Paljonko on puoli kertaa puoli?

Puolet puolesta, eli puolet 0,5:stä on 0,25 eli neljäsosa.

Miten se luku voi olla vähemmän jos kerrotaan? 0,5*0,5=0,25? Piti ihan laskimella laskea!



Kirjoitin lyhyestä matikasta just ja just A:n, että yrittäkää ymmärtää. :D

Miten se luku voi olla vähemmän jos kerrotaan? 0,5*0,5=0,25? Piti ihan laskimella laskea!

Kirjoitin lyhyestä matikasta just ja just A:n, että yrittäkää ymmärtää. :D

Millaista meininki on jossain neekerimaissa kun PISA-testien huipppumaassa on tällaista?

Oikeesti!

Miten se luku voi olla vähemmän jos kerrotaan? 0,5*0,5=0,25? Piti ihan laskimella laskea!

Kirjoitin lyhyestä matikasta just ja just A:n, että yrittäkää ymmärtää. :D

Millaista meininki on jossain neekerimaissa kun PISA-testien huipppumaassa on tällaista?

Oikeesti!

Miten se luku voi olla vähemmän jos kerrotaan? 0,5*0,5=0,25? Piti ihan laskimella laskea!

Kirjoitin lyhyestä matikasta just ja just A:n, että yrittäkää ymmärtää. :D

luku pienenee. Kerrotava luku on se 1 ja jos kertova luku on alle 1 niin kerrottava pienenee.

Ei pidä kiteytyä kertomerkkeihin tai siihen että kerrotaan, itse näen laskun niin että halutaan puolet 0,5:stä. Eli 0,25.

Ihme porukkaa täällä (7 horror!!)

Vastaus on pienempi , koska numero kerrotaa ykköstä pienemmällä luvulla eli 0.5:llä.

Miten se luku voi olla vähemmän jos kerrotaan? 0,5*0,5=0,25? Piti ihan laskimella laskea!

Kirjoitin lyhyestä matikasta just ja just A:n, että yrittäkää ymmärtää. :D

luku pienenee. Kerrotava luku on se 1 ja jos kertova luku on alle 1 niin kerrottava pienenee.

Ei pidä kiteytyä kertomerkkeihin tai siihen että kerrotaan, itse näen laskun niin että halutaan puolet 0,5:stä. Eli 0,25.

Mä olen oikeasti varmasti nukkunut matikan tunnilla, kun ei ollut mitään hajua, että se voi pienetä.

Enkä muuten ole ap.

Luku pienenee, koska se kerrotaan puolikkaalla, toisin sanoen puolitetaan.



Munkinlainen humanisti tietää nämä. :)

Miten se luku voi olla vähemmän jos kerrotaan? 0,5*0,5=0,25? Piti ihan laskimella laskea!

Kirjoitin lyhyestä matikasta just ja just A:n, että yrittäkää ymmärtää. :D

No ajattele mitä se olisi, jos se olisi nolla kertaa puoli. Nolla tietenkin, koska se on nolla eli ei yhtään kertaa jotakin.

Jos se olisi yksi kertaa puoli, niin mitäs se silloin olisi? Vastaushan tulee kysymyksessä, eli yksi kertaa puolikas. Eli puolikas.

Puoli kertaa jotakin on enemmän kuin nolla kertaa mutta vähemmän kuin yhden kerran. Tuo logiikka on ehkä helpompi ajatella numerolla yksi, eli jos laskutoimitus olisi puoli kertaa yksi, niin paljonko se olisi? Ykkönen puoli kertaa on tietenkin puolet ykkösestä, eli puoli.

Näinollen puoli kertaa puoli on puolikas puolesta. Kun puoli jaetaan puoliksi niin se on yksi neljäsosa (eli 0.25. Nolla pilkku kaksvitosiahan menee neljä yhteen kokonaiseen.)

Ymmärsitkö nyt?:)

No hei, ei kaikki voi olla neroja kaikessa!

Miten se luku voi olla vähemmän jos kerrotaan? 0,5*0,5=0,25? Piti ihan laskimella laskea!

Kirjoitin lyhyestä matikasta just ja just A:n, että yrittäkää ymmärtää. :D

Millaista meininki on jossain neekerimaissa kun PISA-testien huipppumaassa on tällaista?

Oikeesti!

Kukas osaa laskea paljonko on 10 jaettuna 0,5:llä?



Vinkki: se ei ole 5.

sata jaettuna viidellä

näin nopealla päässälaskutoimituksella

Miten se luku voi olla vähemmän jos kerrotaan? 0,5*0,5=0,25? Piti ihan laskimella laskea! Kirjoitin lyhyestä matikasta just ja just A:n, että yrittäkää ymmärtää. :D

Helppo muistisääntö toiseen potenssiin korottamiseen, jos luku on jotain ja puoli:

n,5 * n,5 =n * (n+1) + 0,25



0,5 * 0,5 = 0 * 1 + 0,25 = 0,25

1,5 * 1,5 = 1 * 2 + 0,25 = 2,25

2,5 * 2,5 = 2 * 3 + 0,25 = 6,25

...

7,5 * 7,5 = 7 * 8 + 0,25 = 56,25

8,5 * 8,5 = ...

jne...

Kukas osaa laskea paljonko on 10 jaettuna 0,5:llä? Vinkki: se ei ole 5.

Kun jaetaan puolella, itse asiassa kerrotaan kahdella. Vastaus on siis 20 :D

En ole koskaan lajitellut ihmisiä koulusivistysken tai minkään muun perusteella.



Nyt alan kuitenkin vähitellen uskoa, että amiksen kannattajat ovat oikeassa. Jos lukion lyhimmän mahdollisen jollakin A:lla tai Ö:llä kirjoittanut ei tällaisia ymmärrä, niin todella huonosti on mennyt!

Tällaisia kuitenkin useammin ja enemmän humanisti ja kotiäitikin arjessa tarvitsee kuin jotain differentiaaliyhtälöitä ja mitä kaikkia niitä onkaan.

Ylipäätään ykköstä pienemmillä luvuilla jakaminen tai kertominen ei ole kovinkaan arkipäivän hommia, vaikka niillekin toki on käyttönsä ainakin prosenttilaskuissa. Tottakai tuloksetkin flippaavat silloin päälaelleen. Luku 1 on se rajapyykki, käännekohta ja peilin rajapinta, kun kerto- ja jakolaskuista on kysymys.



Piirräpä AP vaikka paperille neliö, ihan niin iso tai pieni kuin haluat. Merkkaa neliöön että sivun pituus on 1 metri. Se on siis yhden neliömetrin kokoinen neliö. Seuraavaksi jaat sen neliön neljään yhtä suureen osaan, eli puolen metrin kohdilta vedät rajaviivat pystyyn ja poikittain. Merkkaa yhden sellaisen pienen neliön sivun pituudeksi puoli metriä, eli 0,5 metriä. Sitten voit vaikka laskea yhden pienen neliön pinta-alan siitä, eli pinta-alan peruskaavalla pituus kertaa leveys, eli 0,5m x 0,5m. Silmälläkin sen kyllä näkee piirtämisvaiheessa että yhden pikkuneliön koko on neljäsosa siitä ison neliön koosta, eli 0,25 neliömetriä.



Annas olla kun laitetaan yksi ulottuvuus lisää. Laskepa kuinka monta kuutiometriä on pienemmässä kuutiossa jonka pituus, leveys ja syvyys ovat kukin puolet isomman kuution mitoista. Alkuperäisen kuution mittoina voidaan vaikka pitää 1m x 1m x 1m, eli käytännössä tilavuudeltaan kuutiometrin kokoinen kuutio. Tulokseksi et saa puolta kuutiota, et neljäsosakuutiota vaan jotain muuta. Ota vaikka pojan legopalikat avuksi ja rakenna ensin jonkin kokoinen kuutio, sitten rakennat pienemmän kuution jonka pituus, leveys ja syvyys ovat kukin puolet isomman vastaavista mitoista. Yritä silmin hahmottaa montako pienempää sellaista kuutiota mahtuisi nätisti sen isomman sisään. Vastaus lienee jossain 7:n ja 9:n välimaastossa...