oletko koskaan kostanut kenellekään mitään

Vielä.

Paras olisi, jos pääsisi mahdollisimman pian tuon vaiheen yli.

Mulla oli suhde yhteen varattuun mieheen ja kun vaimo sai selville, niin laittoi välit poikki. Olin sanonut aina sille miehelle, että tapahtuu mitä tapahtuu, niin pidä se vaimo erossa musta ja mun perheestä. Ja sit yks kerta se vaimo rupes ihan hulluna huutaa mulle kaupassa et oon huora. Totesin siihen vaan, että parempi sekin kuin joku v***n lahna (miehen kertoman mukaan vaimolla oli ongelmia saada orgasmia, en tiedä oliko totta vai ei). En tehnyt vähään aikaan mitään. Odotin reilun vuoden ja kun nää kaks sai välinsä ns. normalisoitua, niin lähetin vaimolle otoksen siitä, kuinka otin suihin sen miestä ja kuinka se mies oli ihan hulluna nautinnosta (se mies tykkäsi aikanaan nauhoitella näitä ja lähetteli mulle niitä 'esileikkinä'. Tää otos oli vaimolle vähän liikaa. Ja luultavasti miehelle myös, näin ainakin kuulin jälkeen päin. Itse en puhunut enää koskaa kummankaan kanssa (muutin toiselle paikkakunnalle muista syistä).



Olihan se vähän ilkeetä, mutta turha menneitä on surra. Elämä on. Edelleen sanon, että mun kanssa ei kannata ruveta rähisemään, mä en sellasta kattele.

kostan aina kun mahdollisuus.Ne on itseasiassa sellaisia pieniä juttuja mistä hän ei edes arvaa että ne ovat kostoja.

Tiedän että hänelle tulee erittäin pahamieli näistä mutta hän sen ilkeilyn itse aloitti.

kostan aina kun mahdollisuus.Ne on itseasiassa sellaisia pieniä juttuja mistä hän ei edes arvaa että ne ovat kostoja.

Tiedän että hänelle tulee erittäin pahamieli näistä mutta hän sen ilkeilyn itse aloitti.

Mulla oli suhde yhteen varattuun mieheen ja kun vaimo sai selville, niin laittoi välit poikki. Olin sanonut aina sille miehelle, että tapahtuu mitä tapahtuu, niin pidä se vaimo erossa musta ja mun perheestä. Ja sit yks kerta se vaimo rupes ihan hulluna huutaa mulle kaupassa et oon huora. Totesin siihen vaan, että parempi sekin kuin joku v***n lahna (miehen kertoman mukaan vaimolla oli ongelmia saada orgasmia, en tiedä oliko totta vai ei). En tehnyt vähään aikaan mitään. Odotin reilun vuoden ja kun nää kaks sai välinsä ns. normalisoitua, niin lähetin vaimolle otoksen siitä, kuinka otin suihin sen miestä ja kuinka se mies oli ihan hulluna nautinnosta (se mies tykkäsi aikanaan nauhoitella näitä ja lähetteli mulle niitä 'esileikkinä'. Tää otos oli vaimolle vähän liikaa. Ja luultavasti miehelle myös, näin ainakin kuulin jälkeen päin. Itse en puhunut enää koskaa kummankaan kanssa (muutin toiselle paikkakunnalle muista syistä).

Olihan se vähän ilkeetä, mutta turha menneitä on surra. Elämä on. Edelleen sanon, että mun kanssa ei kannata ruveta rähisemään, mä en sellasta kattele.

Mulla vähän samanlainen..seurustelin miehen kanssa toista vuotta kunnes sain hänet kiinni sängystä parhaan kaverini kanssa...Noo,erohan siitä tuli..Olin piiitkän aikaa ihan hissukseen ja elin omaa elämääni niinkuin hekin yhdessä tahoillaan..No,meni hetki,näin baarissa exäni ja sain houkuteltua hänet luokseni harrastaan seksiä..Mua sit ällötti ihan hirveesti mutta otin sitten kuvan hänestä kun sammui ja lähetin tälle entiselle kaverilleni :D :D ja erohan heillekkin tuli :D

Tässä kun on elämää kattellut, niin on huomannut melkein poikkeuksetta, että karman laki tekee kyllä tehtävänsä. Jos joku on toiminut mua kohtaan väärin ja idioottimaisesti, on hän melkein poikkeuksetta saanut elämässään ihan riittävästi rankaisua ilman minun puuttumistani asiaan. Nimittäin se kuka sössii asiansa yhden kanssa, sössii sen yleensä kaikkien muidenkin kanssa. Tuollaiset tyypit kannattaa vaan jättää rauhaan ja antaa elämän hoidella.

Tässä kun on elämää kattellut, niin on huomannut melkein poikkeuksetta, että karman laki tekee kyllä tehtävänsä. Jos joku on toiminut mua kohtaan väärin ja idioottimaisesti, on hän melkein poikkeuksetta saanut elämässään ihan riittävästi rankaisua ilman minun puuttumistani asiaan. Nimittäin se kuka sössii asiansa yhden kanssa, sössii sen yleensä kaikkien muidenkin kanssa. Tuollaiset tyypit kannattaa vaan jättää rauhaan ja antaa elämän hoidella.

Kyllä sen näkee työelämässäkin että härskeimmät kovikset rulaa.

Tässä kun on elämää kattellut, niin on huomannut melkein poikkeuksetta, että karman laki tekee kyllä tehtävänsä. Jos joku on toiminut mua kohtaan väärin ja idioottimaisesti, on hän melkein poikkeuksetta saanut elämässään ihan riittävästi rankaisua ilman minun puuttumistani asiaan. Nimittäin se kuka sössii asiansa yhden kanssa, sössii sen yleensä kaikkien muidenkin kanssa. Tuollaiset tyypit kannattaa vaan jättää rauhaan ja antaa elämän hoidella.

Kyllä sen näkee työelämässäkin että härskeimmät kovikset rulaa.

Lähinnä työnantajan kannalta...onko se härski kovis juuri se, joka myös tekee kovasti töitä ja on valmis vaikka viikonloppuna tulemaan ylitöihin, jos on tarvis?

Itse olen isossa firmassa huomannut, että minua pidetään ilmeisesti härskinä koviksena, kun olen yrittäjähenkisenä valmis venymään työnantajan eteen tarvittaessa, ja sitten työnantaja minut siitä välillä jotenkin palkitsee. Ilmeisesti sitten luullaan, että olen härski kovis ja nuoleskelen pomoa, kun nyt vaan satun omaamaan kovan työmoraalin ja hoidan hommat.

Mulla oli suhde yhteen varattuun mieheen ja kun vaimo sai selville, niin laittoi välit poikki. Olin sanonut aina sille miehelle, että tapahtuu mitä tapahtuu, niin pidä se vaimo erossa musta ja mun perheestä. Ja sit yks kerta se vaimo rupes ihan hulluna huutaa mulle kaupassa et oon huora. Totesin siihen vaan, että parempi sekin kuin joku v***n lahna (miehen kertoman mukaan vaimolla oli ongelmia saada orgasmia, en tiedä oliko totta vai ei). En tehnyt vähään aikaan mitään. Odotin reilun vuoden ja kun nää kaks sai välinsä ns. normalisoitua, niin lähetin vaimolle otoksen siitä, kuinka otin suihin sen miestä ja kuinka se mies oli ihan hulluna nautinnosta (se mies tykkäsi aikanaan nauhoitella näitä ja lähetteli mulle niitä 'esileikkinä'. Tää otos oli vaimolle vähän liikaa. Ja luultavasti miehelle myös, näin ainakin kuulin jälkeen päin. Itse en puhunut enää koskaa kummankaan kanssa (muutin toiselle paikkakunnalle muista syistä).

Olihan se vähän ilkeetä, mutta turha menneitä on surra. Elämä on. Edelleen sanon, että mun kanssa ei kannata ruveta rähisemään, mä en sellasta kattele.

KUIN PSYKOMAMMAN TEKSTIÄ.

Tässä kun on elämää kattellut, niin on huomannut melkein poikkeuksetta, että karman laki tekee kyllä tehtävänsä. Jos joku on toiminut mua kohtaan väärin ja idioottimaisesti, on hän melkein poikkeuksetta saanut elämässään ihan riittävästi rankaisua ilman minun puuttumistani asiaan. Nimittäin se kuka sössii asiansa yhden kanssa, sössii sen yleensä kaikkien muidenkin kanssa. Tuollaiset tyypit kannattaa vaan jättää rauhaan ja antaa elämän hoidella.

Kyllä sen näkee työelämässäkin että härskeimmät kovikset rulaa.

Lähinnä työnantajan kannalta...onko se härski kovis juuri se, joka myös tekee kovasti töitä ja on valmis vaikka viikonloppuna tulemaan ylitöihin, jos on tarvis?

Itse olen isossa firmassa huomannut, että minua pidetään ilmeisesti härskinä koviksena, kun olen yrittäjähenkisenä valmis venymään työnantajan eteen tarvittaessa, ja sitten työnantaja minut siitä välillä jotenkin palkitsee. Ilmeisesti sitten luullaan, että olen härski kovis ja nuoleskelen pomoa, kun nyt vaan satun omaamaan kovan työmoraalin ja hoidan hommat.

niin saattaa olla että hetkeksi kannattaisi pysähtyä peräti miettimään asiaa. Et vaikuta empaattiselta, sen voinee jo muutamasta rivistä todeta.

mutta nimet on ylhäällä ja heti tilaisuuden tullen aion kostaa

-- parempi sekin kuin joku v***n lahna (miehen kertoman mukaan vaimolla oli ongelmia saada orgasmia --

Nainen, joka ei saa orgasmia = lahna?

:D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D

Voi elämä.

se on jotenkin niin älytöntä ja typerää. Mutta jos joku mua loukkaa, niin jätän sitten vaan yhteydenpidon vähemmälle. En pidä sitä kostamisena vaan luonnollisena seurauksena ilkeilystä.

ainakaan tietoisesti. Toki niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, mutta en ole sellainen kostoa hautova tyyppi lainkaan. Ja harvoin annan muutenkaan samalla mitalla takaisin.



Olen kai vähän liian objektiivinen kun vääryden kokemuksen jälkeen näen yleensä myös sen, miksi toinen on näin käyttäytynyt tai tehnyt.



Olen tajunnut myös loukanneeni ihmisiä tarkoittamattani pahastikin (miehiä lähinnä) ja oln tajunnut asian vasta paljon jälkeen päin. Jos joku kohtelee minua huonosti niin tilanne on varmaankin samantyyppinen eli loukkaaminen on seurausta ymmärtämättömyydestä tai ajattelemattomuudesta. On tietenkin ns. pahoja ihmisiä, sairaita henkisesti, jotka saavat nautintoa toisten rääkkäämisestä (näihin lukeutuu exäni) mutta en hänenkään tekoja ole halunnut kostaa, vaan lähinnä vaan päästä eroon miehestä lopullisesti.