Oletko koskaan tehnyt omasta mielestäsi erinomaisen aterian, jonka lapsesi ovat haukkuneet lyttyyn?

Kaurapuuro ja makaronilaatikko kelpaavat. Lapset obat kiukkuisi kun verensokeri heilahtelee ja heillä on mälkä. Lapsille kelpaa paremmin miehen tekemä ruoka. Mieskään ei syö mun tekemää ruokaa. Paska olo mut kai se täytyy vaan hyväksyä...

mutta meillähän ei lapset hauku mitään lyttyyn, koska se on mahdotonta. Jäisivät ilman ruokaa. ;)



Meillä annetaan rakentavaa kritiikkiä ja voitte arvata, että tämä itse lanseeramani idea on kussut monet kerrat nilkoille.



Osaavat antaa kritiikkiä hienosti, mutta joskus vaan PERKELE olisi kiva kuulla, vain hyvää ruokaa äiti, kiitos.

Suurimmaksi osaksi kyllä tykkäävät ruoistani, mutta teenkin useimmiten ihan perus kotiruokaa. Niistäkin toki nämä lasten suosikit, makaroonilaatikko, jauhelihapihvit ja muussi jne. on ne jotka vedetään ääntä kohti tyytyväisenä ja kehutaan hyväksi.



Toki välillä sitten yritän, ja laitan jotain ihanaa "erikoisempaa" herkkuruokaa, mutta siitä särpitään jotain, ja lähdetään pöydästä kun "ei ollutkaan nälkä".

Kyseessä lihakastike johon laitoin paistettua naudanlihasuikaletta ja kaupan valmista pastakastiketta. Itse tykkäsin, mutta jatkossa on saaneet kastikkeet jäädä kauppaan.

Olen alusta asti koettanut tarjoilla lapsille monipuolista, itse alusta alkaen tehtyä ruokaa, mutta jos lapset saisivat valita, meillä olisi joka päivä lihamakaronilaatikkoa tai muuta pastaa taikka jotain makkararuokia. No, kala onneksi menee. Koetan vaan sinnikkäästi tehdä niitä erinomaisempiakin sörsseleitä, ja koetan keksiä jotain lisukkeita mistä kakaratkin saisivat jotakin mahan täytettä.



Koetetaan myös järjestää aika ajoin ruokakutsuja ja niissä jälkikasvukin innostuu maistamaan jotain uusia juttuja. Meillä syödään joka aterialla kasviksia ja usein pelkästään kasvisruokaa, mutta mikä siinä silti on, että nämä minun mielestäni erinomaiset ruoat eivät ole lasten suosiossa?

muutaman kerran tehnyt hyväksi kehuttua ruokaa reseptin mukaan, mutta meillä ei kukaan hirveästi tykännytkään siitä. Esimerkiksi "maailman parhaimmaksi ruoaksi" äänestetty rendang ei meillä päässyt edes top10-listalle :)

tai siis joku mcdonalds-roska on niistä hyvää. Oikea gourmet ei.

Mahdollisimman mautonta ja hajutonta, niin sitä närppivät sitten edes.

Toinen on ollut aina todella nirso ja pelkää suorastaan uusia ruokia. Toinen syönyt selvästi paremmin, mutta iän myötä kai jotain uhmaa tai jotain. Itselle todella kurjaa, kun joskus suunnittelee syövänsä hyvin koko perheen kanssa ja viettävän sitten loppuillankin hyvillä mielin pelaten jotain tms. yhdessä. Sitten alkaa kiukuttelu ja huuto saman tien, kun saa ruoan nenän eteen ja kaikilla fiilis pilalla ;(

että kyseessä ei ole ollut mitkään erikoiset ruuat tms. Ei ole ollut siitä kiinni.

Vihaan ruuanlaittoa ja lapset tietävät sen. Meillä ruoka on ravintoa ja energiaa, koskaan en ole nähnyt erityistä vaivaa sen vuoksi.

Usein sanotaan "yök", jo siinä vaiheessa kun nähdään ruoka, eikä edes maisteta. Kuuluu kai ikään, en ota siitä stressiä.

Terveisin lapseton kolmikymppinen, joka on kasvatettu kauniisiin käytöstapoihin sekä ruuan (ja sen valmistajan) kunnioitukseen.

muutaman kerran tehnyt hyväksi kehuttua ruokaa reseptin mukaan, mutta meillä ei kukaan hirveästi tykännytkään siitä. Esimerkiksi "maailman parhaimmaksi ruoaksi" äänestetty rendang ei meillä päässyt edes top10-listalle :)

Veikkaisin että kärpäset, 100 miljoonaa kärpästä ei voi olla väärässä.