Mä oon pettänyt törkeesti mun miestä aikoinaan

Onko mies päässyt pettämisestäsi ylitse? Miksi petit? Haluatko itse edelleen miestäsi? Mikä sai teidät silti pysymään yhdessä? Petätkö edelleen?

ja yhdessä ollaan vieläkin. Haluatko kysyä jotakin?

mutta ei siitä ole pakko miehelle kailottaa tai ylipäätään kenellekään. Mitä ei tiedä, sitä ei sure.

Itse asiassa petän vieläkin, mutta ei siitä ole pakko miehelle kailottaa tai ylipäätään kenellekään. Mitä ei tiedä, sitä ei sure.

Eikö ns. vanha kansa kutsu "suruttomuudeksi" tai "paatuneisuudeksi" sellaista ihmisen mielentilaa, jossa ei enää tunne surua/huonoa omaatuntoa siitä, minkä joskus on tiennyt vääräksi? Kts.

Itse asiassa petän vieläkin, mutta ei siitä ole pakko miehelle kailottaa tai ylipäätään kenellekään. Mitä ei tiedä, sitä ei sure.

Eikö ns. vanha kansa kutsu "suruttomuudeksi" tai "paatuneisuudeksi" sellaista ihmisen mielentilaa, jossa ei enää tunne surua/huonoa omaatuntoa siitä, minkä joskus on tiennyt vääräksi? Kts. <a href="http://vimeo.com/11339775" alt="http://vimeo.com/11339775">http://vimeo.com/11339775</a&gt;

Onko mies päässyt pettämisestäsi ylitse? Miksi petit? Haluatko itse edelleen miestäsi? Mikä sai teidät silti pysymään yhdessä? Petätkö edelleen?

Mä sairastin masennusta ja sekoilin viinan kanssa siihen aikaan todella paljon. Haluan miestäni edelleen enkä enää pettäisi.

Mä hakeuduin masennukseni takia hoitoon ja jätin alkoholin, se sai meidät pysymään yhdessä.

Ei mieheni varmaan koskaan pääse pettämisestä kokonaan ylitse, mut asian kanssa on opittava vain elämään..

Tosin erona se, että itse tunnustin miehelleni ja sain myös anteeksi.

Miksi mies antoi anteeksi? Antoiko oikeasti anteeksi vai onko katkera tai vihainen edelleen? Onko mustasukkainen? Onko halunnut kostaa tai kenties kostanutkin? Oletteko pettämisen jälkeen yhdessä rakentaneet parempaa parisuhdetta?

Kuinka kauan olette olleet yhdessä? Onko lapsia?

Silloinhan omasta suhteesta kuitenkin puuttuu täysin aito rakkaus ja rehellisyys, joten miksi edes olla sen kanssa, jota pettää?





Te petturit olette miehenne tai naisenne kanssa vääristä syistä! Käytätte petettyä jotenkin hyväksi ihan varmasti.



Millaisen perhemallin olette kotoanne oppineet? Tuskin teille itselläkään on ollut aidosti rakastavia vanhempia ja samaa perintöä opetatte lapsillenne. Teknisesti kaikki ok, mutta tunne puuttuu? Ei ihme, että ateismikin yleistyy, kun rehellisyys katoaa maailmasta.



Terveisin uskovainen äiti

Mutta kans petin miestäni joskus meidän suhteen ekana vuonna, humalassa ja yhden ainoan kerran, mutta törkeäksi sen teki se, että kyseessä oli mieheni paras kaveri. :( Mutta kaduin asiaa TODELLA paljon ja kadun edelleen ja tunnustin tekoni miehelleni noin viikko tapahtuneen jälkeen ja hän onneksi antoi minulle anteeksi. Nykyään olemme onnellisesti naimisissa ja meillä on ihana yhteinen lapsi. Onneks mun mies oli kans edellisessä suhteessaan pettäny humalassa, vaikka rakasti exäänsä (joka siis jätti mun miehen) niin ymmärs, että pettäminen ei automaattisesti tarkota sitä ettei rakastais toista, niinku moni luulee.

Miksi mies antoi anteeksi? Antoiko oikeasti anteeksi vai onko katkera tai vihainen edelleen? Onko mustasukkainen? Onko halunnut kostaa tai kenties kostanutkin? Oletteko pettämisen jälkeen yhdessä rakentaneet parempaa parisuhdetta?

Kuinka kauan olette olleet yhdessä? Onko lapsia?

Mieheni ei ole halunnut kostaa tai kostanut. Olemme pyrkineet rakentamaan parempaa parisuhdetta ja yhdessä oltu 10v ja lapsia kohta kolme.

Ja on mieheni vieläkin ajoittain katkera/vihainen.

Anteeksiannosta, kuten aiemmin sanoin en tiedä voiko mieheni koskaan antaa kokonaan anteeksi tai voinko minä itse antaa itselleni anteeksi. Tekemiään tekoja ei tekemättömäksi saa, niiden kanssa on vaan opittava elämään...

En tiedä syytä miksi antoi anteeksi, kyllä hän omat syynsä tietää. Mutta onhan sen oltava sitä, että haluaa jatkaa edelleen minun kansa ja välittää minusta. Ei hän ole vihainen tai katkera. Eikä ole koskaan ollut ainakaan mustasukkainen. Tunnustukseni jälkeen hän kyllä puhui kostosta yms. "hyvityksestä", mutta anteeksiannon jälkeen on jättänyt sellaiset puheet. Olemme tehneet töitä suhteemme parantamiseksi, tai paremminkin olen itse tehnyt, itsehän menin mokaamaankin. Olemme olleet yhdessä 3 vuotta, ei ole lapsia.