Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vanhempani eivät koskaan soita minulle.

Vierailija
26.11.2012 |

Ovat vielä suht nuoria tai siis eivät ihan ikäloppujakaan, itse olen 43v ja he 63-67, mutta eivät käy enää töissä, eikä heillä ole kiireitäkään.



Kokeilin heidän kanssaan vuoden ja soitin joka viikko vähintään kerran, että mitä kuuluu jne, mutta ei koskaan kuulunut juuri mitään. Isäni ehkä ikävöi, mutta äiti ei kuulemma jaksa vierailuitamme tai mitään, eivätkä tarvitse apua missään.



Surullista, miehen vanhemmat kuolleet ja omani eivät halua olla kai tekemisissä juurikaan.



Eivät jaksa jo aikuisia lapsiamme ja meitä edes kerran vuodessa kylään?



Tukiverkostoja ei muutenkaan juuri ole eli ystäviä, mitä tästä pitäisi ajatella?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
26.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyväksy se tosiasia, että vanhempiaan ei voi valita, ja joillekkin vaan sattuu vähän ikävämmät vanhemmat. Aikuinen ihminen se sinun isäsikin on, ja ottaisi yhteyttä jos tosissaan haluaisi.



Ystäviä saat jos hakeudut aidosti ystävällisten ihmisten seuraan. Sen eteen pitää kyllä nähdä vaivaa, mutta on vaivan arvoista.



Vierailija
2/3 |
26.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuollaisia vanhempia on Suomi pullollaan. Sinuna keskittyisin parisuhteeseesi ja hyvien välien säilyttämiseen lastenne kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
26.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samanikäiset vanhemmat, mutta olen sinua 10 vuotta nuorempi ja minulla on pienet lapset. Muutin pois kotoa 19-vuotiaana. Isäni on sen jälkeen soittanut minulle alle 10 kertaa. Äiti soitteli viikottain, kunnes olin n. 23- vuotias. Sen jälkeen hänkin alkoi odottaa, että minä soitan sinnepäin. Kun esikoisemme syntyi 5 vuotta sitten, äiti lakkasi kokonaan soittamasta.



Ces't la vie.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi kaksi