Ostan aina paremman lahjan "köyhälle"
Tuntuu olevan yleinen asenne, että "köyhälle" viedään jotain halpaa, kyllä se sille välttää?
Onko teidän asenne tuo? (rehellisesti!!!)
Jos minä tiedän, että jollain on vähän rahaa, ostan hänelle tavallista paremman lahjan.
Jotain luksusta, jota hän ei varmasti muuten pystyisi hankkimaan.
Enkä koskaan odota mitään vastalahjaa, enkä arvostele toisten tuomia lahjoja.
Onko muita samanlaisia kuin minä?
Kommentit (11)
toinen samanlainen.
Esim lapsen kavereiden synttärit. Kun vie varakkaan perheen lapselle mielestäni kalliinkin lahjan, se hukkuu kaikkeen siihen muuhun tavaraan jota lapsi saa, eikä sitä kukaan huomaa.
Sitten kun vie jotain parempaa (vaikka saman kuin ed.lapselle) huonommin toimeentulevalle, on ihanaa nähdä se ilo ja riemu. Silloin lahjan antajallekin tulee hyvä mieli.
juuri tuon saman olen huomannut kuin sinä.
ap
Lämmin halaus teille.
Olette hyviä ihmisiä.
Tuossa vaan se riski, et voi toimia niin, et köyhä katsoo olevansa velvollinen seuraavalla kerralla ostamaan myös teille kalliin lahjan.
Itse yritän aina ostaa samanarvoisen lahjan.
ja lahjojen hinnat kaveripiirissä voivat alkaa nousta jos niitä kalliimpia lahjoja alkaa ilmetä. Tuo ei ehkä loppujenlopuksi ole kovinkaan hyvä idea. Ehkä olisi parempi sopia hintakatto lahjoille mitä ostetaan?
Ajatuksena kyllä kaunis
Mutta sellaisen olen pannut merkille, että varakkaat antavat useammin vaatimattomia lahjoja ja vähävaraiset arvokkaita.
Miten se sanonta meni?
Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan.
En tiedä mikä on syy miksi tytär aina kutsutaan kaikille synttäreille. Meillä lahjat ovat aina kirpparilta, siis avaamattomissa paketeissa ihan uusia, mutta joillain virhelahjoja, mutta kauniisti paketoitu päälystettyihin kenkälaatikoihin ja meillä on aina teemasynttärit, joista tulee hyvin paljon kehua.
Annetut lahjat, siis mitä me annetaan eivät ikinä ole mitään hittilahjoja, ihan peruskauraa mitä jokaisen tytön kaapeista löytyy.
Tosiasia on että olet nyt saanut kerättyä jonkin verran pohjakassaa, mutta arkena mun tulot kattavat vain pakolliset laskut ja esim ruokaan jää n 150 euroa kuussa ja varmaan kaikki ympärillä sen myös tietää.
Ne lahjat mitä tytär saa, ovat välillä ihan poskettomia. Nyt talvella sai yhdeltäkin ystävältä yli 30 euron nukkesetin mitä en ole ikinä nähnyt missään alessa.
Mä en osta lapsilleni yhtään lelua tai muutakaan ikinä, koska ei ole siihen ollut tarvetta ja ei ole varaakaan.
Mulla ei ole minkäänlaisia suhteita, jos esim jäisin työttömäksi mistä saisin taloudellista apua. Pankkilainaa toisen tilalle, vakuutena asunto, josta yli puolet maksettu mutta pidemmänpäälle.
Joten kiitos kun ajattelette noin. Jos joskus meillä tilanne muuttuu, kyllä sitten tyttärenikin tuo parempia lahjoja. Vielä kukaan ei ole ääneen arvostellut. Kiitos siitäkin !
että selkeästi heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville on ostettu jotain kivaa "ekstraa".
On ollut suuri ilo nähdä iloisia lasten kasvoja, kun on tullut mieluinen yllätys.
Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan.
Olen huomannut tämän todeksi monesti.
Jotain kirpparilta, jotain omaa käytettyä, jotain itse saatua ja inhottua.