Haluaisitko olla kotirouva?
http://kotirouva.vuodatus.net/blog/478625
Jos se siis taloudellisesti mahdollista?
Kommentit (12)
Viihdyn töissä, ja siellä käydessäni viihdyn myös kotona. Mutta kun olen pelkästään kotona, muutun aikaansaamattomaksi kärttyiseksi itsesäälissäkieriskelijäksi, joka ei jaksa mennä lasten kanssa edes pihalle kuin kerran viikossa.
jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Ainakin niin kauan, kun meillä on alakouluikäisiä lapsia. Valitettavasti se vaan ei ole mahdollista.
MInulla on ihana ammatti, jota varmasti harjoittaisin, vaikka ei olisi pakkokaan. Mutta itse asiassa duurempi taloudellinen liikkumavara mahdollistaisi tämän ammatin harjoittamisen varmemmin kuin nykytilanne, joten olisi mukavaa kun olisi varaa...
Tottakai on huonojakin päiviä, jolloin tosiaan muutun laiskaksi lahnaksi ja tuntuu ettei koko päivänä saatehtyä mitään.
Mutta kun on tarpeeksi muuta elämää kodin ulkopuolella, ei tule "kotikuolemaa".
ja olenkin..ei ole koskaan tarvinnut lapsia hoitoon rahdata ja se siinä on ihan parasta se kiireettömyys, vapaus valita päivän tekemiset ihan niinkuin parhaalta tuntuu. En olisi edes hankkinut lapsia toisten hoidettavaksi, ei siinä ole mitään järkeä, tämä on minulle se ihan tärkein juttu jollekin muulle joku muu, en arvostele.
Olin kotona, kun lapset olivat pieniä ja pitkästyin. Kun lapsia oli yksi, otin kaveriksi pari hoitolasta. Kun lapsia oli kaksi, otin kummilapset hoitoon ja sitten jo olikin pakko jatkaa opiskeluja, koska pelkkä lasten kanssa kotona oleminen ei antanut minulle riittävästi älylllistä tyydytystä, vaikka lapsia olikin neljä.
Me ei jaksettu alkaa siihen päiväkotirumbaan ja lapsistakin on mukava tulla kotiin koulusta, kun joku on laittanut välipalaa ja heistä huolehditaan. Työssäkäyvien kavereiden (äitien) ongelmia seuranneena olen tullut siihen tulokseen, että mä olen hemmetin onnellisessa asemassa, kun pystyn olemaan kotona.
Sain olla ihan tarpeeksi kauan. Nykyään en osaa olla kotona, ahdistun parissa päivässä. On ihan viraton olo. Töissä tehdään aina jotain järkevää ja saa jutella aikuisten kanssa.
ja mieluiten pysyvästi, siis myös kun lapset ei ole enää kotona. Valitettavasti siihen ei ole taloudellista mahdollisuutta, koska olen perheen isotuloisempi.
Sain olla ihan tarpeeksi kauan. Nykyään en osaa olla kotona, ahdistun parissa päivässä. On ihan viraton olo. Töissä tehdään aina jotain järkevää ja saa jutella aikuisten kanssa.
Samat sanat. Lisäksi nautin työstäni todella paljon. Olen jo nyt ihmetellyt sitä, miten viihtyisin eläkkeellä... kai sitten alkaisin eläkkeellä puuhamaan järjestöissä ja hyväntekeväisyydessä.
viidyn mieheniä. Mutta olisin mielelläni lasten kanssa nyt kun he ovat pieniä (en siis koko ikääni).