Eroon ihastuksesta!

Ajattele hänen huonoja puoliaan tai yritä löytää jokin uusi kohde? Ihastuksen tunteesta on kyllä vaikea päästä helposti eroon, jos kerta aivot on päättäneet pitää jotakin ihmistä upeana ja viehättävänä. Ei siihen monesti auta kuin aika ja se, ettei vähään aikaan näe. Tai voithan sä hyväksyä, että ok, olet ihastunut ja sitten yrittää vain unohtaa. Vaikeinta on yrittää kieltää ihastuksensa ja yrittää olla tuntematta niitä tunteita. Anna itsesi tuntea niin, mutta hyväksy se, että et voi häntä saada.



Mulla oli kiusallinen ihastus tuntemattomaan, joka meni jo oikeesti niin pitkälle, että hänet nähdessäni aloin punastella ja jopa tahtomattani huokailla. Mulla helpotti se, kun vierailin hänen fb-profiilissaan ja huomasin sieltä, että hän on kihloissa. Päätin, että turha haikailla hänen peräänsä. Olin myös onneksi vähän aikaa niin, että en nähnyt häntä. Se auttoi. Mut sitä ennen tuo vaiva oli niin kamala, koska on tyhmää käyttäytyä tuntemattoman edessä niin.

Ajattele hänen huonoja puoliaan tai yritä löytää jokin uusi kohde? Ihastuksen tunteesta on kyllä vaikea päästä helposti eroon, jos kerta aivot on päättäneet pitää jotakin ihmistä upeana ja viehättävänä. Ei siihen monesti auta kuin aika ja se, ettei vähään aikaan näe. Tai voithan sä hyväksyä, että ok, olet ihastunut ja sitten yrittää vain unohtaa. Vaikeinta on yrittää kieltää ihastuksensa ja yrittää olla tuntematta niitä tunteita. Anna itsesi tuntea niin, mutta hyväksy se, että et voi häntä saada.

Mulla oli kiusallinen ihastus tuntemattomaan, joka meni jo oikeesti niin pitkälle, että hänet nähdessäni aloin punastella ja jopa tahtomattani huokailla. Mulla helpotti se, kun vierailin hänen fb-profiilissaan ja huomasin sieltä, että hän on kihloissa. Päätin, että turha haikailla hänen peräänsä. Olin myös onneksi vähän aikaa niin, että en nähnyt häntä. Se auttoi. Mut sitä ennen tuo vaiva oli niin kamala, koska on tyhmää käyttäytyä tuntemattoman edessä niin.

Mulla oli ihan sama yksi kerta kun ihastukseni näin; aloin punastella ja änkyttää ja puhuin ihan tyhmiä.

Kävin facebookista katsomassa ihastukseni kihlattua ja ihastelin sitä naista. On kyllä onnennainen kun on saanut sen miehen ja on vielä niin kamalan kauniskin! Vertailin itseeni ja en yllä sen naisen tasolle, en ikinä..

Tämä on niin kamalaa! Koitan hyväksyä ihastukseni ja sen että en häntä saa, mutta silti haaveilen ja haaveilen.. Ähh. Kun vaan saisi jostain vivusta väännettyä ja tämän ihastuksen pois...

Ainiin, KAIKEN LISÄKSI, tämä mies ei ole edes niin mun tyyppiäni! Itseasiassa en edes tiedä mikä hänessä on niin lumoavaa...

Onko muilla vielä jotain neuvoja?

ap

Ei tunteita voi kääntää tietoisesti kenestäkään pois niinkuin ei voi pakottaakkaan keneenkään ihastumaan.



Pahin ihastus menee ohi vuoden sisällä eli sen kun kärsit olet voiton puolella. Jos ei sitten muutu rakkaudeksi. Välttele miestä ettei niin pääse käymään.

Yön pimeydessä taas huomaan miettiväni tätä miestä...



ap

Aika parantaa... En muuta kyllä keksi. Olen itsekin ollut tuollaisessa pulassa. Toisaalta nautin siitä tunteesta ja jännityksestä, mutta olen onnellinen että tunne hiipunut, koska molemmat varattuja. Nyt muutaman vuoden jälkeen mua ällöttää kyseinen tyyppi! :)

mentiin just kihloihinkin. Joten kuvitellaan että tilanne on näin. Sinä olet siis oikeasti ihastunut siihen mielikuvaan. Et ole nähnyt millainen se mies on arkena. Siis niitä juttuja mitä ei ihastuneena edes mieti. Mun miehelläni esim on ärsyttävät jutut, olematon yleissivistys yhdistettynä pitkiin piuhoihin, on aika juntti vaikkakin korkeakouluopiskelija, piereskelee jatkuvasti ja tekee joka pierustaan numeron, on jonkunverran sovinisti tyyliin naiset ei osaa sitä tai tätä.



On siinä hyviäkin puolia, mutta mieti aluksi noita.



Mullakin oli tässä vakava ihastus toiseen ennen kihlautumista. Lakkasin vaan haaveilemasta ja ajattelin että suurin osa siitä ihastuksesta oli omia toiveitani ja miten halusin sen miehen nähdä. Ei se olis oikeasti sellainen kuin kuvittelen.

Ei tunteita voi kääntää tietoisesti kenestäkään pois niinkuin ei voi pakottaakkaan keneenkään ihastumaan.

Pahin ihastus menee ohi vuoden sisällä eli sen kun kärsit olet voiton puolella. Jos ei sitten muutu rakkaudeksi. Välttele miestä ettei niin pääse käymään.

Voih, mulla on sama ihastus ollut kohta 4 vuotta. Kolahti heti, mutta aluksi pystyin olemaan ns. normaali. Nyt noin 1,5 v on taas ollut yhtä ylä ja alamäkeä. Punastelin, ääni tärisi, jännitin, oli niin hölmö olo kuin vain voi olla ja aivan kamalaa työskennellä hänen kanssaan.

Nyt ollaan päästy ns. seesteiseen vaiheeseen. Mies säväyttää edelleen todella lujaa, nyt pystyn kuitenkin hillitsemään itseni ja käyttäytymään normaalisti ainakin useimmiten. En missään tapauksessa halua tästä päivien piristyksestä eroon, mutta olen onnellinen että olen onnistunut kääntämään tilanteen niin että voin jo jutella suht rennosti. Silti mietin ko. miestä lähes jatkuvasti.

Joo ja olen naimisissa ja lapsia on. Hyvä, pitkä avioliitto jne. Pettänyt en tosiaan ole, ehkä henkisesti oman pääni sisällä, mutta kohteelle en ole sanonu mitään, enkä tule sanomaan. Tosin ei ole mikään tyhmä mies, että luulen hänen jossain vaiheessa punastelun ja änkytyken keskellä aavistaneen tilanteeni. Mitään ei ole kyllä sanonut.

Ajattele hänen huonoja puoliaan tai yritä löytää jokin uusi kohde? Ihastuksen tunteesta on kyllä vaikea päästä helposti eroon, jos kerta aivot on päättäneet pitää jotakin ihmistä upeana ja viehättävänä. Ei siihen monesti auta kuin aika ja se, ettei vähään aikaan näe. Tai voithan sä hyväksyä, että ok, olet ihastunut ja sitten yrittää vain unohtaa. Vaikeinta on yrittää kieltää ihastuksensa ja yrittää olla tuntematta niitä tunteita. Anna itsesi tuntea niin, mutta hyväksy se, että et voi häntä saada.

Mulla oli kiusallinen ihastus tuntemattomaan, joka meni jo oikeesti niin pitkälle, että hänet nähdessäni aloin punastella ja jopa tahtomattani huokailla. Mulla helpotti se, kun vierailin hänen fb-profiilissaan ja huomasin sieltä, että hän on kihloissa. Päätin, että turha haikailla hänen peräänsä. Olin myös onneksi vähän aikaa niin, että en nähnyt häntä. Se auttoi. Mut sitä ennen tuo vaiva oli niin kamala, koska on tyhmää käyttäytyä tuntemattoman edessä niin.

Mulla sama homma. Menin vielä tavallaan tunnustamaan kiinnostukseni(pyysin treffeille) tälle tuntemattomalle. Aikaa kulunut jo yli puoli vuotta viime näkemisestä eikä helpota. ;/

Tunteet eivät ole vaarallisia eikä niistä yleensä pääse niin vaan eroon.



Tunne on eri asia kuin teko.

Yön pimeydessä taas huomaan miettiväni tätä miestä...

ap

Sama tilanne... joka päivä!

Muuten tilanne siis nyt ok, tullaan hyvin juttuun ja huumorikin pelaa, MUTTA joka ikinen kerta kun mun pitää soittaa tälle miehelle, niin tärinä ja jännitys iskee päälle. Eli puhelimessa, jossa voisi kuvitella olevan rennompaa kuin ns. naamatusten niin onkin kamalampaa.

Pakko soittaa aina välillä työasioissa, mutta olen siis ihan muusina ja tyhmä olo iskee päälle. Kumminkin jollen saa kiinni, mies soittaa joka ikinen kerta takas tuntienkin päästä. Asiat siis ihan työasiaa, mutta lämmittää ihastuneen mieltä kun muistaa aina. Kaikki ei muista vastaavissa tilanteissa vaikka tietäisivätkin että asia on tärkeä..

Parasta on vaan velloa ihastuksessa, hyväksyä se ja antautua sille. Vain niin siitä voi joskus päästä yli :) Tämä on minun kokemukseni. Kieltäminen ei vaan mitenkään toimi.

Yön pimeydessä taas huomaan miettiväni tätä miestä... ap

Ap:lle. Minä ainakin kävisin kokeilemassa minkälainen kyseinen henkilö on sängyssä ja tekisin siitä sitten vasta pidemmät johtopäätöset tulevaisuuden suhteen.



Ps. Muista ehkäisy

Ei ap vaan se joka toooosi kauan on kärvistellyt ihastuksensa pauloissa. Koskaan ei ole työpaikan bileissä tanssimista enempää tapahtunut, mut siitäkin oon ihan pähkinöinä.



Oikeesti tekisi mieli kokeilla ja sitten huomata että ei tää olekaan mun juttu, mutta ei minusta ole vinkkaamaan naimisissa olevalla perhekeskeiselle miehelle että kiinnostaisko, nyt saisit ;)

ja ajattelemasta sitä miestä, niin ihastus laantuu omia aikojaan. Tunteita ei voi määrätä, mutta ajatukset ja teot voi.



Haaveilemalla teet vain lisää vahinkoa itsellesi ja vahvistat ihastustasi = tee tapa siitä, ettet ajattele häntä, kuten nyt olet tehnyt haaveilemisesta tavan! Tsemppiä, kyllä se onnistuu! Nimim. Been there, done that

ja ajattelemasta sitä miestä, niin ihastus laantuu omia aikojaan. Tunteita ei voi määrätä, mutta ajatukset ja teot voi.

Haaveilemalla teet vain lisää vahinkoa itsellesi ja vahvistat ihastustasi = tee tapa siitä, ettet ajattele häntä, kuten nyt olet tehnyt haaveilemisesta tavan! Tsemppiä, kyllä se onnistuu! Nimim. Been there, done that

"Älä ajattele punaista elefanttia, älä ajattele punaista elefanttia." - no sitähän siinä just sitten ajattelee entistä enemmän. Jännä jos jotkut on tommosia "koneita".

Ap:lle. Minä ainakin kävisin kokeilemassa minkälainen kyseinen henkilö on sängyssä ja tekisin siitä sitten vasta pidemmät johtopäätöset tulevaisuuden suhteen.

Ps. Muista ehkäisy

se mies ei tosiaan kihloissa olisi. En ikinä pystyisi edes kuvittelemaan että tunnustaisin ihastustani tälle miehelle niin kauan kuin kihloissa ja varattu on...

Olen yrittänyt ajatella niitä huonoja puolia miehessä ja yksi ulkoinen asia hänessä on, tai kaksikin, jotka ei edes sytytä. Ajattelen ja ajattelen niitä mutta sitten keksin yhtäkkiä niistäkin "ällöistä" jutuista jotain ihanaa.. Voi luoja kun tuntuu ihan pikkutytöltä kun on näin ihastunut! :D

"Älä ajattele punaista elefanttia, älä ajattele punaista elefanttia." - no sitähän siinä just sitten ajattelee entistä enemmän. Jännä jos jotkut on tommosia "koneita".

(vvalean)punaisen elefantinkin tapauksessa keskitytään johonkin muuhun asiaan, mielellään johonkin mikä tuottaa mielihyvää :)

Harjoitus tekee mestarin.

Ärsyttävintä tosiaan on se että on niin teini ja kakara olo kun tässä iässä vielä on ihan täpinöissään jonkun kaksilahkeisen perään.



Ihastumisen toisaalta käsitän, mut tuota en että voi niin totaalisesti kolahtaa. Juu, eikä auta neuvot että älä ajattele ko. miestä. ei sitten yhtään.

9 (vai mikä olitkaan), miten tosiaan voikin laittaa pään näin sekaisin joku mies! :D Ihan naurettavaa suorastaan! Olen varma että kompastun omiin jalkoihini kun joudun näkemään tämän miehen ensi viikolla...



Ja auttavat puhelimet tuskin auttaa tähän "vaivaan"? Että hehheh vaan.