Kuinka usein käydään katsomassa sairaalassa?

Kai vähän riippuu siitäkin, millaiset välit sairaalassa makaavaan on ollut.

Jos hän ikävöi sinua, niin sitten varmaan ainakin kerran viikossa. Jokapäiväiset käynnitkin varmaan ilahduttaa jos potilas on ollut sosiaalinen, toisia se rasittaa.



Mutta aloituksesta tulee mieleen että kyseessä ovat velvollisuuskäynnit, eli kysyjällä ei itsellään ole suurta tarvetta vierailla sairaalassa. Sanoisin että kerran viikossa jos asutte kohtuullisen matkan päässä.

riippu etäisyydestä, jos sairaala on maksimisaan 50 km:n päästä omasta kodista, käydään tietenkin useammin kuin jos sairaala on 500 km:n päässä...

Asui tosin sairaalan vieressä.

Vaariani kävi joka päivä katsomassa joku seitsemästä lapsesta. Tosin 3 asui samalla paikkakunnalla.

Kun oma äitini oli syövän takia pitkään sairaalassa, kävin 3-4 kertaa viikossa.

Jos on samalla paikkakunnalla, ja vanhempi on järjissään (ei täysin dementoitunut tms), niin kävisin ainakin muutaman kerran viikossa.

Sairaalaan matkaa 15 km. Kävisittekö koko perhe, se kumman vanhempi on vai vuorotellen? Perheessä pieniä lapsia, joten hankittava lapsenlikka jos vanhemmat käyvät yhdessä.

Potilas on dementoitunut. Välillä tunnistaa ja jutteleekin (erittäin vähän). Välillä ei tunnista.

Tiedättekö, mikä on elinajan ennuste?



Ajattelisin asian niin, että jos henkilö kuolisi kuukauden päästä, tulisiko minulle syyllisyyden tunteita käyntitiheyden takia?



Toisaalta tiedän, että dementoitunutta, laitostunutta omaista on todella raskasta vuodesta toiseen yrittää jaksaa käydä katsomassa. Se vie voimia. Viikottain jos jaksatte, milloin milläkin kokoonpanolla niin sehän on kai ihan hyvä. Ei joka kerta tarvitse kaikkien mennä.



Onko henkilökunnan taholta tullut vihjailuja? Kuinka usein olette tähän asti jaksaneet vierailla?

terveyskeskuksen vuodeosastolla samoin, jos etäisyyttä alle 30 km, muuten vähintään 2 krt/vko. Kyseessä on oma isä/äiti, joka on aikanaan hoitanut vuosia. Nyt on lasten vuoro osoittaa, että rakastavat ja välittävät.

Ei ole annettu elinajan ennustetta. Mietin tuota kuukauden päästä. En usko, että tulisi syylli-syyttä. Kävisin mieluiten puolison kanssa, mutta se vaatii aina hoitojärjestelyt kotiin.



Puoliso käy sairaalassa 1-3 krt viikko. Yritän antaa hänelle mahdollisuuden aina kun se vaan on mahdollista. Välillä osa lapsista mukana. Puoliso ei haluaisi heitä ottaa, koska pelkää tartuntavaaraa osastolta. Itse mietin välillä, että kuinka vieralut vaikuttavat lapsiin. Potilas makaa lähes puhumattomana sängyssä.

että kuinka olet onnistunut järjestämään jokapäiväiset käynnit vuodeosastolla (vuodesta toiseen)?



Otatko lapset mukaan? Millaiset vierailuajat teillä on? Menettekö koko perhe? Menettekö suoraan töistä vai lähdettekö erikseen käymään? Kuinka vierailut sujuvat kun puoliso on työmatkalla? Käyttekö lomalla ollenkaan? Onko lapsillanne harrastuksia?

Kuinka kauan vierailu vuodeosastolla kestää?

Kaikkien pitää huolehtia, että kädet sekä saippuapestään että käytetään käsidesiä, sekä tullessa että poislähdettäessä. Sillä ehkäistään tosi hyvin. Eri asia sitten jos osastolla on ihan omat ohjeet asiaa verten tai potilaalla itsellään on jokin resistentti bakteerikanta, toivottavasti henkilökunta ohjeistaa asianmukaisesti.

En usko, että vierailut muuten vaikuttavat haitallisesti lapsiin, etenkin jos ihan mukisematta lähtevät mukaan. Siinähän oppivat, miten omaisia kohdellaan ja kunnioitetaan vaikka kunto onkin heikko. Mielestäni se on arvokasta asennekasvatusta.

Pystyykö hoitoon osallistumaan, esim syöttämään, käyttämään ulkona tms?

Jaksamista, toivottavasti pystytte puhumaan avoimesti puolison kanssa järjestelyistä.

9

Ei ole annettu elinajan ennustetta. Mietin tuota kuukauden päästä. En usko, että tulisi syylli-syyttä. Kävisin mieluiten puolison kanssa, mutta se vaatii aina hoitojärjestelyt kotiin.

Puoliso käy sairaalassa 1-3 krt viikko. Yritän antaa hänelle mahdollisuuden aina kun se vaan on mahdollista. Välillä osa lapsista mukana. Puoliso ei haluaisi heitä ottaa, koska pelkää tartuntavaaraa osastolta. Itse mietin välillä, että kuinka vieralut vaikuttavat lapsiin. Potilas makaa lähes puhumattomana sängyssä.

Henkilökunnalta en ole kuullut vihjailuja.



Oma isäni on ollut yli 10 vuotta hoitokodissa 400km päässä. Ihan en ole päässyt käymään siellä jonkun ehdottamaan 2 krt/viikko. :-)



Hän ei ole onneksi vuodepotilas ja pystyy puhumaan. Soittelen hänelle viikoittain. Yleensä useamman kerran. Laitan postia. Sieltä on tullut kiitosta henkilökunnalta, että ihanaa kun vielä yli 10 vuoden jälkeen jaksatte pitää aktiivisesti yhteyttä.

Puolisi aiemmin syötti iltapalan käydessään, melkein päivittäin. Potilas oli silloin lähemmässä sairaalassa, vierailut ajat olivat sellaiset, että iltapala sattui siihen aikaan. Nyt on sairaala vaihtunut, ja iltapala tarjoillaan vasta vierailuajan päätyttyä.



Potilas ei enää nouse sängystä, joten emme ole ulkoiluttaneet. Itselläni on vaikeuksia syöttää häntä. Meillä oli hyvät välit kun hän oli terve. Kaupassa käynnissä etc. avustimme silloin, mutta muutoin hän on aina hoitanut omat asiansa. Eikä olisi antanut terveenä minun esim. koskea itseensä. En rohkene koskea häneen nytkään. No joskus olen silittänyt päästä, kun näen nukkuvan. (Omaan vanhempaan kyllä uskaltaisin :-) ) Ehkä tästäkin syystä toivoisin, että voisimme käydä siellä puolison kanssa yhdessä.

että kuinka olet onnistunut järjestämään jokapäiväiset käynnit vuodeosastolla (vuodesta toiseen)? Otatko lapset mukaan? Millaiset vierailuajat teillä on? Menettekö koko perhe? Menettekö suoraan töistä vai lähdettekö erikseen käymään? Kuinka vierailut sujuvat kun puoliso on työmatkalla? Käyttekö lomalla ollenkaan? Onko lapsillanne harrastuksia?

eli lähden töistä, käyn kaupassa (jos tarvetta on) ja menen vuodeosastolle. Joskus olen siellä 15 min, joskus 2 tuntia, vaihtelee valtavasti. Lapset ovat joskus mukana, tosin silloin menen ensin kotiin ja vasta sieltä vuodeosastolle ja usein sen jälkeen lapsi jatkaa harrastuksiinsa. Vierailuaikaa on koko päivä, periaatteessa koska tahansa saa mennä, kunhan etukäteen ilmoittaa. Yleensä vieraita on klo 14.00 - 19.00. En ole ikinä ollut riippuvainen puolison tekemisistä, eli jos tämä ei ole kotona niin ei sillä ole merkitystä. Lapset harrastavat jalkapalloa, pianonsoittoa, partiota ja kuopus käy muskarissa.

Jos aikaa on enää vähän jäljellä, niin mä kävisin joka päivä tai vähintään joka toinen päivä. Käynnin pituushan riippuu monesta asiasta. Missä kunnossa potilas on, jaksaako hän vieraita, tajuaako hän onko joku paikalla ja onko kävijällä paljon aikaa tai vähän. Mun mielestä pääasia on se, että osoittaa rakastavansa ja välittävänsä toisesta, sillä ei ole väliä onko paikalla 15 minuttia tai 3 tuntia, kunhan käy.

näin meidän suvussa ainakin

Tämä yksi huvittavista asioista johin työssäni törmään. Useeat vanhukset valittavat sairaalassa että kotona heitä ei käy kukaan katsomassa, mutta jos omaisille ilmoitetaaan niin niin sitten niitä alkaa rahava täällä sairaalassakin. He kokevat että ovat kotona todella yksinäisiä ja sairaalassa heillä on seuraa, mutta omaiset käyttäytyvät juuri päin vastoin. En toki tarkoita että sairaalassa ei pitäisi käydä koskaan, vaan käykään yhtä usein kuin ennenkin kävitte.

Ne pirstävät usein vanhuksia. Itse käyn vanhan sukulaisen luona sairaalassa ja otan aina poikani nyt 5 vuotta mukaan. Siellä on moni vanhus innoissaan kun lapsi kurkkii huoneen ovelta ja tai kävelee käytävällä vastaan tai edes juttelee muutaman sanan. Yksikin vieras muistisairas mummo sanoo joka kerta että "ai kun ihan pikku tyttö tuli tänne" vaikka on ihan pojan näköinen vaatteistaankin. Olen sanonut pojalleni että ei se haittaa vaikka se mummo sanoo tytöksi, mummo on jo niin vanha ettei ehkä muista poika sanaa. Eikä se poikaanikaan haittaa. Hän juttelee aina mummon kanssa jotain. Samon muutama pappa käytävällä tulee heti juttelemaan pojalle. Oma poikani on niin reipas ja ulospäin suuntautunut, toki tottunut käymään siellä vauvasta asti. Juttelee myöskin hoitajille reipaasti, kun tulevat jututtamaan.



Oma omaiseni, asiallinen mutta liikuntakyky mennyt, odottaa myös kovasti pokani näkemistä. Halii ja juttelee aina.



Eli ei niille lapsille tarvitse hoitajaa hankkia, mukaan vaan, eikä siellä niin kauan tarvitse olla. 15-30min jaksaa lapsetkin olla. Mukaan voi ottaa vaikka jonkun pienen lelun mitä voi sitten esitellä vanhuksille ja hoitajille:)