Kirjolohi vai merilohi?

Norjalaista lohta Chilestä



Norjalaiset kirjolohikasvattamot uhkaavat Chilen rannikkoa. Kasvattamoista karanneet lohet syövät meret tyhjiksi ja levittävät paikallisia lajeja tuhoavia tauteja. Silti lohentuottajien tuotteissa komeilee mm. WWF:n logo.



TV1 La 25.08.2012 klo: 09.05



Netissä näkee vielä 27 päivää:

http://yle.fi/ohjelmat/765977



Ei kassilohta ei

http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalastuksen_loppu.htm

Käyn ensin vain ovuloimassa!

Itse en pidä ollenkaan kirjolohesta, tympeän makuista, mutta Norjan merilohta kyllä ostan. Kyllä nuo keinoruokitut kassikalat vaan eroavat luonnonvesissä kasvaneista.

Itse en pidä ollenkaan kirjolohesta, tympeän makuista, mutta Norjan merilohta kyllä ostan. Kyllä nuo keinoruokitut kassikalat vaan eroavat luonnonvesissä kasvaneista.

Siis kumpi on luonnonvesisä kasvanu?

Siis kumpi on luonnonvesisä kasvanu?

se huomattavasti kalliimpi merilohi. Toki kirjolohtakin luonnonvesissä elää mutta ne halvat marketin kirjolohen on yleensä kasvattamojen tuotoksia joissa maku ei ole kummoinen.

Itse en pidä ollenkaan kirjolohesta, tympeän makuista, mutta Norjan merilohta kyllä ostan. Kyllä nuo keinoruokitut kassikalat vaan eroavat luonnonvesissä kasvaneista.

Siis kumpi on luonnonvesisä kasvanu?

Ei kumpikaan. Mulla on tuttu RKTL:llä (riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) ja hänen mielipiteensä on ettei koske norjalaiseen loheen. Tarkempaa syytä en saanut kun ei asiasta vain ohimennen puhuttiin. Tutkimustietoakin on, että saamansa ravinnon vuoksi norjalaisen lohen rasvaprofiili on muttunut huonompaan suuntaan. Meillä kyllä' syödään molempia, mutta kirjolohta enemmän.

Itse en pidä ollenkaan kirjolohesta, tympeän makuista, mutta Norjan merilohta kyllä ostan. Kyllä nuo keinoruokitut kassikalat vaan eroavat luonnonvesissä kasvaneista.

Siis kumpi on luonnonvesisä kasvanu?

Kaupassa on harvoin tarjolla ns. villilohta. Ja jos on, hintakin on selkeästi kalliimpi. (Ja vain tämä villilohi on sellaista, jota ei raskaana suositella syötävän mielinmäärin. Monet raskaana olijat eivät tätä ymmärrä, ja turhaan välttelevät kaikenlaista lohta).

Itse en pidä ollenkaan kirjolohesta, tympeän makuista, mutta Norjan merilohta kyllä ostan. Kyllä nuo keinoruokitut kassikalat vaan eroavat luonnonvesissä kasvaneista.

Siis kumpi on luonnonvesisä kasvanu?

Ei kumpikaan. Mulla on tuttu RKTL:llä (riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) ja hänen mielipiteensä on ettei koske norjalaiseen loheen. Tarkempaa syytä en saanut kun ei asiasta vain ohimennen puhuttiin. Tutkimustietoakin on, että saamansa ravinnon vuoksi norjalaisen lohen rasvaprofiili on muttunut huonompaan suuntaan. Meillä kyllä' syödään molempia, mutta kirjolohta enemmän.

Mistä sitten hyvää kalarasvaa. Kotimaisissa järvikaloissahan ei ole yhtään rasvaa, eli niiden syöminen on ihan turhaa ylellisyyttä

kirjolohi ei ole _lohi_, vaikka lohikaloihin kuuluukin. Sen nimi oli aiemmin sateenkaarirautu, keksitiin sitten myyvempi nimi eli kirjolohi.



Niin ja mielestäni lohi on hyvää, kirjolohi harvemmin.

englanniksi Rainbow trout. Merilohi, mikä se on? Kaikki lohet järvilohta lukkunottamatta ovat merilohia, eli vaeltavat joista meriin. On olemassa useita eri lohikantoja. meillä myytävä lohi on lähinnä kasvatettua, luonnonlohta vähän myynnissä. Itämeren luonnon lohta ei suositella sen myrkkypitoisuuksien vuuoksi. Tenojoen lohi on Atlantin lohta, jota voi syödä.

Mä en syö Norjan kasvatettua lohta, koska se on kauean rasvaista höttöä, ja niille syötetään väriaineita ja pestisiidejä. Antibiootteja käytettään nykyisin vähemmän, mutta käytetään edelleen.

Mä en syö Norjan kasvatettua lohta

mitä syöt

Yleensä luonnon siikaa tai kuhaa, ja silakkaa sekä tietty muikkuja. Joskus kampelaa, turskaa, madetta, ruijanpallasta tai koljaa. Syön kasvatteua kirjolohta.

englanniksi Rainbow trout. Merilohi, mikä se on? Kaikki lohet järvilohta lukkunottamatta ovat merilohia, eli vaeltavat joista meriin. On olemassa useita eri lohikantoja. meillä myytävä lohi on lähinnä kasvatettua, luonnonlohta vähän myynnissä. Itämeren luonnon lohta ei suositella sen myrkkypitoisuuksien vuuoksi. Tenojoen lohi on Atlantin lohta, jota voi syödä.

Mä en syö Norjan kasvatettua lohta, koska se on kauean rasvaista höttöä, ja niille syötetään väriaineita ja pestisiidejä. Antibiootteja käytettään nykyisin vähemmän, mutta käytetään edelleen.

Kirjolohta nimitettiin Suomessa aikaisemmin forelliksi ja sateenkaarirauduksi (engl. rainbow trout),[8] mutta vuonna 1965 presidentti Urho Kekkonen lanseerasi nimen kirjolohi, joka vakiintui kalan suomalaiseksi nimeksi. Aikaisemmin kirjolohen katsottiin kuuluvan Atlantin lohikalojen sukuun Salmo, ja silloin sen tieteellinen nimi oli Salmo gairdneri. Sittemmin on tehty selvä taksonominen jako kaikkien Atlantin ja Tyynenmeren lohien (monilajinen suku Oncorhynchus) välillä, ja kirjolohi siirtyi jälkimmäiseen.

Lohi muistuttaa paljon taimenta. Helpoimmat erottavat tuntomerkit ovat pyrstössä ja täplissä. Lohella täpläkuvio ulottuu yläruumiissa kylkiviivaan asti, mutta taimenella täplitystä on koko kyljellä. Lohen pyrstössä on lovi, kun taas taimenella pyrstö on tasapäinen. Lohen kyljet ovat hopeanhohtoiset, selkä tummanharmaa ja vatsa vaalea. Koiraslohille kasvaa kudun aikana alaleukaan koukku. Pyydetty lohi on tavallisesti 70–110 cm pitkä ja painaa 3–20 kg.

Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava lohikala. Kalasta käytetään yleiskielessä muun muassa nimityksiä tammukka ja forelli, sekä purotaimenesta käytetty nimitys tonko.

Lähde: Wikipedia

Yleensä luonnon siikaa tai kuhaa, ja silakkaa sekä tietty muikkuja. Joskus kampelaa, turskaa, madetta, ruijanpallasta tai koljaa. Syön kasvatteua kirjolohta.

Mutta mistä saat Omega kolmosta, noissa sisävesien valkosissa kaloissa ei ole rasvaa.

Atlanttin luonnolohta ei kai Suomesta saa

Kirjolohi on pääsääntöisesti makeanveden kala. Alkuperäinen kirjolohen levinneisyysalue on Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa 60 leveyspiirin eteläpuolella Tyyneenmereen laskevat vesistöt. Aasiassa lajia tavataan Kamtchatkalla ja paikoitellen Ohotanmeren alueella ja Amerikassa aina Sierra Nevadaan asti etelässä. Tällä alueella kirjolohesta erotetaan kolme ekologista muotoa: koko elämänsä virtavesissä viettävä muoto, kylmien järvien muoto (alle 12 astetta ympärivuotisesti) ja merestä jokiin kudulle nouseva muoto (steelhead). Sisävesimuotoa on käytetty viljelykalana ja istutettu eri puolilla maailmaa. Ensimmäinen kirjolohen mätierä tuotiin Suomeen Saksasta vuonna 1894 ja istutukset luonnonvesiin aloitettiin 1900-luvun alkupuolella. Vasta 1960-luvulta lähtien istutukset ovat olleet säännöllisempiä ja merkittävästi saalista tuottavia. Kirjolohta on istutettu luonnonvesiin lähes ympäri Suomen.

Nimiä:

Ruotsi: Regnbåge

Englanti: Rainbow trout

Ranska: Truite arc-en-ciel

Portugali: Truta-arco-Ìris, truta arco-da-velha

Italia: Trucha arco iris

Oncorhynchus mykiss > Sateenkaarirautu, sateenkaarilohi, forellilohi, meriforelli ja kirjotaimen ovat sen käytöstä poisjääneitä nimiä, mutta Parasalmo mykiss nimeä kirjolohesta käytetään myös nykyisin.

ja esim hyvässä sisävesikalassa muikussa, joka on lohensukuinen kala.

jOmega 3:a on paljon öljyissä .