hyvin koulutettu ja mullakin on työpaikka ja olen tehnyt töitä. Mutta mitään en ole saanut helpolla toisin kuin kaveri, jolla on perheessä ollut aina hulluna rahaa, vanhemmat auttamassa joka asiassa. Siis nimenomaan mä olen tehnyt töitä, mutta hän ei läheskäään niin paljon, ja sitten on saavuttanut paljon paljon paremman aseman. En ole mikään hyysätty sossuihminen, vaan korkeastikoulutettu tyyppi, joka on valmistumisen jälkeen elättänyt itsensä työllä. Mulla ei vaan ollu helppo lapsuus. Oli perheväkivaltaa ja alkoholismia. Ja tiedän, että v****tus johtuu pitkälti siitä. Ottaa päähän, että joku ei tajuu sitä, miten helpolla pääsee ja saa monia asioita "ilmaiseksi", kun itse joutuu tekemään niiden eteen hulluna töitä.

ap

pidin facebookkia, oli kait liikaa kavereilleni, en hehkuttanut tosin mitaan, se oli vähän niinkuin päiväkirja. mutta kun ei olla työssä ja kierretään maapalloa aika paljon, ollaan välillä suomessa, miten sitten pitää päiväkirjaa, pitäisi kaikki piilottaa. no lopetin sen, täytyy sanoa että kaverit kyllä hävis ton jutun takia. se oli virhe, en vaan tajunnut sitä, se on vaan mun arkea, nyt kyllä tajuan, olisi pitänyt salata oma elämä kavereilta. maksoin kovat oppirahat tosta mokasta.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 22:59"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 22:53"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 22:30"]

Kiitos. Joskus vaan tuntuu niin hankalalta päästä kateuden ylitse. Ehkä se, että itsellä ei ole todellakaan kaikki mennyt putkeen, herättää epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Sitten ottaa päähän, kun toisella asiat NÄYTTÄÄ menevän helposti ja hyvin.

Ap

[/quote]

vaikka se toinen on fiksumpi, hänen miehensä on fiksumpi. ovat paremmin koulutettuja, hellä on paremmat työt tietenkin, ja kaikki tämä on saatu kovalla kovalla työllä,aamusta iltaan, ja sinä koet epäoikeudenmukaisuutta, suomalaista älyvapautta, oletko demereiden kasvatti.

[/quote]

Siis ei, kun minäkin olen hyvin koulutettu ja mullakin on työpaikka ja olen tehnyt töitä. Mutta mitään en ole saanut helpolla toisin kuin kaveri, jolla on perheessä ollut aina hulluna rahaa, vanhemmat auttamassa joka asiassa. Siis nimenomaan mä olen tehnyt töitä, mutta hän ei läheskäään niin paljon, ja sitten on saavuttanut paljon paljon paremman aseman. En ole mikään hyysätty sossuihminen, vaan korkeastikoulutettu tyyppi, joka on valmistumisen jälkeen elättänyt itsensä työllä. Mulla ei vaan ollu helppo lapsuus. Oli perheväkivaltaa ja alkoholismia. Ja tiedän, että v****tus johtuu pitkälti siitä. Ottaa päähän, että joku ei tajuu sitä, miten helpolla pääsee ja saa monia asioita "ilmaiseksi", kun itse joutuu tekemään niiden eteen hulluna töitä.

ap

voit olla todella ylpeä saavutuksistasi. älä vertaa itseäsi niihin ketkä ovat varakkaampaa sukua, vertaa muihin ketkä ovat vastaavista olosuhteista kun sinä, voit olla ylpeä. aina on varakkaampia, minullakin on tuttuja jotka ovat tähtitieteellisen rikkaita ja omistavat yhden maailman huippu-urheilujoukkueen, hinta oli 600Musd, en minä itseäni heihin vertaa, olen tavis ja siinä ei ole mitää hävettävää, tykkään taviksista, ei se raha ratkaise elämää vaan ihmiset, rakas perhe, jos on rakkaus on kaikki, sitä ei rahalla saa. sitä rikkaatkin haluavat.

oli vähän turhan raju tuo ensimmäinen kommenttini, sori.

[/quote]

Miten se on sulta pois, jos toinen on päässyt helpommalla?! Päästä irti noista sun katkeruuksistasi, on oma elämä helpompaa.

17, kiitos. 18, oiskin niin helppoo, että pystyis vaan päästää irti katkeruuksista. Mitenkähän sekin tehdään... No toivossa on hyvä elää. Sulle nro 17, kiitos paljon sanoistasi! Mutta kiitos kaikille teille, jotka olette kannustaneet minua tässä ketjussa. Ehkä tänään nostan itselleni hattua ja käyn hyvillä mielin nukkumaan. Kiitos!