Lue keskustelun säännöt.
exät ja nyxät ja käytösetiketti
29.01.2013 |
Iltaa ihmiset ja etenkin eronneet.
Mulla on ongelma, enkä osaa sanoa onko se vain pääni sisässä vai onko todellinen ongelma ja miksi. Olen eronnut pari vuotta sitten miehestäni jonka kanssa mulla on yhteinen lapsi. Lapsi näkee säännöllisesti ja usein isäänsä. Isällä on uusi puoliso, ollut nyt yli vuoden. Puoliso viettää aikaa ilmeisesti aika paljon exäni ja sitä kautta myös poikani kanssa. Ongelma on, ettei hän ole suosunut tapaamaan minua kertaakaan, eikä ole lähiaikoina kuulemma suostumassakaan.
En ole ikävä exä, en ole yrittänyt enkä aiokaan yrittää vaikeuttaa mitään asioita. Olen ihan ok sen suhteen että exälläni on kumppani. Olen tyyyväinen että myös lapsi viihtyy hänen kanssaan kertomansa mukaan. Silti minua vaivaa välillä suunnattomasti, että en ole nähnyt kyseistä henkilöä koskaan. Kuulen vain välillä lapselta mitä kaikkea ovat puuhailleet ja että kiva tyyppi on kyseessä.
Mitä itse tekisitte ko. tilanteessa? Onko liikaa vaadittu, että saisintämän ihmisen nähdä? Edes kerran vaihtaa käsipäivää? Toisaalta olen miettinyt vaikuttimiani tämän asian suhteen. Miksihän asia niin kovasti minua häiritsee kun kerran kuulemma asiat ovat hyvin ja lapsi on tyytyväinen.
Mielipiteitä? Pahoittelen kirjoitusvirheitä, en jaksa tällä puhelimella räpeltää..
Kommentit (15)
Kyllä tuollaisessa tilanteessa voi vaatia tapaamista. Nainenhan on kuitenkin yksi lapsesi kasvattajista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkään tapaaminen ei ole välttämättömyys,mutta ihan rehellisesti se olisi lapsen parasta. Lapsikin näkisi, että aikuiset oikeasti vetävät yhtä köyttä. Mikään ei varmasti voisi tehdä lapselle parempaa kuin sen näkeminen.
En ole itse uusperhekuvioissa mutta muistan, miten oudolta ja ikävältä tuntui tavata miehen ex. Totuin siihen (olivat kavereita), mutta alkuun se oli yhtä tervanjuontia. Voisiko siis liittyä tällaisiin ehkä mustasukkaisuudenkaltaisiin tunteisiin, vaikka järjellä varmasti tietääkin, että aihetta ei ole? En varsinaisesti edes ollut mustasukkainen miehen exälle mutta jotenkin vertasin itse meitä ja koin häviäväni.
Tuo uusi puoliso on joku sun parhaista ystävistä. Ei ihme ettei halua tavata.
Minun exäni nyxä on myös lasten mukaan kiva mutta kun ollaan joskus osuttu vastakkain, ei exä eikä tämä kihlattu edes vilkaise suuntaani, lapsille moikkaavat. Exä ei kyllä muutenkaan ole ihan käytöstavoista selvillä mutta minusta tuo vaatii jo aika erikoista mielenlaatua. Exän kanssa ollaan ihan hyvissä väleissä.
Itse olen se "nyksä". En ole koskaan edes tervehtinyt miehen eksää, ei olla kyllä kasvokkain kunnolla tavattukaan. Auton ikkunan läpi lähinnä. Jotenkin vaikeita ne tilanteet ja nykyään välttelen niitä, ts. en mene mukaan hakemaan tai viemään lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen se "nyksä". En ole koskaan edes tervehtinyt miehen eksää, ei olla kyllä kasvokkain kunnolla tavattukaan. Auton ikkunan läpi lähinnä. Jotenkin vaikeita ne tilanteet ja nykyään välttelen niitä, ts. en mene mukaan hakemaan tai viemään lapsia.
Miksi tilanteet on vaikeita? Vaikeita sinulle vai exälle?
Ja ehkä lapsille vielä on suht helppo yrittää esittää kivaa tyyppiä, mutta oikeasti fiksu ihminen kyllä ilman muuta esittäytyisi lapsipuoliensa äidille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen se "nyksä". En ole koskaan edes tervehtinyt miehen eksää, ei olla kyllä kasvokkain kunnolla tavattukaan. Auton ikkunan läpi lähinnä. Jotenkin vaikeita ne tilanteet ja nykyään välttelen niitä, ts. en mene mukaan hakemaan tai viemään lapsia.
Miksi tilanteet on vaikeita? Vaikeita sinulle vai exälle?
Tapasin miehen jo, kun he olivat vielä naimisissa, ja ex tietää tämän. Eksä myös alkuaikoina puhui minusta erittäin rumasti (ihan ymmärrettävääkin). Olisi jotenkin kummallista mennä juttelemaan sellaiselle ihmiselle. Eli siis jollain tavalla häpeän edelleen tekojani - vaikka mieshän siinä petti, en minä - ja tuntuisi teennäiseltä jutella ihmiselle, joka pitää tai piti minua ties minä huorana.
Tapasin miehen jo, kun he olivat vielä naimisissa, ja ex tietää tämän. Eksä myös alkuaikoina puhui minusta erittäin rumasti (ihan ymmärrettävääkin). Olisi jotenkin kummallista mennä juttelemaan sellaiselle ihmiselle. Eli siis jollain tavalla häpeän edelleen tekojani - vaikka mieshän siinä petti, en minä - ja tuntuisi teennäiseltä jutella ihmiselle, joka pitää tai piti minua ties minä huorana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne mitään tarvetta keskustella hänen kanssaan yhtään mistään. Jokainen saa kaiketi itse valita, kenen kanssa on tekemisissä ja kenen ei.
niin hänhän ei tietenkään sitä ole :-D vaan isompikin uhka sinulle
En tunne mitään tarvetta keskustella hänen kanssaan yhtään mistään. Jokainen saa kaiketi itse valita, kenen kanssa on tekemisissä ja kenen ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne mitään tarvetta keskustella hänen kanssaan yhtään mistään. Jokainen saa kaiketi itse valita, kenen kanssa on tekemisissä ja kenen ei.
niin silloin hän kyllä on somebody. Eli lapsen äiti. Ei lapsikaan valinnut sinua äitipuolekseen, mutta siinä vaan olet.
Kyllä aikuisilla ihmisillä pitäisi jonkinlainen kunnioitus toisiaan kohtaan olla, kun kuviossa on lapsia mukana. Ottakaa lapseton mies, jos ette kestä miehenne menneisyyttä.
No huorahan sinä oletkin!
Tapasin miehen jo, kun he olivat vielä naimisissa, ja ex tietää tämän. Eksä myös alkuaikoina puhui minusta erittäin rumasti (ihan ymmärrettävääkin). Olisi jotenkin kummallista mennä juttelemaan sellaiselle ihmiselle. Eli siis jollain tavalla häpeän edelleen tekojani - vaikka mieshän siinä petti, en minä - ja tuntuisi teennäiseltä jutella ihmiselle, joka pitää tai piti minua ties minä huorana.
jonka voi totaalisesti jättää huomiotta. Katkeria exiä on aina, ja niiden mielestä "mies lähti toisen naisen matkaan".
Ei sulla ole mitään hävettävää, vaan sinun ja miehesi välinen suhde on kaunis. Sitä exää voi muistuttaa eron syistä. Jos se et ollut sinä, niin exässäkin on omat vikansa. Ei mies vaimoa ja lapsiaan turhaan jätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä hän myöskään ole minulle somebody vaan hän on todellakin nobody. Äitiys ei tee ihmisestä somebodya jollekin, ei todellakaan!
Ja ei, en kunnioita mieheni eksää ja siihen hän on ihan itse syypää.
Kyse ei ole mistään miehen menneisyydestä tai sen kestämisestä. Jokaisella on menneisyys mutta silti eksät ovat nobodyja, koska menneisyys on menneisyyttä eikä siihen tarvitse jäädä kiinni tai piehtaroimaan.
11
joka viettää aikaansa lapseni kanssa.