G: Omituisin/noloin paikka nukahtaa

niin että pää retkahtelee ja parhaassa tapauksessa suupielestä tihkuu kuolaa... Näin aikuisena se on noloa.



Omituisia paikkoja ei tule nyt mieleen.

baarin vessan lattia..voi yöööks!!!

tosin olin silloin 25? eli jooh aikuinen,mutta nuori kuitenkin,ja miehen veli pelasti mut sieltä perse paljaana.. *tupla nolotus* ja tää veli on mua 7 vuotta nuorempi.. nooh..on sitä tullu kaatuiltua naamalleen ihan 34 vuotiaanakin,eli ei ikä takaa fiksua käytöstä mulla. noh, oon mokaillu nyt kerran 10 vuodessa..

Mutta torkahdin kesken kun se oli selittämässä mulle jotain juttua, ja hetken kuluttua heräsin omaan kovaääniseen pieruuni!

Olin tehnyt n.kuukauden käytännössä yötä päivää töitä, ja olin TOTAALISEN väsynyt kaiken aikaa. Noh, taas erään piiitkän päivän jälkeen olin kotimatkalla, bussilla, kun nukahdin. Olin menossa päättärille saakka, joten ei tarvinnut pelätä nukkuvansa pysäkin ohi. Siinä sitten näin unta, että nukuin ihanassa lämpimässä sängyssä, oikein sikeästi ja ihanasti, kun joku tulee minua siinä unessa herättelemään. Ravistelee ja sanoo että herää. Minä siinä unessa vastaan että joo joo. Ravistelee uudestaan ja vastaan taas samalla tavalla. Ravistelee kolmannen kerran ja muistan vieläkin, kuinka se mua siinä unessa ärsytti. Huusin tosi vihaisesti takaisin, että "NO V*TTU JOOJOO, HERÄTÄÄN!", kun siinä huutaessani oikeasti herään ka katson bussikuskin säikähtäneeseen naamaan hänen sopertaessaan, että ollaan päätepysäkillä.. Hävetti aivan järkyttävän paljon, kun mumisin anteeksi ja juoksin bussista ulos :D

Minun tuttava päätyi jopa varikolle asti nukkuessaan bussissa! :D

yhdellä kertaa heräsin siihen, että kuorsasin kovaan ääneen, ja viereeni oli tietenkin tullut joku istumaan :D



olen myös sammunut seksin aikana jonkun yhden illan tuttavan kanssa- Nolottaa vieläkin :D

Toisen kerran vuosia sitten seisaalleen hissiin, matkaa oli jopa neljänteen kerrokseen.

Muistan ku työharjottelussa ollesani piti työtenkijöiden kahvitaulolla mun pitää seuraa ja avustaa paikan asiakkaita eli kehitysvammaisia. Lähinnä pitää seuraa ja valvoo tilannetta.

Noh siinä sitten nulahtelin pystyy sohval ku en ollu monee yöhön nukkunu kunnolla.



Bussi nukkumista en näe nolona, ite teenjoka päivä bussimatkaa ja aina suorastaan yritän nukahtaa - siel on mukava nukkua.

Aamuvuorot töissä. Onneksi niitä ei enää ole.

Vaivuin ensin sellaiseen transsitilaan, röhnötin toimistotuolissa ja jalat olin nostanut ikkunalaudalle. No siihen sitten nukahdin. Kollega sitten hiipi selän taakse tirskumaan.



Olen todella huono nukkuja, joten toi oli aika hyvä suoritus. Oli vissiin pikkasen virikkeetön päivä.

nolosti ainakin luennolla/seminaarissa (useita kertoja), työpöytäni ääreen ja junassa sekä bussissa. Noissa viimeksi mainituissa noloa on siis se muidenkin mainitsema kuolaamis-, kanssaihmisiin nojailu- ym. osuus.



Hassua muuten, että lasten myötä tapahtunut omien yöunien lyheneminen on vähentänyt päiväsajan väsyneisyyttäni ja nolot nukahtelutkin ovat nykyään harvinaisempia kuin ennen.

ja samaan aikaan siellä aulassa oli vuoroaan odottelemassa isä poikansa kanssa.



No poika meni sinne omaan terapiaan(isä jäi odottamaan), mekin pääsimme omaamme ja kun tulimme sieltä pois niin se pojan isukki nukkui tyynen rauhallisesti penkillä istuaaltaan.



Hieman huvitti:) Ja ihan näytti olevan hyvät unenlahjat, vaikka meidän neiti siinä kälkättelikin niin eipä näyttänyt häiritsevän.

Itse nukahtelin myös milloin minnekin, noloimmat nukahtelut oli työpaikan palavereissa. Siellä ei muutenkaan ilma vaihtunut, joten hereillä pysyminen teki tiukkaa muillakin. Se oli noloa, kun pomo sattui kysymään jotain minulta enkä tietenkään ollut kuullut kysymystä.



Minulla nukahtelujen syyksi paljastui uniapnea. Nykyisin mulla on käytössä cpap-laite ja olen hurjan paljon pirteämpi.

Olen nukahtanut töihin, autoon täyteen ahdetulle takapenkille lyhyellä ajomatkalla ja nojasin ystäväni äitiin kuorsaten. Olen nukahtanut myös Tallinnan päiväristeilyllä selvin päin laivan lattialle, kun odotettiin että joku porukasta kävi vielä taxfreessä. Siinä viidessä minuutissa olin jo täydessä unessa. Autoon nukahdan melkein aina pelkääjän paikalla jos matka on yhtään pidempi, oli kuski sitten tuttu tai ei. Tämä on aika noloa, jos on vaikka pomon kyydissä.

Olen nukahtanut töihin, autoon täyteen ahdetulle takapenkille lyhyellä ajomatkalla ja nojasin ystäväni äitiin kuorsaten. Olen nukahtanut myös Tallinnan päiväristeilyllä selvin päin laivan lattialle, kun odotettiin että joku porukasta kävi vielä taxfreessä. Siinä viidessä minuutissa olin jo täydessä unessa. Autoon nukahdan melkein aina pelkääjän paikalla jos matka on yhtään pidempi, oli kuski sitten tuttu tai ei. Tämä on aika noloa, jos on vaikka pomon kyydissä.

nukahdin naamion ajaksi. Ei siinä mitään, mutta heräsin siihen kun omasta suusta pääsi tosi äänekäs kuorsaus.

Ja haastattelijalla menikin odotettua pidempään ennen kuin sai otettua minut vastaan. Odotusaulassa oli rauhoittava akvaario jota puolen tunnin katselun jälkeen olin sitten nukahtanut...

Haastattelu meni hyvin, mutta työtä en saanut.

Paikalla Erittäin Tärkeitä Vaikuttajia. Minä, työn sankari, olin rivissä sairaan lapsen kanssa valvotun yön jäljiltä ja aivan kammottavassa flunssassa itsekin. Oikeasti olisi tietenkin pitänyt jäädä sairastamaan kotiin, mutta kun tilaisuus oli niiiin TÄRKEÄ. Ja niin sitä sitten kolmioyskänlääkittynä raahauduin kyseiseen palaveriin, joka kesti useamman tunnin. Jossain vaiheessa heräsin säpsähtäen siihen, kun kuorsata rohautin oikein kunnolla. Voitte varmaan kuvitella muiden palaveriin osallistuneiden ilmeet... Elämäni noloin hetki!