Mikä kumma siinä on ettei tyttölapset osaa olla porukassa?

hyväksyvät tällaisen normaalina sosiaalisena kanssakäymisenä. Itse ainakin purin ohjaamaan lastani siihen että voi olla isommallakin porukalla ja ettei ole kivaa jättää ketään yksin.

tuonne kyläpaikkaan saa lapsi kutsua vaan yhden kaverin kerrallaan??

Kurjaa

vanhempia,jotka asettvat säännän vain yhdestä kaverista kerrallaan,toki raja johonkin on vedettävä,mutta kyllä aina enemmän kuin yksi mahtuu porukkaan! Minä olen kasvattanut tyttäreni niin,että isoissa porukoissa mennään ja huomioidaan se,että kukaan ei jää yksin.

Tyttöjen välillä on usein sellaista eripuraa, monet eivät tule toimeen keskenään ja se on sellaista selän takana sipisemistä. Tyttöjen leikitkin ovat ihan erilaisia kuin poikien, poikien leikit usein vaativatkin useamman osapuolen. Tytöt taas leikkivät jotain barbileikkejä ja niitä voi ihan hyvin leikkiä kahdestaan.



Itse olin aika lailla tuollainen, viihdyin ja viihdyn edelleen ihmisten kanssa kahden kesken. En osaa toimia ryhmässä, ja tuntuu ettei useamman ihmisen kanssa voi olla avoimesti oma itsensä. Siskoni taas on aina viihtynyt porukassa, joten ei tarvitse syyttää kasvatusta.

t.apa

ja sipistään selän takana. Ei pojilla ole tällaista....t.ap

kerron, että moni poikakaan ei osaa, ja kerron, että moni tyttö osaa.

mutta paljon on sellaisia kavereita jotka vaan eivät mitenkään voi olla koskaan kolmen porukassa. Aina pitää olla vain se yksi ja saatetaan tehdä lupauksista huolimatta ohareita jne...ja ikää tytöillä kumminkin jo 9-10v...että on se kyllä sosiaalisesti todella rajoittunutta.

niin kerron kyllä puhelimessa, että ei sovi, koska mummi on meillä. En pysty jakamaan itseäni lasten, anopin ja ystävän kesken ilman, että joku jää sivuun. Ja anoppi on siis kiva ihminen, jonka kanssa mukava rupatella ja jonka mieluusti otan vieraaksi. En halua, että kun hän on kylässä niin minä ja ystäväni linnoittaudumme keittiöön ja laitan mummin katsomaan lastenlasten perään.

ja ikää oli?

kaverin kanssa yhtä aikaa? SÄÄLITTÄVÄÄ!!

ja pojilla on kaveriporukka. Näinhän se usein tuntuu menevän, ei tietenkään aina. Sitten se bestis tuntuu kivoimmalta eikä kolmatta osapuolta välttämättä haluta mukaan.

luultavammin hänellä tulee aina riittämään kavereita toisin kuin noilla rajoittuneilla!

kun se bestis Maija lähtee niin sitten onkin ok kaivata sitä toista seuraa joka aiemmin ei kelvannut? Melkoista ihmisten tunteilla pelailua mielestäni.

että ensin ei kelpaa mutta sitten kelpaakin :(:(:(

kertoisin heti kyllä ettei ihmisten kanssa leikitellä ja jos ei seura kelpaa nyt niin ei sit parin tunninkaan päästä kun Maija lähtenyt...

Seuralliset tyttöni viihtyvät isommissa porukoissa joissa on myös poikia. Silloin ei mene kuppikuntaiseksi supisemiseksi kuten typerien kanatyttöjen bestisleikeissä jossa aina jotain kiusataan ja ajetaan pois.

Ensin oli Tanjan kans ja mä en päässyt mukaan. Sitten Tanjan lähdettyä soitettiinkin mulle et voiks sä nyt olla kun se lähti jo. Sanoin aina että en voi.

että ensin ei kelpaa mutta sitten kelpaakin :(:(:(

Minun tuntemani tytöt ja naiset osaavat aivan hyvin olla porukassa. Ne jotka eivät osaa, on luultavasti kasvatettu sellaisiksi.