Onko täällä muita, jotka teeskentelee tavis-keskituloista, vaikka oikeasti on varaa melko paljon?

Vaikka ollaan ihan normaaleja työssäkäyviä molemmat miehen kanssa. Meillä on varallisuus miehen suvusta jossa yks iso perintö osittain säätiöitiin jokunen vuosi sitten. Tähän saakka ollaan päästy sikäli vähällä ettei verotiedoissakaan ole tullut mitään ilmi, kun kuolinpesä on ollut jakamaton ja sijaitsee toisella paikkakunnalla kaukana asuinkaupungistamme.

Lisäksi osa perinnöstä ja sijoitetusta varallisuudesta on siirretty verotussyistä yhden sukupolven yli. Lapsemme ovat vielä alaikäisiä joten pääomatulot eivät näy esimerkiksi lehtien julkistamissa verotiedoissa ja niissä on lukenut vain että "alaikäinen" mutta vuoden päästä vanhin täyttää 18 v ja silloin kyllä paljastuu ainakin hänelle tulleet pääomatulot joilla kiilaa kevyesti 20 kärkeen tässä kaupungissa. Auts!

Sen verran olen antanut itselleni periksi, että kun olen vähän heikkona kalliisiin autoihin niin yksi kallis auto meillä kyllä on ja se selitettiin niin että saatiin se mun isältä, joka ei aivohalvauksen jäljiltä enää ajokorttia saanut.

Emme halua vaikuttaa nousukkailta tai snobeilta.

rikkaista eivätkä ainakaan siitä että joku näyttää rikkautensa. Vielä pahempaa jos joku on nousukas tai perinyt jotain. Lottovoiton suomalaiset vielä jotenkuten hyväksyvät rikkauden lähteeksi. t. kakkonen

pikemminkin päinvstoin. Halutaan näyttää rikkaammilta, mitä oikeesti ollaan :D

juuri tuommoinen. Käyn aina ilmaisilla kahvikupposilla marketeissa ja leipääkin olen joskus saanut (en nyt sentään leipäJONOSSA ole ollut), kun on ollut jaossa hyväntekeväisyystapahtumissa. Pullot ja tölkit kerään myös kadunvarsilta tarkkaan, kun kohdalle sattuu.Ja kuitenkin meillä on monen kymmenentuhannen varallisuus määräaikaistileillä + (perittyjä) osakkeita. Salarikas olen siis ;)

että esitän varakkaampaa kuin olenkaan. Meillä vain sattuu olemaan kaikenlaista. Mulla on todella plöröt tulot ja mieskin ihan perus toimihenkilö.



Luulenpa, että olemme ärsyttäviä joidenkin mielestä...

Yritetään näyttää varakkaammilta kuin ollaan...



Meillä on yksi kaveriperhe jossa miehellä on omaisuutta ja rahaa niin paljon ettei töissä tarvitsisi enää käydä, mutta asuvat perus okt:ssa, autot tosin firman puolesta perustasoa kalliimmat, matkustavat kerran vuodessa Phuketiin, eivät syö ravintoloissa koska eivät pidä "erikoisista" ruuista (peruna ja keitetyt nakit on gourmeen huippua;D), mies kulkee firman mainosvaatteissa jne.



Itse ollaan juuri sitä miltä näyttää - velkaisia keskituloisia:)

En mä oikein tajua sitäkään, että rahaa on mutta sitä ei käytetä mihinkään. Luulisi että tekisi mieli kivoja lomia, hyviä vaatteita ja autoa tms. Makaako ne rahat teillä vaan jossain säästössä ja miksi?

eli ollaan persaukisia mutta yritetään näytellä että ollaan keskiluokkaisia.



Sitten kun minun vanhemmistani aika jättää meistä kyllä tulee varsin varakkaita. Saadaan mm. iso arkkitehdin suunnittelema kivitalo meren rannalta ja huvila Toscanasta ja säästöjäkin heillä on ja osakkeita ja metsää. Mutta toivottavasti saavat nauttia elämästään vielä pitkään, juuri eläkkeelle jääneitä vasta.

paitsi ehkä jos harrastaa ökyautoja tai asuu kartanossa. Mulle tuli täytenä yllätyksenä kun selvisi että yksi tuttu on hyvinkin korkealla siellä verotulolistalla. Asuvat perus lähiössä keskikokoisessa omakotitalossa. Autot perus perheautoja. Vaatteista olisin ehkä saattanut tajuta jos olisin käyttänyt aivojani. Merkit eivät minulle mitään sano, mutta jos juhlavaate istuu aivan täydellisesti ja näyttää siltä kuin olisi kantajalleen teetetty niin fiksumpi olisi saattanut päätellä että se on teetetty :)

Voi ilmaantua mukavia yllätyksiä joskus :)

eli ollaan persaukisia mutta yritetään näytellä että ollaan keskiluokkaisia. Sitten kun minun vanhemmistani aika jättää meistä kyllä tulee varsin varakkaita. Saadaan mm. iso arkkitehdin suunnittelema kivitalo meren rannalta ja huvila Toscanasta ja säästöjäkin heillä on ja osakkeita ja metsää. Mutta toivottavasti saavat nauttia elämästään vielä pitkään, juuri eläkkeelle jääneitä vasta.

mutta kukaan ei tiedä, että meillä on puolen miljoonan osakesalkku.

mutta kun tuo snobismi ei meitä vaivaa, niin ei se elämästämme juurikaan paista muiden silmille.



Tullut välillä jopa kommenttia tietyntyyppisiltä, siis sellaista Hyacinth-pätemistä heidän omilla näyttävillä valinnoillaan suhteessa meidän (pitkälle ja tarkkaan harkittuihin) valintoihimme. Huvittavaa, eikä sitä tosiaankaan jaksa provosoitua kun provosoidaan. Itsetuntokysymyksiä nämäkin. :)

Autona ihan tavallinen Octavia, uutena tosin ostettu. Ihan peruselämää.

Kesämökkiä ei ostettu vaivoiksi vaikka tileillä 500.000.

Harvoin syödään ulkona, tykätään aika perus kotiruuasta. Ei kesällä aina grillata naudanulkofilettä vaan maukkaampaa kasleria, tai itse asiassa ihan grillimakkaraa.

Siihen ns. gourmet ruokaankin kyllästyy jos usein syö.



Muutenkaan ei ostella mitään extra hinnoteltua merkkikamaa. Ei ostella Applen sateenkaari ja hinnoista tietämättömille kuluttajille suunniteltuja tuotteita.



Ei ole mitään tarvetta näytellä varallisuutta.

Päinvastoin voi tehdä ihan niin kuin itseä huvittaa ja haluttaa ja antaa piu paut muiden aatoksille.

ja sellaiselta yritän myös näyttää. Ajattelen että vain palkkatulot on käyttöä varten ja niistäkin laitetaan säästöön. Pääomatulot on ainostaan lisäpääoman hankkimista varten. Perintönä on tullut omaisuutta ja tulee tulemaan vielä lisää, joten toki tietenkin perintöveroihin on oltava rahaa, mutta koen että ne pitää säästää palkkatuloista. Asunto jossa asun lapsen kanssa on monen käsityksen mukaan varmasti pieni, 60m2, mutta meillä molemmilla on omat huoneet ja isompaa emme tarvitse. Mielestäni on hukkaan heitetty rahaa asua liian isossa asunnossa. Asunnosta on vielä velkaa, jota lyhennän palkkatuloista, joidenkin mukaan ihan käsittämättömään summan. Itselleni ihan sopiva summa. Lisä lyhennyksiä teen pääoma tuloilla.



Minulla on kaksi lisäksi kaksi muuta velatonta asuntoa, joista saan vuokratuloja. Jos asuisimme isossa asunnossa ei olisi vuokratuloja ja kahta muuta sijoitusasuntoa.



Auto on 5 vuotta vanha. Tähän asti olen ostanut uuden auton noin 8 vuoden välein. Muut kuvittelevat että ostan sen velaksi. Itse en voisi koskaan voisi kuvitellaakaan ostavani autoa velaksi. Siitähän joutuisi maksamaan korkeat korot ja auton arvo laskee jatkuvasta. Eli muut kyllä kuvittelevat että olen köyhempi kuin mitä oikeasti olen.

sitä ei voi piilottaa.

En mä oikein tajua sitäkään, että rahaa on mutta sitä ei käytetä mihinkään. Luulisi että tekisi mieli kivoja lomia, hyviä vaatteita ja autoa tms. Makaako ne rahat teillä vaan jossain säästössä ja miksi?

Jos on kasvanut sellaisessa perheessä että koskaan ei ole varaa mihinkään, ja sitten yht äkki saakin rahaa niin varmaan sitä tuhlaisikin noin.

Itse kuitenkin olen aina elänyt sen tuottavan omaisuuden keskellä joka on nyt minulla. Olen tottunut siihen että rahaa ei tuhlata vaan sitä käytetään harkiten. Matkustella voidaan, mutta ei ylettömästi kuitenkaan. Kun on velaton asunton niin palkasta jääkin enemmän rahaa käytettäväks esim. matkusteluun. Auto on vain kulkuneuvo jonka arvolaskee ei siihen kannata sijoittaa paljon rahaa, mutta kannattaa kuitenkin pitää uudenko, niin korjauskulut eivät ole niin paljon jne.

En mä oikein tajua sitäkään, että rahaa on mutta sitä ei käytetä mihinkään. Luulisi että tekisi mieli kivoja lomia, hyviä vaatteita ja autoa tms. Makaako ne rahat teillä vaan jossain säästössä ja miksi?

En tajua kumpaakaan ääripäätä, miksi pitää näytellä varakkaampaa tai köyhempää kuin mitä on. Mutta ehkä takana on kuitenkin aina se toisten ihmisten hyväksyntä? Pitää tuntea kuuluvansa joukkoon... Ja Suomessa et vain kuuluu jos et ole ns. keskiluokkaa. Henk.koht. en saa mitään suurta tyydytystä siitä materiasta mitä ympärilläni on, ei ole tarkoitus pröystäillä, mutta jos on varakas niin miksi sitä ehdoin tahdoin kätkemäänkään. Enkä tarkoita että varakkuuden täytyy kirkua ulospäin punaista. Tosin on vielä aika harppaus varakkuudesta rikkauteen, jota taas on aika vaikea kätkeä, vaikka se näkyykin useimmiten vain niille, jotka ovat itsekin rikkaita.

mutta ei kyllä kehuskellakaan millään ostoksilla. Ei siten että 'meilläpä nyt sitä ja tätä', kuten monella tuntuu olevan.



Ei olla mitenkään rikkaita saati varakkaita, mutta asumallamme seudulla näyttää tasapäistäminen olevan aika kova juttu. Meillä ei ole tarvetta 'kuulua johonkin joukkoon', sen sijaan ulkoapäin tulee painetta siitä ollaanko samanlaisia kuin muut.



Nautiskellaan elämästä sellaisena kuin se on, eipä sitä nautintoa tule itsekehusta tai esittämisestä. Ehkäpä muita ärsyttää se kun pidetään huolta vain omista asioista eikä suoda muille juoruilunautintoa asioistamme.

Asumme ihan asiallisessa asunnossa hyvällä alueella, auto on uudehko ja vaihtuu aikanaan ja käteisellä maksetaan. Kesämökkejä on parikin käytössä alle sadan kilsan päässä Espoosta eli omaa ei tarvitse hankkia. Metsätila on Keski-Suomessa, siellä puita lihomassa, mutta hakkaamalla nyt saisi helposti espoolaiskaksion verran. Peltoa pikkuisen vuokralla. Osakkeissa kolmisen sataa tuhatta. Joka vuosi ostetaan osingoilla eli 10-15 tuhannella lisää. Yksi kaksio Kalliossa vuokralla. Niin ja autotalli esikaupungissa.



Palkkatuloillamme elämme. Mistään ei ulkopuolinen voisi päätellä, että varallisuutta on noinkin paljon. Mistään ei tarvitse tinkiä, mutta elämme säästeliäästi muutenkin. Se vaan on hirmu helpottavaa tietää, ettei taloutemme kaadu sairastuessa, työttömyydestä tai siitä että olin kotona viisi vuotta lasten kanssa.