Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihme touhua nirsoilevan lapsen kanssa..
27.06.2012 |
Kaveri oli tyttärensä kanssa meillä syömässä. Lapsi on ollut aina hieman hankala ruokailun suhteen ja yhdessä vaiheessa kieltäytyi syömästä kokonaan lihaa, koska pitää eläimistä. Kaikki missä sanat liha, kala tai kana mainittiin ei kelvanneet ollenkaan esim jauheLIHA, KANAkastike jne. Tilanne on nyt vähän helpottunut ja kun tyttö on ollut meillä kylässä ilman äitiään, on syönyt ihan kiltisti, äidin seurassa temppuilee enemmän.
No kun oltiin grillattu ja käyty pyötään niin kaveri laittoi lapsensa lautaselle prinssinakkeja, uusia perunoita ja hornetin (pienen mausteisen kanankoiven). Oma lapseni kysyi että mitä tuo on niin vastasin hänelle että kanaa. Kaveri mulkaisi minua vihaisesti ja sanoi että kiva juttu, nyt meillä ei sitten syödä kohta enää noitakaan kun mainitsit mitä se on. Hänen tyttönsä ei kyllä asiaa noteerannut mutta jätti hornettinsa syömättä koska sanoi sen olevan liian mausteista.
Huvittaa vaan tilanne että minua moititaan siitä että olen omalle lapselleni rehellinen! Meilläkin joskus nirsoillaan mutta kaikkea maistetaan ja ruuan suhteen ollaan avoimia ja uteliaita. Maistetaan mutta jos ei tykkää niin ei ole pakko syödä, seuraavalla kerralla voi maistaa taas uudestaan niin makuihin tottuu. Ja jos ihan suoraan sanon niin tuntuu että kaverin tytöllä nirsoilu johtuu varmaan osin just äidin asenteesta, kun lapsi huomaa että saa niin helposti periksi.. Heillä syödäänkin pelkkiä "kastikkeita", risottoja tai "uuniruokia" ym, lapselle ei edes kysyttäessä mainita mitä ruoka sisältää ettei vaan jätä syömättä. Äidin mukaan lapsi inhoaa kalaa yli kaiken, mutta mukisematta syö "pelkkää keittoa" jossa kala pilkottu ihan pieneksi ja "puikot" ovat hänen herkkuaan :D
Kommentit (7)
lapselle, että kanat ja eläimet joutuvat kärsimään. tämän takia ei suostu noita syömään.
Sinulla ei varmaan ole paljonkaan kavereita, kun koet aina olevasi oikeassa...
Ei mulla olekaan paljon kavereita, koska en tarvi heitä pönkittämään itsetuntoani :D Muutama hyvä ystävä riittää.
En koe olevani aina oikeassa, mutta mikä joku muu on huomauttaan minulle että en saa kertoa lapselleni mitä hänen syömänsä ruoka sisältää? Meillä ollaan lapsille rehellisiä asioista joita kysyvät eikä kierrellä "no se nyt vaan on hornetti ja siinä on mausteita...". En ole hänelle huomauttanut tavastaan puhua lapselle, vaan olen hyväksynyt sen hänen tapanaan hoitaa asia oman lapsensa kanssa, mutta jos tulee minun ruokapöytääni, niin mennään minun säännöilläni, tai siinäkin saa kyllä noudattaa omia sääntöjä oman lapsensa kanssa, mutta itse toimin omalla tavallani.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä minkäs ikäinen tämä nirsoilija on? Mullakin on nirsoileva lapsi ja lepsuuteni saattaa olla osasyynä nirsoiluun, mutta tuskin kokonaan. Monet ruoat kun kuulemma näyttävät ällöttäviltä tai haisevat pahalle. Meillä 4-vuotias.
Voitte jättää kaikkien nirsojen kersojen temppuilut ihan omaan arvoonsa ja ohittaa koko asian. Ne kakarat hakee sillä vain huomiota. Ei kukaan kersa Suomessa vielä ole näiden lihapatojen ääreen nälkään kuollut, joten sitä ei tartte murehtia alkuunkaan ! Kyllä routa porsaan kotiin ajaa - samoin nälkä kakaran jääkaapille!
Minä olin äärimmäisen nirso kakara. Jessus sentään, oikea hirviö. Hyppyytin hysteeristä äitip
arkaani kuin pingispalloa ja vaadin sitä tai tätä ja kieltäydyin pitkästä litaniasta sitä tai tätä. Koska hän hötkyili asiasta, kiinnitti siihen huomiota, totteli, antoi minulle huomiota sen kautta.
Jos mummoparka olis nirsoillessani vain iloisesti lyönyt polviinsa ja nauranut remakasti, että " hyvä juttu, säästyypä enempi meille muille !!" ja tempaissut ronklaamani lautasen nenäni edestä muualle ja syönyt sen itse, niin olisi voinut tämmöinen shokkiterapia parantaa minutkin mokomasta nirsoilusta ja ronklaamisesta!
Suosittelisin teille muille olla noteeraamatta kakaroiden ronklaamista ja nirsoilua; sivuuttaa se; napata ruuat itselle. Kukaan ei Suomessa nälkään kuole, se on ihan saletti homma se.
En minäkään kuollut ja lopuksi kun kukaan ei jaksanut enää hyppiä , hötkyillä ja noteerata ronklaamistani ja nirsoiluani niin lopetin sen turhana touhuna ja nykyään olen täysin kaikkiruokainen...;) Ja hyvässä lihassa..,) Oikein hyvin ihan kaikkiin makuihin tottunut!
koska osa ihmisen henkiinjäämisstrategiaa on sitä, että ei maisteta kaikkea vaan ymmärretään olla terveellä tavalla varovaisia. Lapsi, joka on pakotettu maistamaan kaikkea, ei mausta tajua ruuan olevan pilaantunutta tai jopa vaarallista. Koska kaikkea on pakko maistaa, niin sitten maistetaan, vaikka siitä seuraisi ainoastaan ikäviä asioita.
Nakkeja, uusia perunoita ja hornetteja samalla aterialla kertoo tosin sen, että et ole kaksinen kokki.
Suostun syömään vain hyviä ruokia. Jos jokin epäilyttää, en edes maista. Tällä tavalla voin syödä mitä tahansa, mistä pidän, koska voin jättää lautaselle kaiken sellaisen, mikä ei ole täydellistä.
Suosittelen kaikille aikuisille sitä, että ei kohteliaasti syödä mitä tahansa vaan opetetaan lapsillekin, että ihminen saa valita syömisensä. Läskit ihmiset tulevat perheistä, joissa ruuan maku sivuutetaan ja tärkein asia on syödä lautanen tyhjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli hyvä ruoka arvossaan, joten makupalettini on kunnossa ja syön siksi hieman valikoiden, nirsoilusta ei voi kuitenkaan puhua. Rakastan erilaisia juustoja, eri maiden paikallisia erikoisuuksia (paras leivonnainen tähän saakka pakistanilainen jonka nimeä en muista, siinä oli ainakin kehrättyä sokeria ja vehnäjauhoa), en todellakaan "mätä" vaan syön harkitusti. Ja silti olen läski.
Alue: Aihe vapaa
lapselle, että kanat ja eläimet joutuvat kärsimään. tämän takia ei suostu noita syömään.
Sinulla ei varmaan ole paljonkaan kavereita, kun koet aina olevasi oikeassa...