Lue keskustelun säännöt.
Silloin kun tekee mieli mässäillä...
28.08.2012 |
Mitä te teette, kun teille tulee aivan hillitön himo mässäillä kaikenlaisia herkkuja? Menettekö kauppaan ostamaan mielihalujenne herkkuja? Onko teillä kaapissa valmis varasto herkutteluhetkiin? Oletteko vain välittämättä mielihaluista ja toivotte, että se menisi ohi? Juotteko lasin vettä ja halu menee sillä?
Olisi myös kiva tietää painonne ja syömiskäyttäytymisenne.
Itse ole ylipainoinen (163/105) ja kuukausi sitten aloitin yrittämään muuttamaan elintapojani. Olen mielestäni onnistunut siinä melko hyvin. Olen suunnitellut etukäteen ruuat, joita syön, olen vähentänyt lihan käyttöä ruuissa ja lisännyt reilusti kasviksia. Perunaa, pastaa ja riisiä en ole jättänyt pois. Olen pyrkinyt syömään usein pieniä annoksia sen sijaan, että söisin n. kolme kertaa päivässä ihan armottoman ruokaläjän. Olen myös vähentänyt alkoholinkulutusta viikonloppuisin.
Painoni onkin jo hitaasti, mutta varmasti lähtenyt laskusuuntaan. Olonikin on kevyempi.
MUTTA minulla on todella ongelma mässyhimojeni suhteen. Minulle tulee usein hetkiä, jolloin haluaisin ihan järjettömästi karkkia, suklaata, jäätelöä, pizzaa, kebua ja kaikkea muutakin mahdollista. Ennen seurasin mielihalujani, jolloin ne katosi taas ehkä muutamaksi päiväksi pois. Nyt en ole antautunut houkutuksille, kuin kerran viikossa. Siinä herkkuhetkessäkin olen pitänyt rajan, että saan nauttia vain yhden synnin sen sijaan, että ostelisin kaikkea mahdollista. Nyt on vain niin, että minulla tekee koko ajan mieli kaikenlaisia herkkuja :(
Miten te muut olette selvinneet ongelmasta? Itse olen alkanut järsimään raakoja vihanneksia ja hedelmiä, mutta ei ne oikein auta muuten kuin antamalla täyden olon vatsaan siksi kunnes juoksen vessaan tyhjentämään itseni (raaka ruoka menee suolistoni läpi todella vauhdilla). Miten saisin takaisin sen herkkujen tuoman nautinnollisen olon ilman niitä herkkuja?
Viesti oli pitkä ja olen pahoillani siitä. Toivottavasti jollakulla on antaa mukavia vinkkejä, jotta remonttini ei jossain vaiheessa menisi plörinäksi typerien mielitekojen takia.
Kommentit (8)
Anteeksi kun kirjoitukseni ei auta sinua.
Olen itse kanssa herkkukoukussa. Syön normaalisi ja terveellistä ruokaa. Esim. rakastan salaatteja mutta olen kiinni noissa herkuissa... Joka päivä tekee mieli ihan hirveästi jossakin vaiheessa suklaata, suolaista esim sipsiä, salmiakkia jne.
Pizzasta en tykkää, en myös kebabista, joten niitä ei tee mieli.
Ja ihan kunnossa on veriarvot! Olen vain niin järkyttävä herkkuperse! Ja olen siis todella addikti etenkin valkoiseen venhnään:pullaan ja valoiseen leipään!
Olen todella lihava. Häpeän tätä herkkuriippuvuutta. Yritän hillitä sitä sillä, että kotona ei löydy välillä mitään herkkua, mutta välillä aina sorrun, etenkin esim. viikonloppuna kaupassa. Olen myös kauhea kahvikissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onneksi olkoon, että olet vähitellen toipumassa :) Itse vain pelkään, että jos ostan kotiin päivittäin karkkia (vaikka vain vähänkin), niin ratkean lopulta kuvitellen, että kyllä homma on hoidossa.
Kamalaa, kun kuulostan ihan narkkarilta, mutta sitähän minä olenkin tämän pakkomielteeni kanssa. Pitäisi varmaan kohdata herkut herkkuina, eikä minää paholaisena...mitenkähän sitä saisi terveen ajattelumallin ruokaa kohtaan...
kuitenkin mukavaa saada vertaistukea :)
Ja syönyt joka päivä suklaata. Määrät vain pieniä. En kestä olla kokonaan ilman, joten syön vaikka pätkiksen per päivä.
Herkkuhimoon auttaa, kun tankkaa proteiinipitoista ruokaa. Lisään monesti ruokaani raejuusto jne.
Kun eivät saa itseään pidettyä millään kurissa.
Lopettakaa herkkujen syöminen, jos haluatte laihtua. Helppoa kuin mikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aika ikävää tuomita asiasta, mistä sinulla ei ilmeisesti ole mitään käsitystä. menetkö heroinistillekkin sanomaan, että "hassu olet, eihän se ole ku vaan lopettaa heroiinin käyttö, jos haluat elää tasapainoista elämää". Ainoa ero minun ja huumenistin välillä on nautittavan aineen laillisuus.
Nro6, mitä muuta remonttia teit ruokavaliossasi? Kuulostaa aivan mahtavalta tuo 70kg pudotus :) Kuinka noeasti tiputit painosi? oliko tyyliin vuodessa, vai tapahtuiko muutos useammassa vuodessa vähitellen, niinkuin kilojen kasaantuminenkin tapahtuu?
että itseäni turhauttaa kaikki ihmetarinat, joissa joku laihduttaa miljoona kiloa puolessa vuodessa pois. Hienoahan se on ja onnittelut heille, mutta olisi joskus oikeasti mukava kuulla tarinoita niistä, joilla meni monta vuotta painon tasaamisessa. Jotenkin se kannustaisi enemmän ja toisi usealle ihmiselle enemmän pitkäjännittyneisyyttä hommaan. Olen huomannut (itseni mukaan lukien), että repsahduksia ei oikein sallita laihdutuksessa. Sitten kun repsahtaa, niin on helpompi jatkaa herkkulinjaa, koska "en kuitenkaan pysty laihduttamaan itseäni normaaliksi".
Olen toipumassa ahmimishäiriöstä, eli liian rajuja muutoksia en voinut tehdä alkuun. Edelleenkin syön makeaa päivittäin, huomio lähinnä määrissä- esim. nyt natustelen salmiakkia, jota ostin 23g rasian. Ennen olisin ostanut pussin tai peräti rasian- siihen nähden 23g on mitätön annos, ei mitään syytä tuntea syyllisyyttä.
Ostan välillä irtokarkkeja mutta en enää mätä puolta kauhallista kaikkea vaan valitsen tarkasti mitä sorttia ostan ja ostan sitten YHDEN jokaista. Kuulostaa ärsyttävältä, vaan toimii minulla.
Jos käy kuitenkin niin, että päivä menee ns. lepsuiluksi ja mässäilen, korjaan tilannetta syömällä kevyesti seuraavana päivänä tai kahtena.