Miten hyväksyä se, että minulla ei ole "kunnon" rintoja?

[quote author="Vierailija" time="09.12.2012 klo 07:28"]

Yrittää jo alkaa hyväksymään vartalosi sellaisena kuin se on. Mielestäni kaikenlaiset rinnat ovat hyvät. Vaikka nykymaailmassa rinnat ovat saaneet muita merkityksiä, niin alunperin ne on vain vauvan ruokintaa varten!
Itselleni pienet a-kupin rintani olivat ongelma silloin alle parikymppisenä kun olin muutenkin epävarma ja itsetietoinen. Pikkuhiljaa huomasin että miehet, joiden kanssa seurustelin, tykkäsivät vartalostani. Ehkä peppu ja hoikka vyötärö kompensoi pieniä rintoja, mutta väliäkö sillä... Joka tapauksessa kaikki elämäni miehet ovat olleet hyviä ja tavoittelemisen arvoisia tyyppejä, joten rintojen pieni koko ei ole ainakaan ollut esteenä!
Lasten syntymä ja imetys on ollut yksi etappi, nyt tuntuu että rintani ovat tehtävänsä täyttäneet. On ollut aivan mahtavaa kun näistä pienistä tisseistä on täysimetetty kaksi vauvaa ja taaperoa imetän vieläkin. Kyllähän ne rinnat on imetyksen jälkeen sellaiset pehmeät lutterot, ehkä jopa pienemmät kuin ennen, mutta siinäpähän ovat. Toivon mukaan imetys ehkäisee myös mahdollista rintasyöpää...
Change-merkiltä olen löytänyt edullisia ja hyviä kevyesti topattuja liivejä, varsinkin ne sileät t-paita liivit ovat olleet hyviä!

[/quote] Minä en ole lapsia tehnyt enkä tee enkä imetä, etteivät todella kauniit rintani mene piloille. Olen turhamainen ja itsekäs, mutta mitä sitten. Olen onnellinen näin. En olisi onnellinen, jos lapset riekkuisivat rinnoissani.

Mulla on AA-kupin tisut. Nuorempana vihasin niitä. Kukapa kaikki nykypäivän kauneusihanteet pystyy täyttämään, kaikilla melkein on jokin epäkohta. Ehkä yksi elämän tarkoitus on oppia hyväksymään omat virheensä, myös kauneuden saralla. Omat rintani kasvoivat vähän imetyksen ja lapsen myötä, eivätkä riipu. Mieluummin ne kuin valtavat raskausarvet. Panostan muuten ulkonäkööni, olen aina huoliteltu ja vaatteet nätit ja näyttävät. Nykyään haittaa vain uimarannalla. Siellä sopii vain halterneck-bikinit tai kokouimapuku. Ostan omat rintsikkani Seppälästä. Aina kirkkaan väriset ja kivasti kohottavat. Yhden yön suhteissa noista voisi toki olla jotain haittaa, mutta pysyvässä parisuhteessa ei todellakaan. Jos mies ei hyväksy minua kokonaisuutena, niin mitenkäs käy jos tulee vaikka sairauksia tms. elämä menee vinkuralleen. Täytyy olla sellainen mies, jolle pikkujutuilla ei ole väliä.

Mulle rintojen A-koko oli draaman aihe n. 20-vuotiaaksi asti. Tosi ison draaman. Sitten vaan päätin lopettaa draamailun, ihan sama kuka tykkää ja kuka ei.

Lakkasin vuosiksi käyttämästä liivejä. Enhän niitä tarvinnut pienille ketunnokille urheilijan vartalossa, edes liikkuessa ei tarvinnut kummemmin tukea, joten miksi käyttää. Juhlatilaisuuksissa tms. tietysti jotkin kevyet liivit, mutta esim. töissä ei. Ja edelleenkään mulla ei ole yksiäkään topattuja tai push up-liivejä, miksi olisi sillä ei ne todellisuudessa mitään muuta.

Rinnat on lapsia varten, mutta yllättäen moni mies tuijottaa ilman liivejä liikkuvaa, vaikkei niitä isoja rintoja oliskaan. Enkä sitten teini-iän jälkeen ole kuullut yhtään ikävää kommenttia.

Aihe on hankala. Jos joku kärsii huonossa parisuhteessa ja itsetunto kärsii ym, niin harvemmin tsempataan, että hei, sulla sentään ON parisuhde, tai "hommaa vittu itsetunto", "mene hoitoon" jne. Kuten esim implanteista haaveileville pienirintaisille sanotaan. Mulla oli 30kg lihavampana ja ennen lapsia reilut C-kupit ja olin tyytyväinen, olivat sopusuhtaiset kroppaani. Nyt, hoikkana ja kahden imetyksen jälkeen rinnat olivat vain roikkuvaa nahkaa. Vaatteet ei istuneet, muuten sopivat mekot lepatti rintojen kohdalta eikä pushupit nostaneet, kun ei ollut mitään mitä nostaa. sain rullattua nahat kolmesti ympäri :) Pitkän harkinnan jälkeen hommasin implantit ja rinnat ovat nyt täsmälleen samannäköiset kuin ennen laihtumista ja imetyksiä. KUKAAN ei ole huomannut eroa vaatteet päällä (aiemmin siis pehmustetut rintsikat, jotka muodostivat "kaaren", jokä näytti rinnalta. Jos sormella tökkäsi, kangas painui pohjaan eli ihoon. Nyt käytössä tavalliset liivit), ei ole "palloja" ja ovat 99% yhtä pehmeät kuin olivat luomuna. Leikkaus oli riski, kivut 3 päivää kovat ja elämä hankalaa muutaman viikon, mutta elämänlaatu parani.

Mies ei tykännyt aluksi, veti tuon "lähden kullinpidennykseen Viroon"-kortin ja uhkasi, ettei uskalla edes halata enää, ettei pallot pamahda selän puolelle. sanoi jopa silikoneilla varustetut naiset tyhmiksi. No, nyt ei edes "muista" koko asiaa, tyytyväinen kai on ja kyllä tuo tykkää panna menemään ihan edestä ja takaa kuten ennenkin. Mä olen onnesani kun kivat vaatteet istuvat ja sivuprofiilissa näkyy TISSIT.

MUTTA, periaatteessa oisin voinut leikkauttaa vaikka vaan ylimääräiset nahat pois ja elää täysin rinnattomana. Eli eipä tuo loppujen lopuksi niin iso juttu ole. Pienirintainen voi olla minunkin silmään kaunis ja seksikäs, vaikka hetero olenkin. Asenne ratkaisee. Tsemppaan siihen, että jos oikeasti asia häiritsee, niin vaihtoehtoja on eikä ennakkoluulojen takia kannata haudata unelmiaan. 

Harva on keskivertoa rinnoiltaan, ap. Meitä pikkurintaisia on tosi paljon, ja sitten niitä isorintaisia. Ja loput ovat siltä väliltä. Omaa kauneuttaan ei välttämättä näe. Alkaa katsella yksityiskohtia kuten rintojaan arvostelevasti. Mutta kokonaisuus on se, mikä tekee ihmisestä kauniin tai seksikkään.

Rinnat ovat vain osalle miehistä se tärkeä juttu. Omalle miehelleni isot rinnat ovat turn off ja hän on ihan innoissaan AA-kupin rinnoistani. Jos itseäni mietin, en minäkään ole yhtään innostunut lihaksikkaista miehistä. Innostun ennemminkin pitkistä ja hoikista miehistä.

Jos sinä et olisi tyytymätön rintoihisi (jos ne olisivat isommat), tyytmättömyyden kohde löytyisi jostain muualta. Itse ainakin katson jotain nuoruuden kuviani, että olinpa nätti! En vaan tajunnut sitä silloin. Nyt nelikymppisenä ei ole enää kiinteä iho ja niin edespäin.

Nauti ap nuoruudestasi ja kauneudestasi!

Ps. En itse käytä topattuja rintaliivejä. Minusta ne tekevät ihmeellisen tekorintaefektin. PIenetkin rinnat näyttävät parhailta ihan tavallisissa rintsikoissa. Esim. nämä ovat supermukavat jä näissä tissit näyttävät hyviltä: http://eu.triumph.com/lingerie/1000000,fi_FI,sc.html?camp=GA&wt_ga=3978551682_15546010362&wt_kw=3978551682_triumph&gclid=COS9uY2ltLcCFa12cAodwngA0Q

Hinta on tuossa korkea, mutta Primasta saa alle 40 euron. Kyllä hyviin liiveihin kannattaa muutama kymppi laittaa!

Onnistuisikohan linkitys nyt paremmin:

http://eu.triumph.com/SOFT%20SENSATION/10018402,fi_FI,pd.html&cgid=1000000#!prefn1%3Dsize%26prefv1%3D75AA%26i%3D0%26color%3D0003_White#image

[quote author="Vierailija" time="26.05.2013 klo 20:22"]

Aihe on hankala. Jos joku kärsii huonossa parisuhteessa ja itsetunto kärsii ym, niin harvemmin tsempataan, että hei, sulla sentään ON parisuhde, tai "hommaa vittu itsetunto", "mene hoitoon" jne. Kuten esim implanteista haaveileville pienirintaisille sanotaan. Mulla oli 30kg lihavampana ja ennen lapsia reilut C-kupit ja olin tyytyväinen, olivat sopusuhtaiset kroppaani. Nyt, hoikkana ja kahden imetyksen jälkeen rinnat olivat vain roikkuvaa nahkaa. Vaatteet ei istuneet, muuten sopivat mekot lepatti rintojen kohdalta eikä pushupit nostaneet, kun ei ollut mitään mitä nostaa. sain rullattua nahat kolmesti ympäri :) Pitkän harkinnan jälkeen hommasin implantit ja rinnat ovat nyt täsmälleen samannäköiset kuin ennen laihtumista ja imetyksiä. KUKAAN ei ole huomannut eroa vaatteet päällä (aiemmin siis pehmustetut rintsikat, jotka muodostivat "kaaren", jokä näytti rinnalta. Jos sormella tökkäsi, kangas painui pohjaan eli ihoon. Nyt käytössä tavalliset liivit), ei ole "palloja" ja ovat 99% yhtä pehmeät kuin olivat luomuna. Leikkaus oli riski, kivut 3 päivää kovat ja elämä hankalaa muutaman viikon, mutta elämänlaatu parani.

Mies ei tykännyt aluksi, veti tuon "lähden kullinpidennykseen Viroon"-kortin ja uhkasi, ettei uskalla edes halata enää, ettei pallot pamahda selän puolelle. sanoi jopa silikoneilla varustetut naiset tyhmiksi. No, nyt ei edes "muista" koko asiaa, tyytyväinen kai on ja kyllä tuo tykkää panna menemään ihan edestä ja takaa kuten ennenkin. Mä olen onnesani kun kivat vaatteet istuvat ja sivuprofiilissa näkyy TISSIT.

MUTTA, periaatteessa oisin voinut leikkauttaa vaikka vaan ylimääräiset nahat pois ja elää täysin rinnattomana. Eli eipä tuo loppujen lopuksi niin iso juttu ole. Pienirintainen voi olla minunkin silmään kaunis ja seksikäs, vaikka hetero olenkin. Asenne ratkaisee. Tsemppaan siihen, että jos oikeasti asia häiritsee, niin vaihtoehtoja on eikä ennakkoluulojen takia kannata haudata unelmiaan. 

[/quote]

Tässä tapauksessa kirjoittaja on elänyt vuosikaudet rintojensa kanssa ja yhtäkkiä ne katoavat. Se on varmaan sama kuin jos tukka lähtisi päästä.

Meillä aina pienirintaisena olleilla on eri tilanne. Pienet rinnat ovat osa identiteettiämme.

Totta! Mietin itsekin tuota pointtia jälkeenpäin. Mulla nimenomaan nyt tunne, että olen oma itseni. 15 vuotta tässä välissä peilissä joku muu kuin mä :)

[quote author="Vierailija" time="09.12.2012 klo 01:41"]

Juuri ja juuri a-kupin rinnat löytyvät. Olen varsinkin teini-iässä kuullut paljon haukkumista sen takia. Olen rinnaton, lauta jne. 

[/quote]Minä taasen en pidä iso rintaisista naisista, rinnat ovat must ällöttävät. Sulla varmasti on tosi söpöt^-^

Kaikille on paikkansa tässä maailmassa, pitää vaan löytää kaveri jonka ominaisuudet sopii itselle ja toistappäin.

Itsellä e-kupit mutta riippuvaiset on.

Vihasin ennen niitä. Mieheni rakastaa ja sitä kautta olen itsekin oppinut. Mieheni on sanonut mulle, että rakasta kroppaas ja ole ylpeä siitä.

Ja tosiaan kurveja löytyy, liikaakin.

oli ongelma aina nuorempana pienet rinnat. Mutta nyt nelikymppisenä alkaa tuntua, että parempi näin. Tosin mulla ei ole miestä, eikä tule, ehkä tuntisin toisin, jos olisi tyypillinen isoja tissejä kuolaava mies.

Mutta onhan tässä puolensa, eivät roiku ihan navassa asti, eikä tarvitse liivejä.

Ne harvat rintaliivit, jotka olen löytänyt omassa koossani ovat olleen ihan liian kaliita. Minulla ei ole varaa pulittaa 30e -->



Rinnat ovat myös eri paria. Toinen varmaan enemmänkin se AA-kuppi.



Olen yrittänyt ajatella positiivisesti. Ainakaan nuo eivät tule uhmaamaan painovoimaa eivätkä vedä miesten huomiota.



Tykkään muutoin vartalostani mutta nuo rinnat...niistä on tullut se "heikko" kohta. Oma mies ilmeisesti tykkää niistä (ainakin aina on kiinni niissä) mutta silti mielessä on aina se ajatus, että hän oikeasti haluaisi se isorintaisen.

Itselläni AA- kupin "rinnat". Näytän ihan lapselta yläkropaltani, ja se TODELLA syö itsetuntoa, tiedän. Eipä minulla oikein ole lohdutuksen sanoja muuta kun että todella pitkän etsimisen jälkeen löysin itselleni push- upit, joissa ne näyttävät edes vähän enemmän normaalilta. Keep looking. Eihän se toki auta siihen kamalaan tunteeseen, kun ne liivit pois ottaa..



Itseäni kauhistuttaa ihan toden teolla, kun olen nyt vähän aikaa tapaillut erästä miestä, joka on autuaasti tietämätön tästä kamalasta piirteestäni.. Yritän vaan venyttää tuota seuraavaa askelta suhteessamme, mikä ei ole kovin kaukana. Voihan se toki teeskennellä pitävänsä, mutta oikeasti.....

H&M:n Super Push Upit, osta sellaiset. A-kuppiin menee just sellainen AA-tissi ja näyttävät uhkeilta. Toisekseen, tietääkseni silikonit maksavat Virossa jotain neljä tonnia, kuka tahansa työssäkäyvä saa sellaisen lainan tai luottotilin. Minusta kaikki luomutissit on ihania, etenkin jos ne ovat kiinni nätissä ja mukavassa naisessa, mutta sehän on ihan minun ongelma!

Mä vihasin nuorempana mun rintoja. Mä häpesin niitä niin paljon etten koskaan suostunut esittelemään niitä kenellekään. Mielestäni ne olivat liian pienet, nännitkin eri kokoiset ja muutenkin epänormaalit. Mutta jossakin 22-ikävuoden tienoilla mä tajusin niiden olevan näin luomuna just parhaat. Mieti miten epäaidoilta ilmapalloilta suurin osa tissi-implanteista näyttää. Täytyisi olla todella paljon löysää ihoa ja rasvakudosta ympäriinsä, jotta implantin saisi ihon alle taskuun luonnollisen näköisesti.

Ja toinen asia on se, että seksikkäitä alusvaatteita on ihan varmasti jokaikiselle koolle. Sinulla ei ole sitäkään ongelmaa, että riittävää tukea ei löytyisi ja kun olkaimet sopivat niin kuppi ei..ym. Ja isot rinnat sitä paitsi venyvät ja riipahtavat iän myötä.

Ison palveluksen itsetunnolleen tekee kun pukeutuu mahd. seksikkäisiin alusvaatteisiin, katsoo itseään peilistä ja miettii että "Jos kokonaisuutena on näin hyvännäköinen paketti niin siinä ei yksi tai toinen pieni epäkohta paina mitään." Kaikki me olemme erilaisia ja ne eroavaisuudet tekee meistä persoonallisia. Sun täytyy vain saada tuntemaan olosi seksikkääksi, niin tajuat että olet just hyvä noin, mitään lisäämättä mitään poistamatta. :)

noista rintaliiveistä... Itse en halunnut sellaisia super push- uppeja, vaan sellaiset oikeasti istuvat, mitkä ei nyt ihan kauheasti huijaisi rintojen kokoa. Onneksi löytyi, ja ihan henkkamaukalta, vaikka kävin rintaliivikaupoissaikin sovittelemassa. En tiedä onko sillä väliä, mutta nämä ovat sellaiset ns alustopissa kiinni olevat.

tästäkin nyt trollata?

Ei pienissä rinnoissa ole mitään väärää, jokaisen kroppa on oma eikä joillekin asioille voi eikä pidäkään voida mitään.



Mutta asioilla trollailu internetissä on jotain jolle voi ja pitääkin tehdä jotain; se tulee kitkeä.



"Ei ole varaa 30e maksaviin liiveihin" mitä vittua nyt taas.



Olen aikoinani työttömänä elänyt kaksi vuotta saaden n. 1500 euroa kuussa ja on kyllä jäänyt vuokrien ja ruokien sun muiden välttämättömien kulujen ja heräteostosten (pelit, elokuvat, vaatteet yy äm äs) monta kymppiä säästöön.



Millaisessa velkavankeudessa tai muussa helvetissä pitää elää, ettei ole varaa satunnaisiin parinkympin ostoksiin?



No joka tapauksessa, siltä varalta että et olekaan provo vaan ihan tosissaan kaikki rahasi (no jos olet työtön niin sanotaan vaikka se 1500e/kk) menevät vuokraan ja ruokaan niin jaksamisia sulle. Kannattaa olla yhteydessä kelaan ja sossuun ja muihin organisaatioihin, tuollaisessa köyhyydessä ei ole Suomessa mikään pakko elää.



Ellei siis ole ihan vitusti velkaa.

tästäkin nyt trollata? Ei pienissä rinnoissa ole mitään väärää, jokaisen kroppa on oma eikä joillekin asioille voi eikä pidäkään voida mitään. Mutta asioilla trollailu internetissä on jotain jolle voi ja pitääkin tehdä jotain; se tulee kitkeä. "Ei ole varaa 30e maksaviin liiveihin" mitä vittua nyt taas. Olen aikoinani työttömänä elänyt kaksi vuotta saaden n. 1500 euroa kuussa ja on kyllä jäänyt vuokrien ja ruokien sun muiden välttämättömien kulujen ja heräteostosten (pelit, elokuvat, vaatteet yy äm äs) monta kymppiä säästöön. Millaisessa velkavankeudessa tai muussa helvetissä pitää elää, ettei ole varaa satunnaisiin parinkympin ostoksiin? No joka tapauksessa, siltä varalta että et olekaan provo vaan ihan tosissaan kaikki rahasi (no jos olet työtön niin sanotaan vaikka se 1500e/kk) menevät vuokraan ja ruokaan niin jaksamisia sulle. Kannattaa olla yhteydessä kelaan ja sossuun ja muihin organisaatioihin, tuollaisessa köyhyydessä ei ole Suomessa mikään pakko elää. Ellei siis ole ihan vitusti velkaa.

1500e/kk, et oo tosissas. Eläisin yltäkylläisesti jos saisin tuonverran. Vuokran jälkeenkin jäis piirun auki tonni, kyllä kelpais, kun en juo enkä polta!

Sinnehän joutuvat myös pitkäaikaistyöttömät, luuserit, joista noin niinku työvoimapulaa on (tai joskus). Onko se edes 700 euroa? Että tonniviidelläsdalla ostaakin rintsikat, ei siinä mitään.

Voi kun olisikin niin paljon rahaa, että sitä jäisi vielä heräteostoksiin. Valitettavasti kahdden työttömän rahat eivät riitä ihan kaikkeen jos meinaa pari lastakin vielä elättää. Ja juu, minä ja mies saatiin molemmat lopputilin yt-neuvotteluissa (samassa firmassa kun oltiin töissä). Paska mäihä mutta minkäs teet. Ja ei, töitä ei ole löytynyt, mutta minä minä olen palaamassa takaisin koulun penkille.



Valitettavasti sossu tai Kela ei varmaan maksa uusia rintoja, vaikka miten päin yrittäisi niitä perustella. Mutta tosi hienoa, että sinulla on mennyt hyvin ja rahaa on ollut työttömänäkin.



Myöskään Hennes ei ole osannut vastata ongelmaani. Aina löytyy vain B-kupista lähtien rintaliivejä. Toki kait löytyisi jotain geelitäytteisiä liivejä mutta se ei auta kui hetkeksi.



Rintani ovat huolistani pienimpiä (kirjaimellisesti) mutta silti.