Ärsyttää - just otin piirakan uunista ja nyt kaveri perui tulonsa, kun ei ehkä "ehdi"
Ovat 20 min ajomatkan päässä samassa kaupungissa käymässä tällä hetkellä, ja heidän piti tulla meilläkin käymään, joten laitoin vähän tarjottavaa. No näköjään syödään piirakat sitten omin voimin. Ihan helv ärsyttävää ja vaikka tulisivatkin, olen jo valmiiksi ärtynyt. Tulevat kuulemma, jos ehtivät wtf, mikä tällainen kyläilykulttuuri oikein on??????? Mun mielestä mennään jos on sovittu eikä mitään jossitella viimeiseen asti että kiinnostaako vai ei.
Kommentit (13)
Se alkoi, kun kännykkä mullisti suunnitelmissa pysymisen tarpeen. Perumisesta viime hetkellä tuli helppoa, ja nyt tehdään aina just sitä, mikä on tärkeintä juuri kulloisellkin hetkellä.
Kaverisi kertoi sulle, ettet ehkä ole aivan niin tärkeä hänelle kuin se joku muu asia, mitä hän on tekemässä.
Olisit sanonut, että jos sä ehkä tulet, niin mä olen ehkä kotona jos sä tulet.
Olenpas tosi tärkeä :( lapsellista loukaantua näin, mutta minkäs teet. Olisi pitänyt keksiä jotain tuollaista nasevaa, mutta mutisin vaan ällistyneenä että ilmoitelkaa sitten. Helvete.
Se alkoi, kun kännykkä mullisti suunnitelmissa pysymisen tarpeen. Perumisesta viime hetkellä tuli helppoa, ja nyt tehdään aina just sitä, mikä on tärkeintä juuri kulloisellkin hetkellä.
Kaverisi kertoi sulle, ettet ehkä ole aivan niin tärkeä hänelle kuin se joku muu asia, mitä hän on tekemässä.
Olisit sanonut, että jos sä ehkä tulet, niin mä olen ehkä kotona jos sä tulet.
Minä olen huomannut, että mitä enemmän ihmiset riippuvat kännyköissään ja facebookeissaan, sen vähempien ihmisten kanssa minä seurustelen.
Kaikki tuollaiset on-line-elämää elävät virtuaalitason "kaverit" ovat pyyhkiytyneet ajat sitten pois, ja vain parhaat ovat jäljellä. Jos se, etten ole facebookissa on kynnyskysymys, ei tarvi nähdä ollenkaan.
t.3
Tai vaihtoehtoisesti laita tekstiviesti ettei voi enään tullakkaan, kun oli niin epävarmaa.
Ei kannata olla milläsikään. Seuraavalla kerralla älä varaudu kauheasti.Kaivat sen vanhan piirakan pakkasesta jos joskus tulevat.
että jos piirakka onnistui, sitä voi itse syödä nyt enemmän, kun ei tarvitse tarjoilla kenellekään. :)
itse en vain ole viitsinyt.
Sillä kun ihmiset tulevat käymään kotikaupungissamme, heillä on niin paljon sukulaisia ja tuttuja, joiden luona pitää käydä. Väistämättä voi käydä niin, että ei sitten ehdikään kaikkien luona, jotka heitä haluaisi nähdä.
Mutta kuten sanoin, aina kannattaa suuttua iäksi varmuuden vuoksi. Saat ainakin itsellesi hyvän mielen kun voit mähöttää omassa pahassa mielessäsi ja kantaa kaunaa ja vihaa.
joka pari kertaa perui tulemisensa juurin kun oli lähdössä häntä hakemaan ja tarjottavan laittanut valmiiksi. No laimeni ystävyyden alku eikä olla yhteyksissä ollenkaan. Sairauden ja esteen ymmärrän, mutta en jatkuvaa soutamista ja huopaamista...
Se varulta sopiminen on sellaista facebook-naamahuorailua. Olet sitä tärkeämpi, mitä enemmän sulla on niitä "kavereita", sama se, vaikkei ehdittäisi oikeasti pitää yhteyttä.
Tai no mulla on profiili mutta käyn siellä tosi satunnaisesti.
Eikä tämä ole eka kerta tältä kaverilta, tosiaankaan, Ajattelin vaan että kun nyt on pitkä välimatka nykyään ja nähdään harvemmin niin nämä tapaamiset olisivat jotenkin isompia painoarvoltaan. Mutta ei näköjään,
ap
Mulla on kanssa yks tommonen kaveri. Tai no en mä tiedä voiko sitä kaverina oikein pitää. En tajua miksi se ehdottaa näkemistä ITSE, kun tekee sitten oharit kuitenkin ihan jokaikinen kerta.
Oon jo asennoitunut itse niin että mikään sovittu ei pidä kuitenkaan. Viimeksi kun piti nähdä, se teki 5 (!) kertaa oharit peräkkäin. Sit sanoin et mä en oikein ehdi nähdä kun on kiire viikko tulossa. Nyt siitä ei oo kuulunut enää mitään.
Eiköhän se joskus ens kuussa soita kuitenkin, että nähtäiskö. Sit sanon joo ja se on ihan että jee ja sovitaan aika, jos mulla on aikaa. Ja sit kun pitäis nähdä, pistää aamulla viestiä et mahatauti iski tai jotain. Ok, en enää pahemmin menojani järjestele hänen takiaan saati että mitään tarjoamisia järkkäisin, mut en vaan ymmärrä, mitä hän tästä saa? Olis kiva jos joku voisi selittää...
En ees muista milloin ollaan oikesti viimeksi nähty, siitä on varmaan ainakin vuosi. Ei oikeestaan edes harmita enää pahemmin, paljon helpompaa näin.
Molemmissa pitäis sitten kahvitella ja syödä. Vähintään siinä toisessa kyläpaikassa loukkannutaan, kun ei jaksakaan maistella kaikkia tarjottavia.
tulee ne joskus sieltä syötyä