Kohublogi paljastui huijaukseksi
Netissä kuohuttanut blogi teinitytön ja naimisissa olevan perheenisän salasuhdekuvioista on täyttä fiktiota, paljastaa kirjoittaja.
Kolmas pyörä -blogi
Kolmas pyörä -blogia seuranneet saivat lukea 17-vuotiaan tytön kertomuksia tämän elämästä reilun vuoden ajan. Korviaan myöten vanhempaan perheelliseen ja naimisissa olevaan mieheen rakastuneen Candy-tytön tarinat saivat osan lukijoista aika ajoin valtavan raivon partaalle.
Nettikansa arvosteli rajusti kaksikon toimintaa ja osa yritti kiihkeästi saada selville, keitä Candy ja hänen rakkautensa kohde Mikko oikein olivat, jotta heidät voitaisiin paljastaa. Myös provosoivien blogitekstien todenperäisyyttä spekuloitiin jatkuvasti.
Eilen kirjoittaja päätti bloginsa paljastamalla kaiken olleen mielikuvituksensa tuotetta. Kirjoittaja halusi lopettaa suositun bloginsa kertomalla totuuden, koska hänen kiinnostuksensa sen kirjoittamiseen on tyrehtynyt.
- Mikkoa ja Candya ei siis ole olemassa. Samanlaisia tapauksia tosielämässä kuitenkin on, ja sen me kaikki tiedämme, vaikkei sitä haluaisi uskoa ja hyväksyä. Elämä on sellaista, jotkut ihmiset ovat sellaisia, bloggaaja summaa.
- Pienoiset morkkikset on raivokkaimmat kommentit saaneet aikaan myös, olen pelännyt paristi joidenkin mielenterveyttä ja blogin aiheuttamaa raivon määrää.
Blogin kirjoittaja kiittelee ihmisiä viihdyttävästä seurasta ja toivoo, ettei aiheuttanut mielipahaa niille lukijoille, jotka avautuivat omasta elämäntilanteestaan blogin innoittamina.
Kirjoittaja ei vielä tiedä, jääkö hurjan suosion saavuttanut blogi hänen ainoakseen vai innostuuko hän vielä joskus tarinoimaan toisen blogin muodossa.
Kommentit (10)
Luuletko kaikkia jotenkin vajakeiksi?
ihan klikkaamattakin nähdään tuosta url:sta, että se on taas joku kämänen last.fm-sivu.
Tosielämässä ei ilmeisesti tosissaan ole riittävän raflaavaa jutun juurta, kun kaikki kolmannet pyörät, enkeli-elinat jne pitää keksimällä keksiä.
Tosielämässä ei ilmeisesti tosissaan ole riittävän raflaavaa jutun juurta, kun kaikki kolmannet pyörät, enkeli-elinat jne pitää keksimällä keksiä.
Ku uskot kaiken ;)
että se lehdessä toivoi, ettei kukaan hänen blogissaan oikeita juttuja elämästään paljastanut ihminen nyt tuntisi itseään loukatuksi. Kun candy ei ollutkaan näiden ihmisten hakemaa vertaistukea vaan pelkkä vale.
En ole edes koko blogissa ennen käynyt, mutta nyt kävin vilkaisemassa sen verran, että siellähän hän kertoo, että sensuroi kommenttinsa. Mikähän on sitten estänyt sensuroimasta ne hänelle mahdollisesti julkisesti uskoutuneiden ihmisten kommentit?
Vähän vähemmän vakava juttuhan tuo on kuin Enkeli-Elisa, jonka "isälle" kirjoitteli kipeitä juttuja elämästään kaikenlaiset koulukiusatut. Mutta siinäkin olisi Elisan "isällä" ollut ihan hyvä mahdollisuus jättää julkaisematta ne ihmisten aidot jutut blogin kommenteissa. Mutta halua tällaiseen ei ollut vaan piti saada oikeita kertomuksia keksityn tueksi. MV ei varmaan vieläkään tajua siinä tehneensä väärin.
ihan klikkaamattakin nähdään tuosta url:sta, että se on taas joku kämänen last.fm-sivu.
onneksi täällä on tyhmempiäkin :D
ihan klikkaamattakin nähdään tuosta url:sta, että se on taas joku kämänen last.fm-sivu.
onneksi täällä on tyhmempiäkin :D
Kun jaksat tyhminä pitämiäsi ihmisiä huijata typerille sivuillesi. Onnittelut sulle.
Tosielämässä ei ilmeisesti tosissaan ole riittävän raflaavaa jutun juurta, kun kaikki kolmannet pyörät, enkeli-elinat jne pitää keksimällä keksiä.
Nykyisen median aikana kaiketi pitäisi riittää paljonkin enemmän taustatietoa pohdittavaksi, kuin vaikkapa Grimmin perimäsatujen aikaan.
Peljoottavampaa mielestäni on kuitenkin se, miten ihmiset käyttävät tietoaan - taikka siis mielestäni eivät käytä! Varhaisessa kasarilukioajoissa muistuu jotakin mieleen: lähdekriittisyys.
Harkinnan jälkeen olen mieltä, että oikeastaan nämä tarinaniskijät eivät liene sen kummemmassa vastuussa kenellekään, kuin muinaiset sadunkertojat tai kartanpiirtäjät, jotka "vähän paikkailivat" tietämättömyyttänsä.
Varsin paljon vaikeampi kysymys on sitten: kumman ensin itsellesi asetat? Moraalisi vai etiikkasi?
Eipä se taida nykyään mikään Best Seller olla: mutta on se likimiten raamatun ikäinen teos. (Ja raamatun ikä on..?). SPA-ketjun nuorimmainen sen (kaiketi sitten ikään kuin isälleen kirjoitti...) Ja on se jopa suomennettukin nimellä Nikomakhosen etiikka tai ainakin sinne suuntaan. Kovin on raskasta luettavaa, siis jos yrittääkään ymmärtää..:(
Jotakin etiikan ja moraalin välistä ehkä voisi kiteyttää muotoon (typerään kylläkin): Jos olisit tuppukylän sheriffi ottamassa kiinni väkivaltaista vankikarkuria ja joutuisitte vastakkain yössä, niin sanoisiko moraalisi sinulle (virka, uudelleenvalinta, yhteisön kunniotus jne.) AMMU. Vai sanoisiko se eettinen perusta jotakin, jonka perusteella kannat mennyttä ja tulevaa elämääsi: ÄLÄ AMMU.
Minusta nuo eivät sulje pois toisiaan, tai ainakaan minä en ole kyennyt ratkaisemaan.
terveisin
-nona-
Eipä tarvinnut montaa postausta lukea, kun se, mikä heti ensimmäisistä lauseista tuli mieleen, vahvistui: tämä on jonkun tarinablogi. Mua ei kiinnostanut sitä seurata, mutta kirjoittajalla oli varmaan hauskaa. Luulenpa, että hän avasi aiheesta aika monta keskustelua tänne.
Sama AV:lle kirjoittelevan Muru-hahmon kanssa. Tosin hänen juttujaan jaksan seurata, varmaan suuremman interaktiivisuuden takia ;)
Luuletko kaikkia jotenkin vajakeiksi?