Lue keskustelun säännöt.
Lihava teini.
15.01.2013 |
En aina tajua teitä mammoja, kun annatte ylipainoisten lasten syödä niin epäterveellisesti. Minulla itselläni on ylipainoinen tytär, ja kaksoset, jotka ovat vuoden nuorempia.
Olemme tehneet täysin selvän ruokailusuunnitelman tälle ylipainoiselle. Terveellistä ruokaa yksi lautasellinen päivällisellä, ei enempää. Herkkuja ei sitten syödäkään kuin 100 grammaa karkkia lauantaina.
Kannustan tyttöä laihduttamaan (en tarkoita, että mitenkään anorektisen laihaksi tai mitään) ja liikkumaan. Tämä on sujunut tähän saakka todella hyvin, paitsi että nämä siskot ostavat sipsejä ja limsaa lähes jokapäivä ja toisella heistä on tapana leveillä lihavalle tästä.
Ongelma ei tietenkään ole se, että he ostavat epäterveellistä ruokaa, koska ovat aikaisen hoikkia (tulevat äitiinsä), vaan se, että leveilevät ylipainoiselle tästä. Tai no toinen leveilee. Tämä pullea tuli sitten kerran minulta kysymään, että saako hänkin joskus jotain.
Olemme keskustelleet asiasta, ja lauantaikarkit kelpaavat hänelle.
Nyt on vaan se ongelma, että tyttö on alkanut laihduttamaan oikein kunnolla. Liian kunnolla. Siis on joskus kieltäytynyt tulemasta päivälliselle ja näin. Ajattelin, että onpahan oma päätöksensä.
No nyt on alkanut kova liikkuminen. Polkee kuntopyörää joka päivä, kun tulen töistä. Aluksi ajattelin, että on hyvä, kun hän jaksaa harrastaa liikuntaa, että paino pysyy kurissa. Mutta nyt tästä on tullut niin pakkomielteistä, että häntä on vaikeaa saada pois.
Tiedän, että tämä ei ole anoreksiaa, eikä bulimiaa tai mitään vastaavaa syömishäiriötä. En tiedä, mitä aikoo tällä käytöksellä, mutta luulen, että haluaa huomiota.
Menenkin siis tästä halaamaan tuota tyttöä ja sanon, että rakastan häntä. Rakastanhan häntä yli kaiken, vaikk hän onkin aikasen lihava.
Yhteen kysymykseen haluaisin vatsauksen: mitä tämä käytös on?
Kommentit (12)
Tiedän, että tämä ei ole anoreksiaa, eikä bulimiaa tai mitään vastaavaa syömishäiriötä. En tiedä, mitä aikoo tällä käytöksellä, mutta luulen, että haluaa huomiota.
Yhteen kysymykseen haluaisin vatsauksen: mitä tämä käytös on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että jos on laiha, se oikeuttaa sinut syömään roskaruokaa joka päivä, mutta jos olet lihava, niin ei saa nauttia hyvästä ruuasta?
Tämä saattaa olla provo, mutta jos ei ole, niin mietippä vähän nyt omaa käytöstäsi.
mutta jos on, niin aika hyvä sellainen.
Tärkeästä aiheesta kyllä, vanhempien kuuluu määritellä kuinka ja mitä lapset syövät, ei toisin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, että tämä ei ole anoreksiaa, eikä bulimiaa tai mitään vastaavaa syömishäiriötä. En tiedä, mitä aikoo tällä käytöksellä, mutta luulen, että haluaa huomiota.
Yhteen kysymykseen haluaisin vatsauksen: mitä tämä käytös on?
Tyttärelläsi tosiaan on syömishäiriö, et sitä itse vain näe. Ollaan me aika hyviä peittelemään sitä, mutta juuri sinunlaisen äidin takia sain syömishäiriön, vaikka en ollut mitenkään ylipainoinen. Olin normaalipainoinen mutta lapsen pyöreä. Kiitos teille äidit!
Olethan ylpeä saavutuksestasi, syömishäiriöstä yli pääsemiseen menee sitten kauaaaaan.
Niin ap. Jos lapsellasi on nyt anoreksia, niin sinä olet syy siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap antaa kaksosien syödä niin paljon, kuin he haluavat. Ihan sama kuinka laiha lapseni olisi, en antaisi hänen syödä jokapäivä sipsejä.
Olen koettanut olla oman 12v kanssa tosi varovainen. Tiedän että tuo ikä on kehittyvälle lapselle/nuorelle tosi vaikea ja ympäristö laittaa paineita ulkonäön takia jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta...
Kun lapsi lopetti pitkään harrastamansa urheilun ja nyt ei sitten mikään kiinnosta, kotona on ja ruoka maistuu oikein hyvin, sitten illalla pientä purtavaa jne. maha on alkanut selkeästi paisua.
Olen ihan varmasti laittanut tervellisiä ruokia, kuitenkin neidin oma valikoivuus aiheuttaa sen, ettei ne mamman rehut niin maistu kun hyvä olisi.
Ei meillä tarjoilla rasvasia ruokia, mutta selkeesti kulutusta ei ole siihen nähden kun tytär syö.
Ollaan koetettu käydä lenkillä yhdessä, mutta se on tylsää, uimahallissakin on tylsää, kotona jumppaaminen on tietty tylsää jne.
Nyt sitten keskustelussa mentiin siihen kasvavaan mahaan APUA!
Itse en varmasti ole paras esimerkki, mutta en ole peilin edessä tuijottamassa omaa peilikuvaani, eli se puoli on kunnossa, sekin kai voi olla pahasta.
Mietin nyt sitten sitä, että kun tiedän sen kuinka ei saisi ottaa puheeksi tuota toisen ulkonäköä, ettei käy niinkuin sinulle, miten sen sitten kauniisti saa tuotua esille, että terveellisemmät elintavat voi auttaa?
Se maha nyt kuitenkin on merkki siitä että suuhun on mennyt enemmän kuin tarpeeksi.
Ei ole tarkoitus luoda mallivartaloa, mutta ei anorektikkoa tai bulimikkoakaan.
Kerrohan terve tapa toimia.
Osaan tarjota oikeita vaihtoehtoja, mutta miten olla loukkaamatta tyttöä?
Jos kota poistetaan kaikki herkut, onhan sekin jo viesti että joku on mättänyt suuhunsa kiellettyjä aineita.
Tiedän, että tämä ei ole anoreksiaa, eikä bulimiaa tai mitään vastaavaa syömishäiriötä. En tiedä, mitä aikoo tällä käytöksellä, mutta luulen, että haluaa huomiota.
Yhteen kysymykseen haluaisin vatsauksen: mitä tämä käytös on?
Tyttärelläsi tosiaan on syömishäiriö, et sitä itse vain näe. Ollaan me aika hyviä peittelemään sitä, mutta juuri sinunlaisen äidin takia sain syömishäiriön, vaikka en ollut mitenkään ylipainoinen. Olin normaalipainoinen mutta lapsen pyöreä. Kiitos teille äidit!
Olethan ylpeä saavutuksestasi, syömishäiriöstä yli pääsemiseen menee sitten kauaaaaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen koettanut olla oman 12v kanssa tosi varovainen. Tiedän että tuo ikä on kehittyvälle lapselle/nuorelle tosi vaikea ja ympäristö laittaa paineita ulkonäön takia jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta...
Kun lapsi lopetti pitkään harrastamansa urheilun ja nyt ei sitten mikään kiinnosta, kotona on ja ruoka maistuu oikein hyvin, sitten illalla pientä purtavaa jne. maha on alkanut selkeästi paisua.
Olen ihan varmasti laittanut tervellisiä ruokia, kuitenkin neidin oma valikoivuus aiheuttaa sen, ettei ne mamman rehut niin maistu kun hyvä olisi.
Ei meillä tarjoilla rasvasia ruokia, mutta selkeesti kulutusta ei ole siihen nähden kun tytär syö.
Ollaan koetettu käydä lenkillä yhdessä, mutta se on tylsää, uimahallissakin on tylsää, kotona jumppaaminen on tietty tylsää jne.Nyt sitten keskustelussa mentiin siihen kasvavaan mahaan APUA!
Itse en varmasti ole paras esimerkki, mutta en ole peilin edessä tuijottamassa omaa peilikuvaani, eli se puoli on kunnossa, sekin kai voi olla pahasta.Mietin nyt sitten sitä, että kun tiedän sen kuinka ei saisi ottaa puheeksi tuota toisen ulkonäköä, ettei käy niinkuin sinulle, miten sen sitten kauniisti saa tuotua esille, että terveellisemmät elintavat voi auttaa?
Se maha nyt kuitenkin on merkki siitä että suuhun on mennyt enemmän kuin tarpeeksi.
Ei ole tarkoitus luoda mallivartaloa, mutta ei anorektikkoa tai bulimikkoakaan.
Kerrohan terve tapa toimia.
Osaan tarjota oikeita vaihtoehtoja, mutta miten olla loukkaamatta tyttöä?
Jos kota poistetaan kaikki herkut, onhan sekin jo viesti että joku on mättänyt suuhunsa kiellettyjä aineita.Tiedän, että tämä ei ole anoreksiaa, eikä bulimiaa tai mitään vastaavaa syömishäiriötä. En tiedä, mitä aikoo tällä käytöksellä, mutta luulen, että haluaa huomiota.
Yhteen kysymykseen haluaisin vatsauksen: mitä tämä käytös on?
Tyttärelläsi tosiaan on syömishäiriö, et sitä itse vain näe. Ollaan me aika hyviä peittelemään sitä, mutta juuri sinunlaisen äidin takia sain syömishäiriön, vaikka en ollut mitenkään ylipainoinen. Olin normaalipainoinen mutta lapsen pyöreä. Kiitos teille äidit!
Olethan ylpeä saavutuksestasi, syömishäiriöstä yli pääsemiseen menee sitten kauaaaaan.
Olen koettanut olla oman 12v kanssa tosi varovainen. Tiedän että tuo ikä on kehittyvälle lapselle/nuorelle tosi vaikea ja ympäristö laittaa paineita ulkonäön takia jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta...
Kun lapsi lopetti pitkään harrastamansa urheilun ja nyt ei sitten mikään kiinnosta, kotona on ja ruoka maistuu oikein hyvin, sitten illalla pientä purtavaa jne. maha on alkanut selkeästi paisua.
Olen ihan varmasti laittanut tervellisiä ruokia, kuitenkin neidin oma valikoivuus aiheuttaa sen, ettei ne mamman rehut niin maistu kun hyvä olisi.
Ei meillä tarjoilla rasvasia ruokia, mutta selkeesti kulutusta ei ole siihen nähden kun tytär syö.
Ollaan koetettu käydä lenkillä yhdessä, mutta se on tylsää, uimahallissakin on tylsää, kotona jumppaaminen on tietty tylsää jne.Nyt sitten keskustelussa mentiin siihen kasvavaan mahaan APUA!
Itse en varmasti ole paras esimerkki, mutta en ole peilin edessä tuijottamassa omaa peilikuvaani, eli se puoli on kunnossa, sekin kai voi olla pahasta.Mietin nyt sitten sitä, että kun tiedän sen kuinka ei saisi ottaa puheeksi tuota toisen ulkonäköä, ettei käy niinkuin sinulle, miten sen sitten kauniisti saa tuotua esille, että terveellisemmät elintavat voi auttaa?
Se maha nyt kuitenkin on merkki siitä että suuhun on mennyt enemmän kuin tarpeeksi.
Ei ole tarkoitus luoda mallivartaloa, mutta ei anorektikkoa tai bulimikkoakaan.
Kerrohan terve tapa toimia.
Osaan tarjota oikeita vaihtoehtoja, mutta miten olla loukkaamatta tyttöä?
Jos kota poistetaan kaikki herkut, onhan sekin jo viesti että joku on mättänyt suuhunsa kiellettyjä aineita.Tiedän, että tämä ei ole anoreksiaa, eikä bulimiaa tai mitään vastaavaa syömishäiriötä. En tiedä, mitä aikoo tällä käytöksellä, mutta luulen, että haluaa huomiota.
Yhteen kysymykseen haluaisin vatsauksen: mitä tämä käytös on?
Tyttärelläsi tosiaan on syömishäiriö, et sitä itse vain näe. Ollaan me aika hyviä peittelemään sitä, mutta juuri sinunlaisen äidin takia sain syömishäiriön, vaikka en ollut mitenkään ylipainoinen. Olin normaalipainoinen mutta lapsen pyöreä. Kiitos teille äidit!
Olethan ylpeä saavutuksestasi, syömishäiriöstä yli pääsemiseen menee sitten kauaaaaan.
sun vai tyttären käytös.