Mä epäonnistuin jossain minkä eteen näin kovasti vaivaa

Kerro liittyikö iskemisyrityksiin, työnhakuun, kirjan julkaisuhaluihin, salaa raskaaksi hankkiutumiseen, mihin?

mutta aika parantaa ja lievittää.



Kertominen toisille voisi auttaa. Lähes kaikki ovat joskus jossain epäonnistuneet.

Jolle aina kerron kaiken ja tiedän et hän vois auttaa mut en ees pysty sanoo ääneen mitään..

ja tsemppia... jos se oli jotain mita todella haluat ei kannata antaa periksi!!!!

Varastelu?

Mutta kun tein niin hirveesti hommia ja ihan turhaan.. Varsinkin ku kaikki ties miten paljon yritin. Hävettää!! En voi sanoa mitään, en kehtaa. :'( itkettää ja kurkkua kuristaa..



En usko et pääsen tän yli, kun tän piti olla se viimeinen tulikoe et onko musta tähän. No ei ollut. Kaipa sekin on hyvä tietää edes. Nojoo. Sori, en yleensä ole tällanen pillittäjä, ja sääli itseäni. Yleensä jaksan nousta yrittää mut nyt en usko, ei tällä kertaa.

ja tsemppia... jos se oli jotain mita todella haluat ei kannata antaa periksi!!!!

Kaikkea hyvää sun elämääs :)

Lohduttaa et on tällasia ihmisiäkin olemassa et tuntematonta tsemppaa tällä tavoin!

ja tsemppia... jos se oli jotain mita todella haluat ei kannata antaa periksi!!!!

Kaikkea hyvää sun elämääs :)

Lohduttaa et on tällasia ihmisiäkin olemassa et tuntematonta tsemppaa tällä tavoin!

Saahan siitä olla pahoillaan, jos huomaa että kyvyt eivät riitäkään omaan unelmaan. Senkin saa sanoa, että niin hävettää, kun oli mukamas varma ja uhosi ja kaikki menikin mönkään. Voi nöyrtyä, joltakin voi joutua jopa pyytämään anteeksi ja niin edelleen.



Sitten vain uuteen nousuun ja etsimään sitä paikkaa elämässä, rakkaudessa, työssä, harrastuksessa, jossa on hyvä olla ja jonka osaa.

epatoivoon ei vaivuta missaan tapauksessa. ja kaikkea hyvaa toivon myos sinulle... lontoosta asti!!

Pakkorakotilanteessa ja se lisää mun ahdinkoa ja olisin niin kipeesti tarvinnut onnistumisen! :(

Jos kyse on jostain mitä todella haluat niin älä anna periksi! Vastoinkäymisiä tulee aina, niistä pitää päästä yli ja jatkaa eteenpäin. Jokainen mokaa joskus. Se millainen tyyppi olet näkyy siinä miten jatkat siitä eteenpäin.

Se on yksi todella kova ja nöyryyttävä tilanne, etenkin jos moni on ollut mukana kannustamassa!



Mutta joihinkin paikkoihin vain on vaikea päästä. On normaalia kokeilla useammankin kerran! Älä välitä, et ole ainoa! Se olo on kauhea, mutta paranee kyllä. Itsekin olen saanut tyrmäyspaperit joskus, mutta myöhemmin onnisti.



Pää pystyssä vain myönnä hetkellinen tappio!

epatoivoon ei vaivuta missaan tapauksessa. ja kaikkea hyvaa toivon myos sinulle... lontoosta asti!!

Vaikka onkin ihan kaamee fiilis!

Oon päässyt opiskelee ja se olikin varmaan kovin koitos tätä alaa miettien. Mut kuten aiemmin sanoin, niin tähän tilanteeseen liittyy muita asioita (ei mitään dramaattista) ja todella, todella tuo epäonnistuminen vaikuttaa moneen asiaan :'(



Ja oon samaa mieltä et pettymyksen saa kyllä näyttää ja hyvä onkin et purkaa mieltään, mut sinällää en usko loputtomaan itsesäälissä rypemiseen, toki aina ei ole kyse siitä.



Tää oli mulle itselle enemmänki haasteen paikka, enkä mä onneks ehtinyt uhoamaan kellekään, enkö ole mikään uhoaja-tyyppi, vaan jalat maassa enemmänkin. mut kaikki hoki ympärillä miten ahkera oon ym.. Niin kyllähän tää oikeesti syö naista ihan kaameesti. Täytyy kohdata kaikki ja sanoo et pieleen meni. :(



Oon tosi hyvilläni siitä et oon saanu kannustusta täältä. Se kyllä auttaa jonkin verran.. Ku äsken tuntui ettei ole mitään ajatusta päässä, pelkkää mustaa kökköä ja nyt saakin kaikki asiat purettua tekstissä. Kiitos kaikille tsemppaajille! Ja muillekin.

Se joka ei tee virheitä, ei myöskään opi mitään. Tsemppiä ja uskoa itseesi!

Oon päässyt opiskelee ja se olikin varmaan kovin koitos tätä alaa miettien. Mut kuten aiemmin sanoin, niin tähän tilanteeseen liittyy muita asioita (ei mitään dramaattista) ja todella, todella tuo epäonnistuminen vaikuttaa moneen asiaan :'(

Ja oon samaa mieltä et pettymyksen saa kyllä näyttää ja hyvä onkin et purkaa mieltään, mut sinällää en usko loputtomaan itsesäälissä rypemiseen, toki aina ei ole kyse siitä.

Tää oli mulle itselle enemmänki haasteen paikka, enkä mä onneks ehtinyt uhoamaan kellekään, enkö ole mikään uhoaja-tyyppi, vaan jalat maassa enemmänkin. mut kaikki hoki ympärillä miten ahkera oon ym.. Niin kyllähän tää oikeesti syö naista ihan kaameesti. Täytyy kohdata kaikki ja sanoo et pieleen meni. :(

Oon tosi hyvilläni siitä et oon saanu kannustusta täältä. Se kyllä auttaa jonkin verran.. Ku äsken tuntui ettei ole mitään ajatusta päässä, pelkkää mustaa kökköä ja nyt saakin kaikki asiat purettua tekstissä. Kiitos kaikille tsemppaajille! Ja muillekin.

Ootko lääkiksessä? Tulee heti mieleen itseni ja pre-kliininen vaihe.

vaikka niitä ei kenellekään toivoisi, ja vaikka joskus tuntuu ihan kohtuuttomalta vaikka on yrittänyt kaikkensa, niin sellaista elämä vain on. Jos tässä nyt jotain lohdullista on, niin ainakin sun ymmärrys elämästä on taas lisääntynyt ja suhtaudut lempeämmin siihen ajatukseen, että kukaan ei ole täydellinen.