Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mä en tajua miten kukaan voi muistaa omasta synnytyksestään juuri mitään? Mulla muisti mennyt.

Vierailija
30.06.2012 |

esim. kuinka paljon sattui tai huusiko tai kiroiliko tai kuinka monta kertaa kätilö tsekkas monta senttiä olet auki, monelta sait epiduraalin, auttoiko se jne jne.



Mä en muista paljoa.. Käynnistetty synnytys, kesto 8 h, muistan kun toisen epiduraalin jälkeen sain luvan ponnistaa mutta se olikin väärä hälytys kun olinkin vaan 6 senttiä auki. Joku kätilön erhe. Ja ekan (epäonnistuneen) epiduraalin laitoin muistan kun köyristin selkääkin väärin.



En muista kuinka paljon se sattui, en pysty mitenkään kuvailemaan millaista se kipu oli. Ne ensimmäiset kovat supparit muistan kun en pystynyt enää istumaan enkä puhumaan. Sen jälkeen 7 ja puoli tuntia mustaa, pienen pienen pieniä muistipalan palasia jäljellä.



Yhden kerran ulvoin kivusta että eikö kukaan kuule ja huusin kovempaa vaikka ei olis sattunutkaan, niin kätilö tuli saliin ja muistutti ilokaasun käytöstä. Ja yhden kerran painoin hälytysnappia kun kuulin outoa sykkivää ääntä, noh, ilokaasu teki tepposet vauvan sydänäänestä ;)



Jostain syystä harmittaa helvetisti kun ei ole ketään keltä kysyä :( Tai mies oli sit lopussa (ponnistus) mukana, sanoi etten kiroillut, huusin välillä niin että kätilökin pyysi keskittymään enempi ponnistukseen.



Onko siis ihme että haikailen taas synnyttämään? Oikeesti itkettää ajatuskin että pääsisin joskus vielä synnyttämään toista lastamme :)

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
30.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kai se on ihan ihmismielelle ominaista sulkea muistista traumaattisia asioita.



Minulla ei tee vaikeaa muistaa mitään, koska ensimmäisessä synnytyksessä menin sairaalaan olevinaan vain tarkistukseen vesien menon jälkeen, ja sainkin kuulla olevani jo 9cm auki ja pian salissa syntyikin meidän esikoinen. Synnytys oli siis sanalla sanoen HELPPO, eikä siitä jäänyt mitään traumoja. Mitään lääkkeitä en ennättänyt saada, enkä tosin tarvinnutkaan. Olihan se toki kivuliasta, se ponnistaminen etenkin. Kun alapää leikattiin (ei keritty oikein puudutellakaan) ja silti repesin kahdesta kohtaa... Mutta ei mitään kestämätöntä kuitenkaan.



Ja toinenkin synnytys (käynnistetty) kesti alle 2h ensimmäisestä supistuksesta, joten vaikka se oli äärettömän kivulias (viimeinen tunti) kun paikat avautui nollatilanteesta täysin auki kuin repimällä, muistan kyllä kaiken. En tiedä olisiko niin väliksi kyllä... ;) En ole niin kovalla innollla lähdössä uudelleen synnyttämään kuin ensimmäisen kerran jälkeen ;)

Vierailija
2/5 |
30.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olin ekassa synnytyksessä lopun 4 tai 5 tuntia ihan tajuttomana, en tosiaan muista mitään. Toiseen synnytykseen vaadin pelkosektion.



Joo en tosiaan tajua miten joku voi muistaa tai tietää mitä synnyttksessä tapahtui.



Nyt on lapset tehty, mutta synnyttäminen ei oo mun juttu, siihen en pysty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
30.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siitä kohtaa kun mut kärrättiin synnytyssaliin, en muista mitään. Synnytys eteni hyvin nopeasti eikä mitään kivunlievitystä ehditty antaa. Lapsi syntyi tunnin sisällä kun sairaalaan päästiin (koko synnytys ekasta supparista 3h). Synnytyssalissa ehdin päästä tilanteen tasalle ja muistikin palautui siitä eteenpäin.

Vierailija
4/5 |
30.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli oksitosiini aiheuttaa "muistinmenetystä" eli tuosta hormonista johtuvaa pitkälti

Vierailija
5/5 |
30.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska mulle tykitettiin suoneen oksitosiinia en siksi välttämättä muista mitään? ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yhdeksän kaksi