Lue keskustelun säännöt.
Suutuin 2-vuotiaalle :(
31.01.2013 |
Nyt harmittaa. Järjestelin lasten huoneita ja 2-vuotiaani leikki sillä aikaa omassa huoneessaan. Kun menin hänen huoneeseensa, huomasin, että tyttö oli riisunut vaipan ja istuskeli puolialastomana siellä lattialla.
Tyttö on alkanut nyt riisumaan vaippaa pois, yleensä iltaisin sängyssä tai muuten yksin ollessaan. Jostain syystä suutuin tällä kertaa tosi pahasti tästä vaipan riisumisesta! En edes tiedä miksi se nyt niin ärsytti!
Nostin tytön pöydälle, koska se pelkää korkeita paikkoja ja kutsuin tuhmaksi ja jätin siihen pöydälle makaamaan noin 10-30 sekunniksi. :( Sen jälkeen kerroin, ettei vaippaa saa ottaa pois yksikseen, ettei käy vahinkoa. Lapsi alkoi itkemään (siis ei huutamalla vollottamaan, vaan surullisesti kyyneleet alkoi valumaan) ja kysyin, että puetaanko vaippa taas päälle.
Leikin vielä lapsen kanssa, kun hävetti oma suuttuminen niin paljon. Voiko tulla jotain traumoja? Voinko tehdä jotain kumotakseni epäreilun suuttumisen ja rangaistuksen mahdolliset negatiiviset vaikutukset lapseen? Tuntuu niin pahalta, että menetin malttini tällä vatalla...
Kiitos jo etukäteen avustanne!
Kommentit (26)
Niin täällä on yks äitee kanssa, jolta välillä menee hermo.
myös tollasista pienistä jutuista? Mitä teet, kun suutut? Ja miten lapsesi reagoi/vat?
Mulla on todella paha mieli tästä. Kauhistuttaa ajatus, että lapsi ei nyt enää luota minuun tai alkaa pelkäämään minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 2-vuotias tyttö riisuu usein kotona kaikki vaatteet pois ja käy sitten pissalla potalla.
Meidän 2-vuotias tyttö riisuu usein kotona kaikki vaatteet pois ja käy sitten pissalla potalla.
eihän siinä sinäsä olekaan mitään pahaa. Tyttöni ei vain osaa vielä käydä potalla. Aiomme kyllä alkaa harjoittelemaan lähiaikoina.
Se minua harmittaa myöskin, että menin suuttumaan tällaisesta asiasta, jossa ei edes ole mitään pahaa. En edes ymmärrä, miksi suutuin!
on mullakin ollut paha mieli kun olen jostain hermostunut lapselle... Ja sitten syyllisyyden tuskissani piehtaroinut.
Anteeksi olen pyytänyt ja halannut ja suukottanut ja sitten selittänyt rauhallisesti miksi äiti suuttui.
Jos lapsi haluaa olla ilman vaippaa niin kokeilkaa jos osaisi jo potalle mennä hädän yllättäessä. Meidän pojalla tuli vähän 2v synttäreiden jälkeen ahaa elämys ja rupesi tajuamaan pissahädän eikä sen jälkeen ole vaippaan pissannut.
Miten ajattelit selviäväsi tulevista haasteista jos vaipan riisuminen saa sut raivon partaalle?
Tuollainen on luonnollista kehitystä, miten muuten kuvittelet, että lapsesi oppii pukemaan,riisumaan,käymään potalla..
Elämässä sattuu vahinkoja, lapsilla tulee pissat lattioille, välillä sänkyynkin ja niitä sitten siivoillaan ja samalla opetetaan mihin se pissa kuuluu. Kannustaen ja hyvässä hengessä.
Tuli pahamieli tyttösi puolesta ja varmaa on, että traumoja tulee tuolla kasvatusmetodilla.
2v:n äiti itsekkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi toisinaan yllättää aikuisen. Yllätys voi olla ihana ja toistuessaan joskus herättää kiukun ja turhautumisen tunteita. Rajojen asettaminen voi joskus myös olla vaikeaa. Löydät varmasti ajallasi kultaisen keskitien, sopivan tavan toimia. Oheisella sivulla on hyviä vinkkejä rajojen asettamisesta lapsukaisille.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/raj…
Iloisia hetkiä kasvuvuosien seuraamiseen!
Kärsivällisyyttä rajojen asettamiseen!
Kevään iloa ja valoa!
Pyydät anteeksi lapseltasi, jos meni yli, kyllä 2-v. jo ymmärtää, kun selität. Ja sivuhuomautuksena: olisiko aika opetella kuivaksi, kun lapsikin pyrkii vaipasta eroon? Jos mattojen ym. kastuminen pelottaa, hankkikaa vaikka sellaisia harjoitteluhousuja, joissa on vähän imua pissan varalta, ja sisäpinta tuntuu märältä kastuessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voi olla että jollain palaa pinna! Enpä ole ikinä kuullut moisesta. Itse olen aina kuin aurinko eikä koskaan vituta mikään.
Elämää.
sitten lähteä pottaostoksille! Kyllä tyttö varmaan nopeasti oppii, kun innostuu uusista asioista niin suuresti. Kiitos vinkistä! Syyllisyys painaa kovasti suuttumisesta ja sanoinkin aloitusviestissä, että leikin tapauksen jälkeen lapsen kanssa. Ihan hyväntuuliselta tyttö heti vaikutti, mutta itselläni on paha mieli ja huolestuttaa.
Ja sinulle, "Olet paha ihminen" -kommentin jättäjälle: En tiedäkään, miten selviän. Olen aina kuvitellut olevani juuri sellainen kannustava äiti, joka ei hermostu mistään. Mutta yhtäkkiä en olekaan, olenkin aivan jotain muuta! aikaisemmin nämä sänkyyn pissaukset, kakkavaipan kanssa ympäri taloa juoksentelut yms. eivät ole saaneet minua suuttumaan. Nyt suutun siitä, että lapsi riisuu vaipan! Hullua!
Minkälaisia traumoja lapselle voi tulla? Ja mitä voin tehdä niitä lievittääkseni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iloisia hetkiä kasvuvuosien seuraamiseen!
Kärsivällisyyttä rajojen asettamiseen!
Kevään iloa ja valoa!
linkistä ja kannustuksesta!
AP
Kaikilla joskus palaa pinna (ja yleensä tosi typerästä asiassta!).Olen kehitellyt itselleni "rauhoittumis keinoja" kun alkaa iso herne nenussa painamaan. Sanon lapsille "äitiä ärsyttää, menen rauhoittumaan" ja menen toiseen huoneeseen pihisemään .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja yrität miettiä miksi hermo meni. Ei nuo pienet niin vähästä traumatisoidu, eri asia olisi jos tilanteet olisivat ihan jatkuvia. Äidit (ja isätkin) vaan välillä väsyvät ja ovat sitten kärttyisiä varsinkin jos yöt menee valvoessa.
Mielestäni tunteita saa ja pitää näyttää! Myös negatiiviset tunteet on hyvä opettaa lapselle ja näyttää että niistä selvitään.
Jaksamisia!
toi vaipan riisuminen tarkoitti sitä että oppi tosi nopeesti potalle siinä vaiheessa. Neiti on nyt 1v8kk ja on jo pari kk käynyt potalla. Vaippaa pitää siis koko ajan (koska kakka ei vielä potalle tule) mutta aina kun on vetämässä housut ja vaipan nilkkoihin niin silloin mennään potalle ja kas, se pissa on tullut sinne :) Aluksi tosin oli just sitä että se pissa oli jo a) siellä vaipassa tai b) housuilla kun se vaippa oli otettu pois kun se pissa tulee jo mutta aika äkkiä oppi riisumaan housut pois ja pidättämään sen verran että äidille osoitetaan vessan ovea :) Tähän auttoi sekin että hoidossa käyvät aina tiettyyn aikaan pissalla joten yritän myös kotipäivinä noudattaa suunnilleen samoja kellonaikoja kuin hoidossakin :) Tosin nykyään vähemmän tarvii mitään kelloa seurata kun tyttö kyllä itse tulee ilmoittamaan asiasta :)
Tsemppiä! Kyllä mäkin olen hermostunut muutaman kerran siihen että se pissa on jossain matolla ollut mutta eipä tosta nyt kummosempaa seuraamusta ole tullut, ihan hyväntuulinen tavallinen tyttö ainakin meillä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla joskus palaa pinna (ja yleensä tosi typerästä asiassta!).Olen kehitellyt itselleni "rauhoittumis keinoja" kun alkaa iso herne nenussa painamaan. Sanon lapsille "äitiä ärsyttää, menen rauhoittumaan" ja menen toiseen huoneeseen pihisemään .
Kokeilen tuota varmasti, jos tulee vielä samanlaisia tilanteita. Toisaalta 2-vuotias kylläkin seuraisi minua, jos menisin toiseen huoneeseen. Mutta ehkä saisin edes sen pari sekuntia aikaa miettiä.
En halua hermostua pikkuasioista.
anteeksi pyytäminen vielä, kun tämä suuttuminen tapahtui aamulla? Olisiko pitänyt heti pyytää anteeksi? Vai voinko vielä ottaa asian puheeksi tytön kanssa päikkäreiden jälkeen?
Kiitos kannustuksesta. Minä olen yrittänyt näyttää negatiivisia tunteita kuitenkin hyvässä hengessä ja selittämällä tunteita lapselle.
AP
lapsille usein, toisaalta olen usein myös kiltti ja kärsivällinen myöskin... elämää se on! ei saanut sun lapsesi mitään traumoja, se on varma! Sittenhän jokainen meistä on traumatisoitu seinähullu, joka tarvii 20 vuotta psykoterapiaa, koska ihan jokaiselle on lapsena hermostuttu.
Mutta kuten monet jo sanoivat, 2-vuotias ei halua enää olla vaipoissa, eli nyt harjoittelu käyntiin heti. Ja varmasti se vaatii kärsivällisyyttä, lattioiden pyyhkimistä ja joskus lakanapyykkiä... silti se kannattaa, nyt heti.
toi vaipan riisuminen tarkoitti sitä että oppi tosi nopeesti potalle siinä vaiheessa. Neiti on nyt 1v8kk ja on jo pari kk käynyt potalla.--
Tsemppiä! Kyllä mäkin olen hermostunut muutaman kerran siihen että se pissa on jossain matolla ollut mutta eipä tosta nyt kummosempaa seuraamusta ole tullut, ihan hyväntuulinen tavallinen tyttö ainakin meillä :)
Minulla on ollutkin aikomuksena aloittaa pottaharjoittelu nyt alkuvuodesta (tyttö täytti 2v uudenvuoden aattona) ja teidän kommentit ehdottomasti nopeuttavat potan hankkimista. Lapseni on vielä kotona, paitsi kaksi kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan käy päiväkodilla leikkiryhmässä. Eli se ei niinkään vaikuta tähän pottailuun.
Kiva kuulla, ettei lapsesi ole traumatisoitunut.
lapsille usein, toisaalta olen usein myös kiltti ja kärsivällinen myöskin... elämää se on! ei saanut sun lapsesi mitään traumoja, se on varma! Sittenhän jokainen meistä on traumatisoitu seinähullu, joka tarvii 20 vuotta psykoterapiaa, koska ihan jokaiselle on lapsena hermostuttu.
Mutta kuten monet jo sanoivat, 2-vuotias ei halua enää olla vaipoissa, eli nyt harjoittelu käyntiin heti. Ja varmasti se vaatii kärsivällisyyttä, lattioiden pyyhkimistä ja joskus lakanapyykkiä... silti se kannattaa, nyt heti.
montakos lasta sinulla on? Ja minkä ikäisiä?
En kylläkään pitäisi lapsille hermostumista normaalina asiana. Varsinkaan minun tapauksessani, kun suuttumus oli aivan järjetön ja rankaisin lasta, vaikka periaatteessa hän ei edes tehnyt mitään väärää. Kyllä tuollaisesta voi jo traumatisoitua tai vähintään tuntee itsensä turvattomaksi.
Haluaisin vielä vinkkejä, miten noita turvattomuuden tunteita voisi lieventää, mikäli sellaisia raivokohtaukseni jälkeen ilmenee.
AP
että se pottaharjoittelu todella saattaa vaatia pitkää pinnaa, monilla lapsilla on joku pottakammo eikä siihen potalle todellakaan haluta tehdä mitään, toiset ei halua edes istua siihen.
Eli kasvata sitä pinnaa, koska pakottamalla tai suuttumalla vessa asioissa saat todellakin pahaa aikaan.
Omalle tytölle keksittiin pottapalkinto ja se auttoi, tyttö innostui hyvin äkkiä pottatouhuista kun sai palkinnon ja kovasti kehuja.
Nykyään ei enää satu edes vahinkoja ja tyttö käy itse pöntöllä, ikää 2,5v.
Niin täällä on yks äitee kanssa, jolta välillä menee hermo.