Miten jaksatte käydä lääkärissä ja hammaslääkärissä? Minä en pysty edes

just keräillä rohkeutta ajan varaamiseen. ap

parikin päivää ajan varaamiseen. Se on kurjaa. Mulla on kaikenlaista vaivaa nyt. Lääkäreissä ramppaamiseen kyllästyin, kun olin kokenut 5 hankalaa keskenmenoa lääkärikäynteineen.

Pakko kuitenkin on tietyt asiat hoitaa. Eli pakon edessä. Kaikki tommonen jännittää, lisäksi verikokeet ,rokotukset, korvahuuhtelut... Inhottavaa kun on tällainen, mutta tähän asti kaikki oon hoitanut.

jää aina niin ankea olo lekurilla käynnistä että meen joka kerta uudelle lekurille.

Olis ehkä helpompaa jos olis aina yksi ja sama mutta en vaan kestä ketään kahta kertaa.

hammaslääkäriin kun reikä vaivasi niin sain kipuajan. Nyt sitten pitäisi mennä ihan oikeaan tarkastukseen, en uskalla...

Mä käyn aina syksyisin hammaslääkärissä ja gynellä. Tapana on aina kesälomien jälkeen käydä. Omalääkärin vastaanotto on melkein naapurissa, sinne on helppo mennä tarvittaessa.



Mikä siinä teistä on vaikeaa?

Ja menen lääkäriin jos on IHAN pakko, ja joskus vain on pakko.



Hammaslääkäri aikaa olen suunnitellut tilaavani, kesällä kävin vihlovien hampaiden vuoksi. Mutta vohlonta ei ole edelleenkään kadonnut ja pitäisi mennä uudelleen vaatimaan kunnon tutkimista. Mutta kun en saa aikaiseksi.



Ja silmälääkäri kehoitti hakemaan kovaksi yltyvään pääkipuun tehokkaammat lääkkeet kun silmissä ei ole vikaa, mutta normi lääkkeet ei auta kuin isoina koktaileina.



No ehkä minä sitten kun on oikeasti vaivaa :)

en jaksakaan.

Mä käyn aina syksyisin hammaslääkärissä ja gynellä. Tapana on aina kesälomien jälkeen käydä. Omalääkärin vastaanotto on melkein naapurissa, sinne on helppo mennä tarvittaessa.

Mikä siinä teistä on vaikeaa?

Kaikki siis, alkaen pitkästä matkasta. On ikävää mennä vieraan ihmisen syynättäväksi. Tuntee olevansa vain kasa lihaa ja luita. :(

En käynytkään varmaan kymmeneen vuoteen, yhtä pikaista hammastarkastusta lukuunottamatta, mutta sitten iski paha virtsatietulehdus muutama kuukausi sitten. Oli pakko raahautua lauantaiaamuna päivystykseen toiselle puolelle kaupunkia kaatosateessa. Olo paranikin sitten lääkkeillä nopsaan, joten vähän ehkä laski kynnystä taas.

Tuntee olevansa vain kasa lihaa ja luita. :(

Mikä siinä masentaa?

Olen ottanut taksin ja mennyt lääkärille ilman huolia ehtimisestä ja matkasta julkisilla. Lääkärin ja mahdollisen apteekin jälkeen olen mennyt johonkin kivaan kahvilaan ja nauttinut jotain oikein hyvää leivonnaista tms.



Sekin auttaa, että vähän meikkaa ja pukeutuu kivasti, mutta ihan sairaana ei tietenkään jaksa sellaista.



Terv. Myös eräs lääkärikammoinen

Mä en nyt jaksa sua...

Tuntee olevansa vain kasa lihaa ja luita. :(

Mikä siinä masentaa?

hammaslääkärini lähettää kortin jossa varattu aika valmiina. Muuten ei sinne tulisi mentyä. Papassa käyn kahden vuoden välein, se on pienimuotoinen pakko josta en tykkää mutta hoidan sen puoli väkisin. Muuten en missään käy jos en todella akuutisti sairastu.

että yksi tuttu lääkärikin sanoi, että inhoaa lääkärissä käymistä. Tosin hän oli kyllästynyt omaan työhönsä ja suunnitteli jäävänsä pois työelämästä.

kovin epämiellyttäviä/traumaattisia kokemuksia lääkärillä tai hammaslääkärillä käynnistä. Sitä paitsi, asiat pitää vain hoitaa ja oma terveys on ihan prioriteettien kärkipäässä!

Hänelle on helppo mennä ja ohjaa erikoislääkärille tarpeen tullen. Hyvä kokemus myös julkisesta, sillä mut leikattiin jokunen kuukausi sitten Töölössä. Ja hyvä yksityinen hammaslääkäri, joka soittaa kerran vuodessa ja kutsuu tarkastukseen. Muut vuotistarkastukset(papa ja työpaikan 5-v. tarkastukset) hoituu kanssa ongelmitta. Kerran vuodessa käyn gynellä, ja tarpeen vaatiessa silmälääkärillä.