Lue keskustelun säännöt.
Olisitko töissä jos saisit saman työttömänä?
18.08.2012 |
Tekisitkö töitä jos saisit saman summan käteen kylkeä kääntämällä?
Kommentit (26)
Siksi en voikaan ymmärtää kommunismia. Miksi kukaan tekisi mitään, jos kaikki saavat yhtä paljon huolimatta siitä tekeekö mitään vai ei. Kommareiden sivuilta lueskelin juttuja ja kommarit näyttävät olevan itse sitä mieltä, ettei kukaan kuitenkaan jaksaisi olla mitään tekemättä paria kuukautta kauempaa vaan alkaisivat töihin vaikka se ei taloudellisesti mitään merkitsisikään. Minä en tähän usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käsitä asennettanne! En ole ollut päivääkään työttömänä, aina olen tehnyt jotain vaikka huonollakin rahalla ja samalla katellut jotain uutta jo seuraavaksi!
Mutta en olekaan laista luonne, kuten eräät..
Jos vaikka perintö/lottovoitto takaisivat minulle nykyisenlaisen elintason loppuelämäkseni, en tekisi palkkatyötä.
Mutta jos tuo raha pitäisi kupata muiden työssäkäyvien kustannuksella ja työkkärissä töitä vältellen, en missään nimessä ryhtyisi "työttömäksi".
on ärsyttävää, tosin sekin on netissä nykyään. Eikä sieltä mitään haastatteluja työpaikoille anneta tai saada.. Ja kuka oikeasti ilmoittaa jos menee ulkomaille? Nykyään voi mennä 2 viikoksi, eri asia kellä on varaa?
saisin kokemusta ja tutustuisin ihmisiin (brändätty verkostoitumiseksi). paremmat valmiudet tulevaisuuteen. kokisin itseni hyödylliseksi. ja töissähän on ollut mukavaa.
eri asia varmaan jos on pieniä lapsia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saisin kokemusta ja tutustuisin ihmisiin (brändätty verkostoitumiseksi). paremmat valmiudet tulevaisuuteen. kokisin itseni hyödylliseksi. ja töissähän on ollut mukavaa.
eri asia varmaan jos on pieniä lapsia...
Tekisin töitä, jos liittyisivät edes kaukaisesti omaan alaani, jota opiskelin vuosia yliopistossa.
Sen sijaan hampurilaisia en paistelisi tai vaikka myisi lehtiä puhelimitse.
Ja näin pienipalkkaisena olenkin huomannut että paljon järkevämpää olla kotona kuin raskaassa työssä josta ei saa minkäänlaista henkistä palkkaa ja rahallinen palkkakin vain 200€/kk enemmän kuin kotona. Mitä järkeä? Ei kerrassaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
töissä olisi aina varmuus että palkka tulee tilille, ja se, että tekee oman työnsä oikein, riittää yleensä siihen, että asian tila myös jatkuu.
Työttömänä oleminen ei ole muuta kuin pelkoa siitä, että tekeekö jonkin virheen tietämättään ja saa karenssia tai viivästyykö vain käsittely kuukausia eikä pysty maksamaan enää vuokraa.
ole nimenomaan prosentuaalisesti todella iso summa? Sillähän saisi jo vaikka mitä, tai sitten maksettua lainoja ym. paljon nopeammin pois tai säästettyä jollain isompikorkoisella tilillä.
Vai eikö se lapsettomille merkitse yhtä paljon, että taloudellinen tilanne vakaantuisi edes vähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilman töitä tulisin paremmin toimeen.
Silloin en tarvitsisi autoa ja sossu maksaisi veden, sähkön ja vastaavat.
Olen tällä hetkellä koko ajan alle toimeentulonormien, koska sossu ei ota huomioon autoa, sen kuluja tai edes bensoja, vaikka töihin en pääsisi julkisilla. Vertotuksesta tulee tietenkin takaisin, mutta silti olemme alle sen ttt-normin.
ihmisen status on työtä tekevänä aina parempi kun työtön. Mieheni häpeäisi jos joutuisi sanomaan että akka vaan makaa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan työttömänä ollut joten sitä kokeilsin ihan mielelläni jonkin aikaa. Kun kerran ap:n kysymyksessä ei tulotaso laskisi niin voisi tehdä kaikkea kivaa esimerkiksi vuoden verran ja palata sitten työelämään. Alallani kun ei varsinaisesti työttömyyttä ole niin uusi työpaikka löytyisi heti kun haluaisin takaisin töihin.
ollessani työssä matalapalkka-alalla, jossa huonon palkan lisäksi lähes joka lauantai töitä ja paljon iltavuoroja, lapset kaipasivat kovasti iltoina ja koskaan en ehtinyt tehdä yhdessä lauantaisin mitään kivaa heidän kanssaan. Kun miinustan työpalkastani työmatkakulut ja eväät, niin olen samassa rahatilanteessa kuin nyt työttömänä. Mutta en aio jäädä kotiin olemaan, vaan opiskelen ja pyrin löytämään mielekkäämmän ja työajoiltaan perheellisen kannalta paremman työn. Kaiken kaikkiaan kyllä työn pitää kannattaa ja olla jokseenkin mieluista, mikään työ ei ole sen väärtti että sen tekijän pitää siihen uupua ja samalla kuormittaa omaa perhettä yms. En kuulu niihin, joille pelkkä työn kuin työn tekeminen on tärkeää, kyllä ihmisen pitää tehdä valintoja omista arvoistaan käsin, toisille perhe ja sen hyvinvointi on työtäkin tärkeämpää, kuten minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kanssa. Riittäisi jopa 60% nykyisistä nettotuloista, niin voisin maata kotona työttömänä ja keskittyä lapseemme. Silloin saisimme laskut maksettua, eikä tarttis kuitenkaan miettiä joka senttiä, sekä saisin olla kotona lapsemme kanssa. Kotihoidontuki+lapsilisä (yht.vähän päälle 300€) ei valitetettavasti sitä mahdollisuutta tarjoa.
t 33 vuotta työelämässä takana...
Lasten ollessa pieniä en menisi. Mutta muuten kyllä riippuu miten tulevaisuus olisi turvattu ja joutuisinko kelaan täyttelemään lappusia. Jos työstä ei hyödy mitenkään niin en menisi.
Pelkästään työttömänä oleminen on jotenkin noloa ja säälittävääkin vuosia jatkuessaan, mutta jos taas on saanut ison perinnön jolla elelisi leppoisasti seuraavat 60 vuotta niin en menisi töihin. Paljon riippuu myös miten olisi eläkkeen laita, kertyisikö sitä sitten ollenkaan (toki jos perintö riittäisi sinne asti niin eihän sillä sitten väliä).
tulisi myös töissäoloa vastaavat indeksikorotukset, ylennykset ja muut palkanlisät, ja että eläke karttuisi täysin samaa tahtia, ja että se eläke samanlaisena myös maksettaisiin, niin toki jäisin kotiin. Tekisin vapaa-ajallani varmaan samoja hommia mutta verkkaiseen tahtiin silloin tällöin.
En todellakaan tekisi. Olisin mielummin pienten lasten kanssa kotona sillä rahalla.
Sen sijaan työttömäksi en halua sen kusetuksen vuoksi. En siis halua ravata työkkärissä kuulusteltavana, täytellä lippulappuja, etsiä työpaikkoja, ravata työhaastatteluissa ja etenkään en halua sitä matkustuskieltoa, kun pitää olla "työmarkkinoiden käytettävissä" koko ajan. Mieluummin teen kohtuudella töitä.