Sotkunen koti = lastensuojeluilmoitus, miksi?

Aika kädettömiä ihmisiä tässäkin ketjussa... Tai sitten vaan todella laiskoja ja saamattomia. Ei sen kodin edes suht'koht' siistinä pitäminen terveelle ihmiselle niin mahdoton homma ole - vaikka sitten olisikin pieniä lapsia ja/tai vähän säilytystilaa.



Jos ei osaa laittaa likaisia pyykkejä pesukoppaan/pesukoneeseen, pestä tiskejä, laittaa roskia roskikseen ja pyyhkiä edes pahimpia pölyjä ja muita sotkuja, niin huonosti menee. Tai sitten vaan on sotkuissa viihtyvä possu.



Aikuiset eläköön millaisessa läävässä haluavat (kunhan ulkopuoleisille, esim. naapureille, ei aiheutu haittaa), mutta lapselliset voisivat edes vähän miettiä, millaisissa oloissa lapsiaan kasvattavat.

Meillä on astmalapsi, joka sairastaa valtavasti.



Taas on takana kahden viikon putki, jolloin ensin astmalapsi sai flunssan, sitten sairastui toinen lapsi, sitten minä, sitten mies.



Sitten mies raahautui töihin (yrittäjä), minä räpelsin omia töitäni etänä (yrittäjä), toinen lapsi pääsi tolpilleen. Astmalapsi sairasti vielä viikon sen jälkeen.



Tasan mentiin taas pari viikkoa niin, että tiskit jäi lojumaan, puhtaita vaatteita ei ole taiteltu, eikä rikkaruohoja kitketty.



Työni on vieläkin rästissä ainakin viikon, joten tämä viikko mennään paikatessa tilannetta.



Sitten pääsen siivoamaan kodin kuntoon.

me saisimme tänne hoitajan tuolle astmalapselle, mutta reaalimaailmassa ei.



Joten näillä nyt mennään.

Jos ei osaa laittaa likaisia pyykkejä pesukoppaan/pesukoneeseen, pestä tiskejä, laittaa roskia roskikseen ja pyyhkiä edes pahimpia pölyjä ja muita sotkuja, niin huonosti menee. Tai sitten vaan on sotkuissa viihtyvä possu.

Ajattelen ja toimin juuri näin, mutta se ei valitettavasti paljon auta, kun toinen aikuinen tekee toisin. Mieheni mielestä ei pikkusotku haittaa ja siivota kuulemma ehtii. Minä siivoan joka päivä, mutta valitettavasti niin vain on, että neljä ihmistä ehtii sotkea enemmän kuin minä ehdin siivota. Ja ihan rehellinen ollakseni, en minäkään viitsi enää niin kauheasti tähän asiaan panostaa, koska se on täysin hukkaan heitettyä työtä. Tulokset eivät koskaan ehdi näkyä, eikä kukaan muu perheessä oikeastaan pidä siisteyttä minään arvona sinänsä. He ovat tyytyväisempiä, jos jätän imuroinnin kesken ja teen jotain heidän kanssaan. Itse kärsin sotkusta eniten, mutta kukaan ei taida suojella aikuista sotkuiselta perheeltä?

Ja totean vielä, että kasvatuksessakaan minä en ole yksin. Olen laittanut lapsia siivoamaan, mutta ei se kovin pitkälle kanna jos toinen aikuinen tulee lähes joka kerta keskeyttämään ja sanoo, että ehtiihän sitä siivota myöhemminkin ja ettei se ole niin tärkeää että pitäisi saada valmiiksi asti.

nähnyt, ovat olleet todella sotkuisia. Ei siis pelkästään tavaroiden kaaosta vaan ihan likaa joka paikassa. Esim. pesutilat/wc siivottomia ja ulosteessa, sängyissä ei lakanoita vaan pelkkiä likaisia (moneen kertaan pissattuja) patjoja. Eläinten jätöksiä joka paikassa (mm. vaatekasoissa, tiskipöydällä)... Muutamasta paikasta on pitänyt lähteä ulos, etten olisi oksentanut. Eli eiköhän ne "sossut" tiedä millainen koti on siinä määrin sotkuinen ettei lasten ole turvallista asua siellä.

Meillekin sais sossut tulla siivoamaan

sängyt petaamatta, sohva mullin mallin, pöytä raivaamatta, eteinen täynnä hiekkaa ja kenkiä, pihalla rojuja ja nurmikkokin leikkaamatta, lasten ja miehen kamoja pitkin lattioita jne. Vessakin pesemättä toista viikkoa. Viikonloppuna oli erikoisohjelmaa, eikä mulla ole työpäivän jälkeen virtaa siivota kaikki tip top, varsinkaan kun kukaan muu (=mies) ei siivoa. Olkoon.

Siivooja ollaan palkattu käymään 4 viikon välein, mutta voisi siinä välillä käydä joku muukin siivoamassa.

Pyykkihuollonkin voisi joku muu järjestää ;)

Kun en minä töiden jälkeen jaksa.

Ja viikonloput on muutenkin niin kiireisiä.

Onneksi lapset on jo niin isoja että osaavat jo siivota jälkiään, jos muistavat.

"raivaa kaikki ylimääräinen pois".. no, se saattaa viedä hieman aikaa ja voimia eli ei välttämättä onnistu.. Ihan jo pelkästään unen puute tekee toisille sen (esim. minä), että on vaikea ajatella saati toteuttaa moista.

Jos ei osaa laittaa likaisia pyykkejä pesukoppaan/pesukoneeseen, pestä tiskejä, laittaa roskia roskikseen ja pyyhkiä edes pahimpia pölyjä ja muita sotkuja, niin huonosti menee. Tai sitten vaan on sotkuissa viihtyvä possu.

Ajattelen ja toimin juuri näin, mutta se ei valitettavasti paljon auta, kun toinen aikuinen tekee toisin. Mieheni mielestä ei pikkusotku haittaa ja siivota kuulemma ehtii. Minä siivoan joka päivä, mutta valitettavasti niin vain on, että neljä ihmistä ehtii sotkea enemmän kuin minä ehdin siivota. Ja ihan rehellinen ollakseni, en minäkään viitsi enää niin kauheasti tähän asiaan panostaa, koska se on täysin hukkaan heitettyä työtä. Tulokset eivät koskaan ehdi näkyä, eikä kukaan muu perheessä oikeastaan pidä siisteyttä minään arvona sinänsä. He ovat tyytyväisempiä, jos jätän imuroinnin kesken ja teen jotain heidän kanssaan. Itse kärsin sotkusta eniten, mutta kukaan ei taida suojella aikuista sotkuiselta perheeltä?

Ja totean vielä, että kasvatuksessakaan minä en ole yksin. Olen laittanut lapsia siivoamaan, mutta ei se kovin pitkälle kanna jos toinen aikuinen tulee lähes joka kerta keskeyttämään ja sanoo, että ehtiihän sitä siivota myöhemminkin ja ettei se ole niin tärkeää että pitäisi saada valmiiksi asti.

Tuosta kyllä saat sympatiapisteeni. Eihan se koti kovin siistinä pysy, jos vain yksi yritää siivota jne. ja muut sen kun possuilevat :/

Itsekin kyllä joudun nalkuttamaan lähes päivittäin miehelleni ja lapsillemme esim. pyykeistä. Mutta eipä onneksi ole mennyt nalkutus ihan hukkaan: nykyisin kun tiskit menevät ilman huomautusta tiskikoneeseen ja likaiset vaatteetkin jos eivät aina ihan pyykkikoriin, niin kuitenkin sen viereen :) (Mikähän logiikka siinä muuten on, että likaiset vaateet todellakin jaksetaan kantaa pyykkikorin luo, muttei sitten kuitenkaan laittaa pyykkikoriin..?)

ettei pidä tehdä enempää lapsia, jos ei ehdi edes kotia pitää siistinä. Katsos kun meillä on erilaisia arvoja. Mulle esimerkiksi lapset on kaikkein tärkeintä elämässä, ja arvostan heitä enemmän kuin alati puhtaita lattioita.



Huomaatko edes itse, miten friikki olet? "Joo jätettiin se kolmas lapsi tekemättä, ettei vaan olisi pesemätöntä pyykkiä koreissa tai imurointiväli pääsisi venymään liiaksi".



Mitä arvelet, mitä lapset muistaa lapsuudesta. Että kotona oli siistiä, vai että äidin kansa oli mukavaa?



Perussiistiä olla pitää, mutta mulle ei ole mitää väliä vaikka kotona odottaisi vaate/lelupommi, ja lounaan jäljet pöydässä, jos meillä on ollut kivaa metsäretkellä sillä välin.

Ja miksi sinun lapsien pitäisi sitten asua kanssasi?

Jaksatko tehdä heidän kanssa mitään jos pelkkä siivoamisen ajatus on ylivoimaista?



Kyllä minä olisin huolissani sinusta ja jaksamisestasi. Oikea paikka lapsen kasvaa tuollaisessa paikassa?

kunhan lapset voivat hyvin, saavat ravintoa ja rakkautta.



Minä olen tuntenut pari vuotta syyllisyyttä siitä että meillä on remontti ollut vaiheessa jo pitkään, aina joku huone tai tila työn alla. Ylimääräistä roinaa joka paikassa, remonttikamaa sun muuta. Energiaa ei aina riitä siivoamiseen ja puunaukseen. Pihanurmikkoa ei vielä edes ole, vaan piha on yhtä viidakkoa.



Kun vietimme kesällä pari viikkoa siistissä mökissä minua ahdisti kun piti palata sekaiseen taloon viidakon keskelle. Lapset menivät huoneisiinsa leikkimään leluillaan ja sanoivat että onpa ihana olla kotona, tää on paras paikka.



Silloin vierähti kivi sydämeltä ja tiesin että kun lasten kanssa vietetään aikaa ja perusasioista huolehditaan ja heitä rakastetaan niin eipä ole väliä jos koti on kaaoksessa.

Ja miksi sinun lapsien pitäisi sitten asua kanssasi?

Jaksatko tehdä heidän kanssa mitään jos pelkkä siivoamisen ajatus on ylivoimaista?

Kyllä minä olisin huolissani sinusta ja jaksamisestasi. Oikea paikka lapsen kasvaa tuollaisessa paikassa?

Keneen tällä viittaat? Nuo numeroinnit ei kyllä taida pitää paikkaansa, 73?

ettei pidä tehdä enempää lapsia, jos ei ehdi edes kotia pitää siistinä. Katsos kun meillä on erilaisia arvoja. Mulle esimerkiksi lapset on kaikkein tärkeintä elämässä, ja arvostan heitä enemmän kuin alati puhtaita lattioita.

Huomaatko edes itse, miten friikki olet? "Joo jätettiin se kolmas lapsi tekemättä, ettei vaan olisi pesemätöntä pyykkiä koreissa tai imurointiväli pääsisi venymään liiaksi".

Mitä arvelet, mitä lapset muistaa lapsuudesta. Että kotona oli siistiä, vai että äidin kansa oli mukavaa?

Perussiistiä olla pitää, mutta mulle ei ole mitää väliä vaikka kotona odottaisi vaate/lelupommi, ja lounaan jäljet pöydässä, jos meillä on ollut kivaa metsäretkellä sillä välin.

Miten kauan niiden lounaan jälkien siivoaminen pöydästä oikein kestää? Max. pari minuuttia? Katoaako se metsä noiden parin minuutin aikana?

Jos ei huvita pitää paikkoja perussiisteinä, niin sitten ei huvita. Se, ettei laita roskia roskikseen, pese pyykkejä (pesukonehan ne lähes kaikilla pesee, eikä siinä ymmärtääkseni pidä vieressä seistä?), tiskaa tiskejä (nekin pesee nykyisin varmaan useimmissa perheissä tiskikone) on kyllä aikuisella ihmisellä ihan oma valinta. Pari minuuttia pariin kertaan päivässä ei voi olla kenellekään perusterveelle ylitsepääsemätön urakka.

Jäi muuten meilläkin taas eilen iltapalan jäljet siivoamatta.



En jaksanut. Aamulla sitten raivattiin ennen aamiaista.

Et tainut saasa niitä ennalta-arvattavia viestejä, joita hait.

Meillä on pieni ja epäkäytännöllinen asunto. Säilytystilaa ei ole. Ei ole kodinhoitohuonetta, ei kaappitilaa, ei vaatehuonetta. Mietipä kaikki noissa paikoissa normaalisti pidettävät tavarat ja sijoita ne teidän kotiin. Saattaa olla sotkuista teilläkin.

60m2 kolmio. Ei vaatehuonetta, ei kodinhoitohuonetta jne. Kaappi tilaa on sen mitä tuon kokoisessa asunnossa yleensäkin ja muutama irtokaappi. Meillä ei ole sotkuista. Sotkua saadaan aikaan jos ahdetaan pieneen kotiin niin paljon säilytystilaa ettei sille ole paikka jossa säilyttää. Kylpyhuoneessa meilä on pesukone ja pyykin kuivausteline. Pyykkiä pestään vain sen verran/ päivä kun kylpyhuoneeseen mahtuu kuivumaan. Puhtaat kuivat pyykit siirretään suoraan kaappeihin. Ne eivät kierra sohvan kautta niin kuin joku ilmoitti. Likaiset vaatteet viedään suoraan pyykkikoriin, ei lattiolle tms.

Jos meille kävisi noin että menisi pesuun matto, petarit (niitä ei kyllä oikeasti edes tarvitsisi pestä kun sängyissä on kosteussuojalankanat) ja peitot ne vietäisiin ulkovarostoon odottaamaan että viedään seuraavana päivänä pesulaan.

Petivaatteet menisivät suoraan pyykkikoreihin odottamaan pesuun ehtimistä. Yhden sängyn lakanan, pussilakanat ja tyynyliinat saisi pestyä kerralla ja seuraava satsi suoraan pyykkikoneeseen odottamaan. Ei siitä mitään mahdottumuutta tulisi.

joku tekee nyt kyl kiusaa tai sit tää on provo tai ap ei kerro kaikkea.

en tunne yhtään lapsiperhettä jossa ei joskus olis vaatteet vähän hujanhajan. turha tollasesta murehtia, kyl ne sossut osaa katsoa onko niitä TODELLISIA ongelmia olemassa.

ja mekin heti kun sinne ruuan jälkeen ehdimme. Katsos kun pienintä nukuttaa, ja hän ottaa päikkärinsä heti ruuan jälkeen vaunuissa. Kaksi muuta lasta pitää pukea/auttaa pukemisessa ja minä pidän etusijalla sitä että pienin saa unensa ja päästään muutenkin sujuvasti lähtemään ulos.



Se tarkoittaa sitä, että lattialle jää ulkovaatteita/kenkiä, joita ei laitettukaan päälle, ja ne lounaan jäljet ovat tosiaan vielä pöydässä kun tullaan. Roskapussikin saattaa jäädä eteiseen, jos en muista sitä napata mukaan. Jos joku tulisi meidän kanssa samalla ovenavauksella kotiin sen reissun jälkeen, niin ajattelisi varmasti että onpa täällä sekaista.



Mutta mua ei haittaa, koska pääsimme ulos silloin kun meille parhaiten sopii, ja ne jäljet ehtii siivota sitten kun tullaan (ja vauva vieläkin nukkuu). Pari minuuttia päivässä ei ole ylitsepääsemätön urakka, minä teen sen sitten kun tulemme kotiin. En niin, ettei vaan koskaan olisi yhtään sotkua. Se retki ja pienimmän unet oli tärkeämmät taas kerran :)

miten niiden siivoamiseen voi mennä enemmän kuin pari minuuttia. Mutta en myöskään ymmärrä, miksi se pari minuutti pitää tehdä just silloin kun jonkun toisen mielestä kuuluu. Itsekin istun usein kahvin ja keksin kanssa alas kun ollaan syöty, tai teen lasten kanssa jotain mukavaa. Ne lounaan jäljet siivoan sitten hetken päästä, kun huvittaa. Ja ihan perusterve olen, ehkä sitten jotain mielenterveysongelmaa kuitenkin ;)

että kaikki sotkut pitää aina siivota samantien. Se mitä ajoin takaa oli, että ajanpuutetta on turha syyttää, jos kotona on jatkuvasti sotkuista ja likasta. (Noinhan jotkut ovat tässäkin ketjussa tehneet.)



Perussiisteyden ylläpitoon ei paljoa aikaa ja energiaa päivisin tarvitse laittaa. Parista minuutista pariinkymmeneen minuuttiin siinä tosiaan menee päivittäin, joten hyvinhän tuota aikaa jää vielä lasten kanssa touhuamiseen ;)



terv. 2 pientä lasta, 2 kissaa ja pieni kaupunkiasunto, jossa vain vähän säilytystilaa