Meidän lapset ovat hyväkäytöksisiä, koska he ovat opetettu siihen.
En ymmärrä vanhempia, jotka eivät aseta lapsilleen minkäänlaisia rajoja, eivät vaadi hyvää käytöstä, eivät opeta lastaan sanomaan kiitos, saati edes "hei" vieraille ihmisille.
Monet aikuiset kummastelevat meitä vanhempina, koska meillä on selvät säännöt jne. mutta samaan aikaan he kehuvat lapsiamme hyvästä käytöksestä.
Olimme eilen lastensynttäreillä, ja meidän lapsemme olivat ainoat, jotka kävivät tervehtimässä vieraita, onnittelivat päivänsankaria ja kiittivät herkuista. Jotkut vanhemmat eivät katsoneet lapsiensa perään ollenkaan, itse ainakin huomautan omalle lapselleni, jos 'kiitos' meinaa unohtua.
Kyllä 3.v ja 5.v osaavat esitellä itsensä, ja pöydässä odottaa vuoroa esim. kakun leikkauksessa, eikä heti "minä minä minä"
Luulin, että nuo on itsestään selviä asioita, mutta joillekkin lapsille nähtävästi ei.
Ja kyllä itse ainakin heti vanhemmista huomaa, minkälainen käytäntö heillä on kasvatuksen suhteen.
Ovatko teidän lapset hyväkäytöksisiä, pidättekö huolta, että sanovat kiitos, ole hyvä jne. Olisi kiva kuulla muidenkin perheiden käytäntöjä näissä kohteliaisuusasioissa :)
Kommentit (5)
samaa mekin yritetään. on se vaaan ikävä huomata miten harvinaista on et lapsille opetetaan käytöstapoja ja just toi ettei yhtään katsota mitä ne omat lapset puuhaa!
ja lapset ovat erilaisia luonteensa ja temperamenttinsa suhteen. Ja siitä riippuu, kuinka kauan ja kuinka monta sanomista vaatii tuo lapselle luontaisesta minä minä-vaiheesta siirtyminen aikuiselle hyäksyttäviin käytöstpoihin. Opettaa j ohjata käytöstä toki pitää, mutta se etteivät kotkut lapset ole oppineet asioita yhtä nopeasti, ei tarkoita etteikö niitä olisi yhtä hyvin opetettu.
Mua saa haukkua, meidän lapset on moukkia, kuten vanhempansakin.
Eikä tällä ole mitään tekemistä temperamentin kanssa tai oman tahdon kanssa.
Mä olen tavannut kymmeniä lapsia, jotka ovat kilttejä kun omat vanhemmat on synttäreillä mukana ja täysiä apinoita kun vanhemmat eivät ole mukana. Ne, joiden vanhemmat kyttää on yleensä villeimpiä, kun kerrankin saa olla apina ja saavat kerrankin olla vapaasti.
Ei juuri ole opetettu, lapsihan matkii vanhempiaan. Olemme kohteliaita toisillemmekin, perheenä.