Kummiksi pyytäminen
Onko teille ollut helppoa löytää lapsille kummit? Meille on kolmas tulossa ja sisarukset ja pitkäaikaisimmat ystävät käytetty jo.
Ajattelimme pyytää naapurista suunnilleen ikäistämme pariskuntaa, joilla kaksi lasta.
Erityisen läheisiä emme ole, mutta hyvissä väleissä kuitenkin. Kyläilemme silloin tällöin ja käymme lenkillä. He ovat todella mukavia ihmisiä, eivätkä missään tapauksessa ns. viimeinen vaihtoehto. Tiedän myös ettei heillä ole kummilapsia.
Uskallanko kysyä ja voiko nykyään kummiudesta kieltäytyä?
Kommentit (26)
Kummiudesta voi kieltäytyä, mutta kuka kehtaa sen tehdä vaikka itsestä tuntuisi ettei halua kummiksi? Kummius voi olla kunniatehtävä tai rasite. Tai sitten se voi olla kunniatehtävä, joka muuttuu rasitteeksi.
jos kieltäytyvät niin miten se meihin kaikkiin vaikuttaa eli ollaanko sitten tosi vaivautuneissa väleissä vai ihan kuin ennenkin. Olen kieltämättä aikalailla liikaakin hermona tästä asiasta. Raskaushormoonit on tehneet musta sekopään ja itkeskelen vähän väliä. Sekin siis jännittää, miten itse reagoin jos vastaus onkin kieltävä.
Minusta 2 kummia riittaa.
Valit ystaviin voivat viilentya vuosienkin jalkeen, ehka siksi monet valitsevat sukulaisen.
Minusta kummiksi sopii sellainen laheinen, jonka kanssa haluaisi rakentaa ystavyytta edelleen ja pitaa yhteytta. Tarkeaa on, etta kummi on laheinen aikuinen tuki lapselle.
Kummius on kunniatehtava ja kummiudesta voi kieltaytya (jos kehtaa).
Molemmat kummilapseni ovat sukulaisten. Ystavien kummiksi minua ei ole (viela ainakaan) pyydetty.
Osallistun kummilapsieni elamaan siten, etta kylailen ja autan silloin laksyissa, leikin, jne.
Asun kaukana, joten en paase usein synttareille, mutta laitan postitse lahjan tai toimitan muuten perille.
Kouluiassa olevan kummilapseni kanssa ollaan tehty retkia (esim. Sarkanniemi, Puuhamaa, kylpyla).
Myohemmin kun he kasvavat haluaisin tukea heita opiskeluissa, neuvoa tarpeen mukaan. Haluaisin myos matkustella heidan kanssaan, koska matkustelen itse paljon.
Monet odottavat kummilta paljon, mutta miettivat vahan sita mita kummilasten vanhemmilta odotetaan. Minusta kummilasten vanhempien tukee rohkaista lasta pitamaan yhteytta kummiin ja lapsen ollessa pieni esim. lahettaa valokuvia ja kertoa lapsen kuulumisia. Ts. laheisten valien luominen on molemminpuolinen tehtava.
Meitä on naapurit/tutut pyytäneet kummiksi. Olemme suostuneet. Ekalla kerralla olisimme ehkä saattaneet kieltäytyä jos olisimme kehdanneet koska koen että perheinä olemme aika erilaisia ja meidän oma perhetilanne oli aika raskas ja kuormittunut niin että kummeina olemme lähinnä vieneet lahjan pari kertaa vuodessa jne.
Toisen kerran taas oli itsellä jo kevyempi tilanne. joten ihan kiva juttu. Ja mielellämme rupesimme.
Kannattaa heittää ehdotus kummiudesta "rennosti" eli ei tärkeillä päivällisillä vaan ihan epävirallisessa tilanteessa. Ja voihan sen heittää niin että miettisittekö että haluaisitteko kummeiksi. Ja kysyy sitten parin päivän päästä mihin tulokseen tulevat. Tuskinpa siitä mitään ongelmaa tulisi vaikka toiset kieltäytyisivätkin.
ja se on ihan ok. Enempää en haluais. Pelkään vaan, et meitä taas pyydetään ja kyseessä siis kummityttömme toiset kummit joille syntyy vauva kesällä.Nähdään siis tietysti tytön synttäreillä ja pari kertaa on kyläilty keskenään.Toinen kysymys siis miten kieltäytyä loukkaamatta, olen tosiaan sanonut kummityttömme äidille et vois vihjata ettei kannata kysyä, jos asia tulee puheeksi.
Siitä en osaa sanoa onko naapurin perhetilanne raskas, mut en uskois. Kaks koululaista perheessä ja vanhemmilla leppoisat työt.
Jos et halua kysyä suoraan, laita vaikka ensikuva lapsesta sähköpostiin ja muotoile jotenkin rennosti, että Kysymme haluaisitteko tulla tälle pikkupojalle kummiksi? Miettikää rauhassa ja kuulumisiin :).
Jos et halua kysyä suoraan, laita vaikka ensikuva lapsesta sähköpostiin ja muotoile jotenkin rennosti, että Kysymme haluaisitteko tulla tälle pikkupojalle kummiksi? Miettikää rauhassa ja kuulumisiin :).
kuin tehty, en millään voi elää epävarmuudessa siihen saakka. terv.ap
Ei se mikään kertakäyttöoptio ole. Tiedän perheitä, joissa esim äidin sisko on perheen molempien lasten kummi. Eipähän tarviste kinastella, kumman kummi muistaa enemmän tai on parempi :D
veljeni ja hänen vaimonsa ovat molempien lastemme kummeina ja se on ollut varsin mukavaa, eikä lapsillakaan ole mitään "ongelmaa" ollut siitä,että molemmilla on samat kummit. Näin on myös yhdessä tuttavaperheessäni.
Meillä vähän sama tilanne, kolmas lapsi tulossa eikä oikein luontevaa kummivaihtoehtoa ole... Turhaa stressiä mokomasta asiasta :-/
Sinun tilanteessasi kuulostaa kyllä siltä, että ihan hyvin voisitte pyytää tuota naapurin pariskuntaa kummeiksi.
Meillä ei ole tuollaistakaan pariskuntaa tarjolla... sisaruksia ei ole kuin miehellä yksi sisko, joka on jo yhden lapsen kummi. Läheisemmät ystävät myös "käytetty" jo.
Minusta saman henkilön pyytäminen useamman lapsen kummiksi ei tunnu luontevalta, ei myöskään isovanhempien pyytäminen.
Ei se mikään kertakäyttöoptio ole. Tiedän perheitä, joissa esim äidin sisko on perheen molempien lasten kummi. Eipähän tarviste kinastella, kumman kummi muistaa enemmän tai on parempi :D
Kyllä tuo äidin sisko lasten tätinä varmaan yhtälailla muistaisi lapsia ihan ilman kummiuttakin..
että sukulaiset olisivat automaattisesti sitoutuneempia kummiuteen kuin esim ystävät. Minun kummeiksi valittiin äitini ystäväpariskunta opiskeluajoilta ja isäni veli. Nuo äidin ystävät olivat hyviä kummeja, kyläiltiin vuosittain ja sain aina joulu- ja synttärimuistamiset. Tavataan yhä, olen kohta 30. Isäni veli taas lakkasi onnittelemasta synttäreinä kun olin viiden eikä kyläillyt ikinä. Isääni oli ja on kyllä paljon yhteydessä, ostivat mökinkin yhdessä. Sisaruksillani on eri yhdistelmä kummeja sukulaisista ja ystävistä ja kaikki sujuneet eri tavoin.
Pyydä siis ap ihmeessä ystäviäsi, jos ovat sinusta luotettavia. Ainakaan samaa kummia kuin sisarukselle ei kannata ottaa vaikka kuinka olisi sukua - lapselle on hyvin tärkeää että kummi on se oma, sisarusten kesken kun kaikki muu jaetaan.
et omat olis kiva olla. On tosiaan luotettava pariskunta. Ollaan kaikki jo vähän vanhempia me alle 40 ja he yli. t:ap
Heidän kaikkien lasten kummit on samat naapurit.
kirkosta eronneita joten kummeiksi sopivia on monesti vaikea löytää, meilläkin olisi eräs toinenkin varteenotettava ystävä miehineen jo opiskeluajoilta, mutta ovat eronneet kirkosta. Ikävä juttu. ap
mutta älä tee siitä tosiaan liian suurta numeroa. Anna vaikka harkinta-aikaa jos ei heti halua päättää. Luulis kyllä olevan ihan ok juttu.
ja nyt iso murhe pois. Suostuivat mielellään ja olivat liikuttuneita asiasta.Se vaan jotenkin jännitti kysyä, kun eivät tosiaan ole sukulaisia eivätkä sellaisia ystäviä, et oltais pienestä saakka tunnettu. Sen voin kyllä sanoa, et aivan ihanat kummit meidän pikkuinen nyt saa:)
terv:ap
että rohkenit kysyä. Taidat olla aika ujo tyyppi ja nyt sitte ylitit itses:)
jos kyläilyväleissä olette:) Lapsellekin kivaa jos kummit asuvat noin lähellä.