Vaihteeksi iloa! Kertokaa mistä juuri nyt olet onnellinen?
Mä voin aloittaa. Mulla on ihana mies, ihana poika joka ei ole raskas, uhmainen ja joka haluaa oppia uutta. Meidän lemmikkikin on ihana. Mä rakastan mun työtä, ilolla lähden jokaiseen päivään. Olen todella onnekas, eikä aina ole ollut näin hyvin asiat, siksi olen kiitollinen!
Kommentit (12)
Kiitollinen siitä että lapseni ovat perusterveitä ja siitä ettei tällä hetkellä ole edes flunssaa. Olen onnellinen että saan hoitaa heitä vielä kotona, viettää aikaa heidän kanssaan ja seurata heidän kasvuaan.
Olen onnellinen myös siitä että minulla on ihana mies. haluaisin viettää välillä myös kahdenkeskistä aikaa, ilman lapsia..
Olen onnellinen että olen terve. Olen myös onnellinen äitini puolesta joka on juuri leikattu ja hän on jo toipumaan päin.
Tänään ei ole mitään ihmeempiä sattunut, mutta lasten leikkipainia oli kiva seurata, olivat suloisia.
Lapset ja mies terveinä ja voivat hyvin, oman terveyden kanssa ollut nyt ongelmia ensimmäistä kertaa elämässäni, kipu tekee ihmisestä itsekkään ja vihaisen.
Perheen tasapaino saa minut tuntemaan iloa, olemme mieheni kanssa pystyneet luomaan lapsillemme hyvän ilmapiirin missä elää ja kasvaa :)
Perusasiat kunnossa ja sen myötä kaikki muukin, vielä kun tämä kipuilu loppuisi.
Halut on olleet vähän karussa, mutta nyt palanneet. Kolme kertaa on nautiskeltu vuorokauden sisällä, ja luulen että illalla lisää! Pari kuukautta on menty näin, kai tätä saa hehkuttaa?
t. onnellinen ja tyytyväinen vaimo 24 vuoden liitosta
Halut on olleet vähän karussa, mutta nyt palanneet. Kolme kertaa on nautiskeltu vuorokauden sisällä, ja luulen että illalla lisää! Pari kuukautta on menty näin, kai tätä saa hehkuttaa?
t. onnellinen ja tyytyväinen vaimo 24 vuoden liitosta
Juuri tuollaisista hehkutuksista saa voimaa jatkaa, kun itsellä on ongelmia saman asian kanssa. Kun muillakin tilanne korjaantuu, miksei meillä? Luottavaisena eteenpäin!
Ap
Halut on olleet vähän karussa, mutta nyt palanneet. Kolme kertaa on nautiskeltu vuorokauden sisällä, ja luulen että illalla lisää! Pari kuukautta on menty näin, kai tätä saa hehkuttaa?
t. onnellinen ja tyytyväinen vaimo 24 vuoden liitosta
Mutta yllättäen tämä sivusto ei taas toimikaan niin kuin pitää.
No olen onnellinen ihan arkisista asioista. Miehestä, lapsesta, kodista. Siitä että selätettiin tiukka opiskelija-vanhempainrahakausi ja saatiin molemmat töitä ja sitä kautta tämä ihana oma koti.
Olen onnellinen siitä että meillä on miehen kanssa yhteiset tulevaisuuden suunnitelmat. Ja että me viihdymme perheenä keskenämme suurimmanosan ajasta kotona. Elämä on hyvää ja tasapainoista.
Rakastelimme mieheni kanssa viime yönä, piiiitkästä aikaa, edellinen kerta oli monta kuukautta sitten syksyllä. Emmekä ole mikään vanha pari vaan vasta pari vuotta yhdessä oltu! Pelotti jo tämä seksittömyys elämässämme.
Lisäksi olen iloinen siitä, että perheessämme kaikki on taas hyvin, ilmapiiri hyvä, siisti koti jne. Oli miehen kanssa useamman päivän mykkäkoulussa kun tuli riitaa yhdestä asiasta. Joo, ei ole normaalia, tiedetään. Tällä hetkellä kaikki siis hyvin ja olen siitä olen niin iloinen ja onnellinen tällä hetkellä! :)
Toki olen onnellinen kodistamme, lapsestani, molemmilla vanhemmilla töitä jne perusasioista, joista olen kiitollinen joka pv.
Näistä huomaa ettei se ole ylellisyys, rikkaudet ja lomamatkat mikä onnelliseksi tekee, vaan hyvä perusarki.
Lisää näitä!
Ap
mm. terveistä lapsista, joilla on kaikilla asiat hyvin (koulu sujuu, on ystäviä ja harrastuksia) ja ihanasta miehestä, jonka kanssa olen ollut naimisissa jo 20 vuotta. Talous on kunnossa, vaikka meillä onkin vielä velkaa, niin tulot ja menot ovat balanssissa. Töissä on mukavaa, vaikka aika ajoin rankkaakin. Meillä on kaksi ihanaa koiraa, joista toinen, viiden kk:n ikäinen pentu alkaa oppia sisäsiistiksi. Ehdin harrastaa monenlaista ja minulle jää jo nykyään aika paljonkin vapaa-aikaa (nuorin 10-vuotias).
Aamulla töissä olin ainoa työntekijä paikalla, meitä olisi pitänyt olla kaksi. Ensin olin närkästynyt, mutta töiden edistyessä huomasin, että on ihan mukavaa olla yksin ja ajatella työnlomassa omia juttujaan.
Radiosta tuli hyvää musiikkia, vaikka se olikin jämähtänyt jollekin YLEn kanavalle, josta tuli vaan jotain 50-luvun rallatuksia.
Mies oli tehnyt aamupalaa ja keittänyt kahvit, minun ei tarvinnut töistä tullessa tehdä muuta kuin istua valmiille aterialle.
Sain pitkään keskeneräisenä roikkuneen neuletyön päätökseen.
Tässä nyt naputtelen koneella kissa sylissä. Onnellisuuden tämän osalta tekee täydelliseksi se, että kyseinen kissa on alunperin ollut niin ihmisarka, ettei ole yhtään tykännyt fyysisistä huomionosoituksista. Mutta nyt siis tuli ihan oma-aloitteisesti syliin kehräämään. Oi onnea!