En tykkää! Äitini taas soitti pojalle 11v ja pyysi ensi viikonlopuksi sinne..
mummo vie sitten pojan jonnekin ja viettävät kivaa aikaa yms. MUTTA jos vanhemmat kieltää, niin asia peruuntuu.
Olihan tässä suunnitelmia ensi viikolopuksi, muttei mitään, mikä tuon peittoais.. eli jos tässä nyt sitten kieltää poikaa, niin sehän suuttuu.
Olen äidilleni sen sata kertaa sanonut, että kysyy ensin multa tai mieheltä. Vaan hänpä tekee just kuten tahtoo ja aiheuttaa turhaa riitaa meidän perheen kesken ja mulla taas iso vitutus äiteetä kohtaan. ARGH!
Kommentit (9)
kun mummo sairastuu ja kuolee eikä vie enää minnekään. Tulee sekin päivä, kun poika itse sanoo, että hänellä on muuta menoa. Ja sekin päivä, kun opit olemaan ilman poikaa itsekin, se kasvaa ja lähtee pois kotoa. Harjoittele.
jösses mitä meininkiä. Suuttuuko siis poika vai äitisi jos kiellät poikaa? Kyllähän kaikille nyt pitäisi olla selvä, jos selitetään, eli ette halua tarkoituksellisesti olla "pahiksia" ja estää äitiäsi ja poikaanne näkemästä, mutta kun aikuisten maailmassa ei mennä ja tulla miten huvittaa. Jopa 11v poikakin sen jo tietää?
onko äidilläsi jotain psyykkisiä ongelmia? Onko pojalla oma numero mihin äitisi soittaa? istutte porukalla alas, ja keskustelette niin että kaikki ymmärtävät: teidän perheellä on oma aikataulu, ja YHDESSÄ sovitaan ja suunnitellaan, eikä niin että joku muu soittelee huilullaan
Ei ole eka kerta, jos kieltäisin...
En ymmärrä äitiäni, miksei se voi ensin kysyä meiltä?
Jos peruuntuu, niin asiastahan me sitten saadaan kuulla ja pitkään.
Olen jopa harkinnut kieltää etukäteen kaiken mummon jutut.
Vaikka nyt sanoinkin tuon omat menot, ettei peittoa hauskuudessaan mummon juttua.. se nyt oli vaan pointti, että elämässä on joskus muutakin, enkä sen takia haluaisi riidellä lapseni kanssa ja aiheuttaa jatkuvaa pahaa mieltä. < jospa pettymykset (mummon takia) olisivatkin silloin tällöin!
Meillä tosin se on se mummo joka suuttuu. Tai siis ottaa marttyyriasenteen että kun minä vain hyvää tarkoitan ja onko sillä nyt väliä jne.
Miten voi olla niin vaikeaa kysyä etukäteen? Kyllä minä annan lapsen ja isovanhemman tehdä kaikkea, mutta minä sen sitten katson ja koen, kun lapsi kiukuttelee väsymystään ja ikäväänsä kun on lapsi riepotettu menosta toiseen, esim. tänä kesänä kun tultiin laivalta haki mummo lapsen samana päivänä moneksi päiväksi mökille.
Ilmoita, millaisia suunnitelmia viikolle on. Kerro, että yökyläilyistä jutellaan ensin vanhempien kanssa. "Jos mummi soittaa, pyydä minut puhelimeen"
Ihme jästipään olet kasvattanut, jos saatte tappelun aikaiseksi siitä, että sanot: tänä viikonloppuna meillä on muuta menoa, mummin luokse sitten toisella kertaa.
Millaisissa menoissa sen 11-vuotiaan piti olla mukana? Raahaatko vielä 15-vuotiaanakin kädestä?
jösses mitä meininkiä. Suuttuuko siis poika vai äitisi jos kiellät poikaa? Kyllähän kaikille nyt pitäisi olla selvä, jos selitetään, eli ette halua tarkoituksellisesti olla "pahiksia" ja estää äitiäsi ja poikaanne näkemästä, mutta kun aikuisten maailmassa ei mennä ja tulla miten huvittaa. Jopa 11v poikakin sen jo tietää?
onko äidilläsi jotain psyykkisiä ongelmia? Onko pojalla oma numero mihin äitisi soittaa? istutte porukalla alas, ja keskustelette niin että kaikki ymmärtävät: teidän perheellä on oma aikataulu, ja YHDESSÄ sovitaan ja suunnitellaan, eikä niin että joku muu soittelee huilullaan
Poika suuttuu on pari teinimäistä kohtaustakin saanut kielletyistä mummo reissuista ja äitini on marttyyrimamma, että kieltäytymisistä kuullaan kyllä. Onko vaihdevuodet ja marttyyriys psyykkinen sairaus...
Toki lapsella on kännykkä, jolla se pitää yhteyttä myös muuhun maailmaan. Ei me juurikaan suunnitella yhdessä.. vaan yleensä se on pojan oma harrastus pelireissuineen, joka määrää pitkälti viikonloppujen tahdin. Näistä on mummo tietoinen, kun hänellä on ihan sama peli- ja turnauskalenteri netissä ja poika teki myös hänelle paperisenkin.
Ja kun kutsutaan mummelia tänne päin, hän ei tule. Miehensä kerran kertoi, että kunhan taas kiukuttelee, kun viime suunnitelmat meni mönkään...
Ilmoita, millaisia suunnitelmia viikolle on. Kerro, että yökyläilyistä jutellaan ensin vanhempien kanssa. "Jos mummi soittaa, pyydä minut puhelimeen"
Ihme jästipään olet kasvattanut, jos saatte tappelun aikaiseksi siitä, että sanot: tänä viikonloppuna meillä on muuta menoa, mummin luokse sitten toisella kertaa.
Millaisissa menoissa sen 11-vuotiaan piti olla mukana? Raahaatko vielä 15-vuotiaanakin kädestä?
Meillä kaikki osaa lukea ja kaikki lukee kalenterissa.
tuota eipä tullut mieleenkään, että voin tietty noin vinkata, että jos äitini soittaa pojalle, niin antaakin mulle. TOTTA!
Ihan vaan piti ostaa pojalle uusia treenivaatteita yms leffaa, kerrankin rauhallinen viikonloppu oman perheen kanssa.
Äidilleni tarjosin seuraavaa viikonloppua, heti pojan matsin jälkeen, mutta hänelle ei käynyt.
Jästipäistä puheenollen niinpä! Meitä on tässä tarinassa kolme, äitini, mä ja poikani. Taitaa olla periytyvää?
Meillä tosin se on se mummo joka suuttuu. Tai siis ottaa marttyyriasenteen että kun minä vain hyvää tarkoitan ja onko sillä nyt väliä jne.
Miten voi olla niin vaikeaa kysyä etukäteen? Kyllä minä annan lapsen ja isovanhemman tehdä kaikkea, mutta minä sen sitten katson ja koen, kun lapsi kiukuttelee väsymystään ja ikäväänsä kun on lapsi riepotettu menosta toiseen, esim. tänä kesänä kun tultiin laivalta haki mummo lapsen samana päivänä moneksi päiväksi mökille.
Kiitos, että edes yksi ymmärsi. En mäkään noiden tapaamisia kiellä oikeesti ilkeyttäni ja välillä on kiva olla itsekin lapsen kanssa.
Ei voi olla vaikeeta tarkistaa meiltä ensin. Säilyisi moni ihminen pahalta mieleltä, hänkin, kun ei ehdi odotuksia tulla.
Vanhemman pitää uskaltaa tuottaa lapselle myös pettymyksiä. Vanhemman ei tarvitse "peitota" yhtään mitään eikä toimia huvituskoneena. Eletään vaan normaalia elämää.