Justiinsa...

Mies oli loppuviikosta pikkujouluristeilyllä ja tänään, kun oltiin kaupassa rupes meikäläisen puhelin soimaan. Kattelin, että "yksityinen" numero ja veikkasin, että mummo se sieltä taas soittelee.



Doh, yllätyksenä kuulu ensin kauhee "hälinä" ja odotin jo, että iskee luuria korvaan, mutta sitten joku nainen kyseli Miestäni etu ja sukunimeltä.



Minun puhelin siis miehen nimissä. Sanoin etteipä löydy tästä numerosta ja pahoitteli väärää numeroa.



Miehelle siitä sitten "kauniisti" ilmoitin, kaupassa kun oltiin, että joku lehmä soitteli ja kyseli sua.



Johan rupes tulee puheripuli siitä miten mulla puhelin sen nimissä ja äkkiä puheenaihe muualle. Nytkin kotona lässyttää skidille ja on niin tekemässä kaikki mun puolesta...huh. Siis tiedätte nämä tapaukset jossa joku valehtelee ja sitten siirtelee äkkiä puheenaihetta muualle ja ei anna suunvuoroa.



Tekin kyllä NIIn mieli tivata, että mitä vittua. Mutta enpä viitti, kunnen nyt varmuudeltakaan voi sanoa, et ei olis ollu lehtimyyjä tmv. Vähän vaan toi puheripuli, miellyttämisenhalu ihmetyttää, että onko puhtaat jauhot pussissa.







Näillä eväillä ja tuntemuksilla kiva mennä nukkuu illal. Vaikka asioista pitäs puhua, ettei pahene epäilyt jne niin en tahtois, että leimaa mut hulluksi ja mustasukkaiseksikaan :P



Elämä vaikea ja dna ei helpota. taidanpa...lähteä lenkille. vtu