Lue keskustelun säännöt.
Kun äiti väsyy totaalisesti omaan lapseen?
25.11.2012 |
Olen yh, ollut jo viisi vuotta. Arki sujunut hienosti, olemme saaneet elämän omaan malliinsa. Lapset sairastaa omia pitkäaikaissairauksia mutta nekin olen mielestäni jaksanut ja pystynyt hoitamaan hienosti (lääkärikäynnit yms. kaikki asiat, kuntoutukset...)
Nyt tuli seinä vastaan. 3-luokkalaisen koulunkäynti. Syksy ollut ERITTÄIN raskas. Lapsi pärjännyt koulussa hienosti tähän asti mutta nyt koko koulunkäynti on yhtä sotaa ja taistelua. Lapsella ihana opettaja, kavereita mutta on aivan uupunut, väsynyt ja kyllästynyt koulunkäyntiin. Vihaa koulua, vihaa läksyjä. Olemme joka ilta käyneet valtavan henkisen taistelun läksyistä, kokeisiin lukemisesta, itkien, tavaroita paiskien (lapsi siis), kiroillen, pakoillen jne. Koko syksy. Joka ilta, joka vitun ilta. Välillä pysyn tiukkana, lujana ja kovana, välillä yritän hellästi, välillä lahjon, välillä itken itsekin.
Lapsi pärjää suht hyvin perusaineissa mutta esim. englannista ei ymmärrä sanaakaan. Alkuun opettaja ei ollut huolissaan (kun soittelin sinne ja kyselin neuvoja ja miten lapsi jaksaa) vaikka oli huomannut erittäin ison uupumuksen joka lapsella on mutta nyt tällä hetkellä myös opettaja on jo huolissaan. Lapsi ei vaan jaksa, tunnilla on usein puoliunessa ja osa asioista menee ihan ohi. Tällä viikolla meillä on tapaaminen koululla opettajan ja erityisopettajan kesken.
Lapsella vaikuttaa toki myös perussairaus mutta sen pitäisi kaiken mukaan olla tasapainossa. Runsaat lääkkeet tosin aiheuttaa väsymystä mutta ihan tätä kaikkea en laittaisi sairauden piikkiin.
Lapsella ikää siis 9-vuotta ja osa ”oireista” on mielestäni ihan murrosikän peruspiireitä mutta voiko niitä olla jo tämän ikäisellä?
Lapsi käy isällään säännöllisesti joka toinen viikonloppu ja inhoaa äitipuoltaan, on aina inhonnut. Tätä asiaa on käsitelty aikoinaan perhepsykologilla ja se hieman helpottikin mutta isälle menon vaikeus nostaa taas päätään kaiken muun lisäksi.
Isoin ongelma siis koulunkäynti ja nyt alkaa äidin takki olla ihan tyhjä, en vaan jaksa enää. En halua tulla edes töistä kotiin kun tiedän mikä siellä odottaa. Lapsella ei ole tähän mennessä ollut yhtään muistutusta (läksyistä tms.) mutta tänä syksynä niitä on tullut jo 8 kappaletta. Uskon että unohtaa tahallaan läksyjä…
Läksyihin menee aikaa välillä jopa 2.5 tuntia kun niitä tahkotaan ja välillä pitää sitten itkeä ja riehua ja kirota koulua. Koulu, läksyt ja lapsen raivarit varjostaa jokaista arki-iltaa niin että jo pikkuvelikin alkaa jäädä huomiotta. En vaan ehdi, jaksa eikä rahkeet riitä.
Lapsi itkee ettei jaksa, ei halua ja etteivät voimat riitä. Itkee että haluaa vaan olla, koulu pilaa hänen elämänsä, kyseenalaistaa kaiken mikä liittyy kouluun eikä esim. pidä enää mistään kouluaineesta (tähän asti lemppariaineita oli paljonkin). Lapsesta on tullut iloton, koulua vihaava esiteinimäinen, vihainen poika.
Ja äiti on tullut jaksamisessa tiensä päähän.
Apua? Muita? Mitä teen? Mistä saan voimaa?
Kommentit (10)
..lasten psykologille tulossa mutta se on vasta joulukuun 16. päivä.
T. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että MIKSI lapsi ei jaksa? Mitä epäilet syyksi? Siis onko perusasiat kunnossa, unenmäärä, ruokavalio yms?
Pitäisikö tehdä niin radikaali ratkaisu, että enkusta tehtäisin hojks eli henkilökohtainen opestussuunnitelma?
..miksi ei jaksa - onko masentunut vai ns. burn out?
Nukkuu yössä vähintään 9 tuntia ja uni on hyvää ja katkeamatonta.
Meillä ei ole pelikonsoleita eli ei pelaa liikaa (joskus tietokoneella) ja iltaisin harvoin katsotaan telkkariakaan.
Ulkoilee päivittäin, harrasta liikuntaa kolme kertaa viikossa ja syö terveellisesti ja mielestäni riittävästi. (esim. omenoita, maitoa ja jogurttia päivittäin, kaksi lämmintä ateriaa)
Onko järkevä?
Mitään taikakeinoa tuohon ei varmasti ole, ope voisi ehkä vähentää vähän läksyjen määrää, mutta toisaalta sitten lapsi jää jälkeen. Saako tukiopetusta? Silloin olisi mahdollista opettaa vähän eri menetelmillä kuin mitä koko luokalle.
Meillä vähän samanlainen tilanne, tosin tyttö ja 8-vuotta ikää mutta todettiin sitten masennus :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin virhe mitä voi tehdä on se, että pistää tuon 'murrosiän' piikkiin. Kuulostaa oikeasti siltä, että lapsella on ns. burn out. Itse pitkäisaikais sairaana osaan samaistua lapseesi. Itselläni tuli myös totaalinen väsymys koulun kanssa kun olin noin 10-13vuotias, eikä se todellakaan ollut mitään murrosikäisen uhoamista ja kapinoimista, vaan oikeasti siinä oli itse ihan lopussa. Pää ihan sekaisin, eikä pystynyt keskittymään mihinkään kun oli niin väsynyt kaikkeen. Pahin virhe mitä siinä vanhemmat saatto tehä oli just toi, että luuli mun uhoavan teinin tavoin, eivätkä ymmärtäneet kuinka lopussa oikeasti olin....
Ne pitäs mennä 5-15 minuutissa. Ota yhteyttä opetajaan ja kerro mikä tilanne on läksyjen suhteen. Ollaan jo niin lähellä joulua et varmasti pojan tehtäviä voidaan vähentää. 9vuotias on vielä hyvin pieni. Älä vaadi liikoja itseltäsi eikä pojalta. Uupumus on kauhea olotila. Myös lapsen lääkityksen vois tarkistuttaa, voiko sitä keventää, usein vaan menee läpihuutona kontrollikäynnit, ja annostuksia ei viitsitä muuttaa, vaikka joskus vois vähemmälläkin tulla toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
läksyrumba nyt stop. Ei se lapsi mitään opi, jos niitä läksyjä joka ilta huudon ja itkun kanssa tehdään tuntikausia.
Minä tekisin niin, että pistäisin läksynteolle selvän aikarajan ja ajankohdan. Esim. läksyjä tehdään 30 minuuttia ennen tai jälkeen iltaruuan, mikä nyt teidän iltarytmiin sopii.
Se mitä ei saada tehtyä, jää sitten tekemättä.
Tuohon enkun ymmärtämättömyyteen pitää sitten hakea open kanssa keinoja. Ehkä auttaa, jos yhdessä lapsen kanssa tapaat kielenopen ja kysytte vinkkejä opiskeluun. Silloin lapsi ei ehkä kapinoi niin voimakkaasti sinun "neuvoja" vastaan.
Mutta joka tapauksessa tuo iltojen käyttäminen "läksyihin" poikki. Se vie ne voimat teiltä kummaltakin.
Voihan tuo koulustakin johtua mutta kannattaa tutkia myös muita vaihtoehtoja.
Olisiko puhjennut jokin uusi sairaus joka oikeasti vie lapsen fyysiset voimat. Perusverenkuva ainakin olisi syytä katsoa. Voisit käyttää ihan lähipäivinä terveyskeskusksessa tai josko saisit lähetteen puhelimessa ja sitten veisit lapsen lääkäriin kun tulokset ovat tulleet.
Jaksaako lapsi leikkiä ja touhuta ulkoleikkejä tms. ikätasoon sopivaa.
Olisi syytä miettiä isällä käyntejä, siellä mättää jokin jos ei isän uuden kumppanin kanssa pärjää. Tästä pitäisi puhua teidän vanhempien keskenään ja tarvittaessa kaikkien asianosaisten. Voisiko isällä vierailuista pitää taukoa?
Kun tilanne läksyjen kanssa on noinkin kriisiytynyt sopisin opettajan kanssa kevennetystä ohjelmasta loppuvuodeksi. Lisäksi tukitoimet koulussa käyttöön, erityisopettajan luo ainakin englannin vuoksi.
Jotain testejä pitäisi tehdä, psykologi hoitanee tämän asian.
Lapsi voi olla masentunut vaikeasti ja hänen pitää saada hoitoa. Terapiaa ja kenties lääkitys. Joskus näihin tilanteisiin tarvitaan sairaalajakso, lapsi saa tauon omaan arkeensa, käy sairaalakoulua jaksamisensa mukaan.
Yhdellä lapsistani on todettu masennus ja oli vähällä etteikö hän olisi mennyt sairaalajaksolle, saatiin toimiva lääkitys ja nyt kaikki on paremmin. Vaatimustasoa koulun suorittamiseen on itse laskenut ja tämä ratkaisi pitkälti hänen ongelmiaan. Jos lapsi on kiltti suorittaja joka on ylitunnollinen voi käydä niin kuin meillä kävi. Läksyihin meni liikaa aikaa ja muu elämä kärsi.
Opettajat ovat kovin erilaisia, jotkut antaa paljon läksyjä ja toiset eivät juuri koskaan. En tiedä millainen ope teille on osunut.
Teillä on varmaan myös kontakti lapsen hoitotahoon (sairaala tms.)? Sinne voisi soitella ja pyytää tapaamista. Tunnistan uupumuksen tunteet, itselläni on erityislapsi ja arki on hyvin raskasta vaikka periaatteessa sujuukin melko tasaisesti...
Jaksamista.