Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ootteko kateellisia kavereillenne?
08.05.2013 |
Argh, taas oli Facessa yhdellä tutulla niin hienosti asiat, että alkoi kateus taas kerran puskea päätään. Ootteko te koskaan kateellisia kavereillenne ja mistä? Mua niin ottaa päähän, että tällä tyypillä on kaikki aina mennyt putkeen. On kaunis, älykäs, komee mies, ihana lapsi ja hyvä työpaikka. Ja aina muistaa hehkuttaa elämäänsä. Mulle ei koskaan tapahdu mitään semmosta. Hulluna matkustaa ja aina on matkakuvat näytillä. Miten helkutissa kateudesta voi päästä eroon?
Kommentit (23)
Hienoa ap että huomasit kytkyn ikäviin lapsuuskokemuksiisi. Minullakin on ikävät lähtökohdat, ja meni kauan, että en voinut sietää helpolla elämässä selvinneitä. Heidän pikku murheensa ja ainainen onnistuminen oli niin vastenmielistä. En ainakaan tunnustanut kadehtivani, mutta kai se jotain sen suuntaista kuitenkin oli, sillä koitin kaikin keinoin kiistää helpon ja mukavan elämän arvon - turhaa, ei tavoittelemisen arvoista.
Nyt, kun olen päässyt yli menneestä, ihan oikeasti, saanut omia lapsia ja menestynytkin työssä, perhe-elämässä (huh, olipa ankeasti ilmaistu), niin huomaan kuinka ihanaa elämä voi olla näin parhaimmillaan - siltikään se ei ole täydellistä. Lapset kiukkuaa, puoliso ärsyttää jne. vaikka niitähän ei lomakuvissa (joita en kyllä jakele fb:ssä) näy.
Jotain muutakin on kuitenkin muuttunut. En enää kadehdi parempiosaisia. En toivo kenellekään rankkaa elämää, sillä se ei ole nykyisestä asemastani huolimatta ollut minulle hyväksi, päin vastoin, olen sinun tavallasi joutunut todella tekemään töitä nykyisen elämäni eteen, ja joskus suren kuinka paljon energiaa olen joutunut käyttämään ihan perusasioihin, jotka suurimmalle osalle ihmisistä tulevat itsestään selvyytenä. Paljon vuosia elämässä meni "hukkaan", vaikka toki en olisi oma itseni, jos olisin saanut kaiken helpolla. Silti nykyään osaan iloita siitä, että esim. omat lapseni saavat olla huolettomia lapsia, ja todennäköisesti tulevat selviämään nuoruudestaan helpommalla kuin minä aikanani. Nykyään ajattelen jopa, että on ihanaa, kun teinit valittavat mitättömyyksistä - heillä ei siis ole liian isoja ongelmia kannettavaan!
Elämä on niin hauras, onni särkyväinen. Mielelläni suon sen onnen heille, joilla se on. Olen myös kiitollinen jokaisesta päivästäni tässä tälllä hetkellä ihanassa ja helpossa elämässäni - tiedän, että sen voin menettää milloin vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
21, kiitos kauniista sanoistasi! Voimia elämääsi ja kaikke hyvää!
ap
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 23:18"]
17, kiitos. 18, oiskin niin helppoo, että pystyis vaan päästää irti katkeruuksista. Mitenkähän sekin tehdään... No toivossa on hyvä elää. Sulle nro 17, kiitos paljon sanoistasi! Mutta kiitos kaikille teille, jotka olette kannustaneet minua tässä ketjussa. Ehkä tänään nostan itselleni hattua ja käyn hyvillä mielin nukkumaan. Kiitos!
[/quote]
hyvä