mies on kuin lapsi ja minä kuin äiti. sairasta. apua?

en enää tiedä mitä tekisin joten ei muuta kuin AV:ltä kysymään neuvoa...



muutaman vuoden avoliitto, ei lapsia paitsi tämä yksi. miehellä on nyt harvinainen vapaapäivä, jo toinen putkeen, ja hän istuu työhuoneessaan tietokoneella. olin alkuviikosta jo maanitellut häntä vapaapäivinä siivoamaan ja lopulta joskus 15:30 hän tuli ja puunasi lattiota ym. tunnin ajan. jossain kohtaa sanoi että vielä puoli tuntia siivoomista jäljellä. mitä ihmettä, oli sitten päättänyt siihen käytettävän ajan?? sitten painui takaisin huoneeseensa. tekis mieli sanoo kun pyykit jää pese,ättä et olin varannu siihen 10min eikä riittäny, sori.



kun siivoamisen aikana muistutin että olisi kiva jos selvittäisi meidän lukkojenvaihto-ongelman niin hän närkästyi ettei voi kaikkea tehdä (kyseessä olisi varmaan 15min reissu lähi-rautakauppaan, ei sen enempää).



hänellä on aamuisin vaikeuksia herätä vaikka on parikin kelloa, minä usein herään hänen kelloonsa ja potkin hänet töihin, tosi usein ehtii ihan viime tipassa tai myöhästyykin joskus vähän. stressaan tuosta hänen puolestaan aika paljon. häntä ei tietty huoleta mutta minä pelkään että saa potkut tai muuten huonon maineen työpaikalla. eniten ehkä vituttaa mies joka ei pysty pitää itsestään huolta... vaikka hänellä olis yövuoro niin saattaa edellisen yön sitten valvoa ja sen sijaan että päivällä tekis jotain mitä on luvannut, nukkuukin iltapäivään (hups, seli seli) ja lähtee suoraan töihin. usein yritän maanitella häntä nukkumaan ajoissa jotta voisi päivällä saada jotain aikaiseksi tai jos vapaa niin että oltais yhdessä mutta aika harvoin päädytään yhdessä nukkumaan. siitäkin hän tietty närkästyy, että yritän vahtia unirytmiä.



itse olen siis töissä omassa kotitoimistossa.



tilanne on selvästi tulehtunut ja musta on tullut nalkuttava ämmä ja hänestä lapsi joka tekee mitä 'äiti' käskee, sit kun on ihan pakko. valittaakin tosi usein että joo, joo, älä muistuta esim. siivoamisesta. siihen totean että pakko se on kai muistuttaa kun ei se muuten tapahdu. suhteemme alkuaikoina mies siivosi ym. ihan ahkeraan, eli ei hänellä asenneongelmaa ole, tilanne on nyt vaan mennyt tällaiseksi. hän tekee tuntimääräisesti enemmän töitä kuin minä joten minä otankin enempi vastuuta kodista kuin hän, mutta etenkin jos hänellä on kaksi vapaata putkeen niin toiveena olis et hän tekee jotain.



mua siis vituttaa että mun pitää kokoajan pyytää ja "nalkuttaa" ja miestä vituttaa nalkutus ja olemme vaan etääntyneet ja seksiäkään ei enää ole - eli suhde on oikeasti paskana.



tiedän että voisin itse löysätä vähän kiristävää pipoani mutta en osaa! onko kukaan siinä onnistunut? mitään muuta ohjetta enennkuin tulee ero (muuten ihanasta ja välittävästä miehestä)?