Olen ollut jo monta vuotta 100% varma, etten enaa halua lapsia. Miksi nyt yhtakkia vauvat ovat alkaneet tulla uniin ja ajatuksiin, katseet hakeutumaan raskaana olevien pyoreisiin
vatsoihin, vauvat vaikkapa televisiossa herkistymään? Mitä minun pienessä päässäni on tapahtunut? Mistä tällainen vauvahaikailu johtuu? Onko se hormonaalista? Onko se todellista vai voiko sen syrjäyttää järkiselityksillä? Voiko sen taltuttaa vain olemalla ajattelematta asiaa?
Kommentit (5)
Yleensä naisella jossain vaiheessa ikä laittaa takarajan.
Lapseton tätini mietti monta vuotta lapsiasiaa ollessaan noin 30v, mutta ura ja muut asiat veivät " voiton" . En ole koskaan tuntenut, että häntä ratkaisu harmittaisi.
Hänellä on sisarusten lapsia ja lastenlapsia vallan paljon ympärillä, kun vain haluaa.
Mutta olen myös miettinyt, että mitä jos mulle käy juuri niin kuin sinullekin...
kahden ensimmäisen ja viimeisen lapsen jälkeen tullut ja vielä haluaisin yhden. Tosin kahden ensimmäisen jälkeen on ollut pitkät välit sitä " en halua enää lapsia" aikaa.. eli kaksi ekaa peräkkäin, ja kaksi seuraavaa viiden vuoden välein, nyt nuorin alle 2v.
tietty elämänvaihe on ikuisesti ohi. Meillä kolme lasta, eikä oikeasti haluta miehen kanssa enempää. Mutta nyt kun alkaa 40 v. mulla lähestyä, niin kas kummaa, joku vauvanhaikailu on nostanut päätään.
Mulla onneksi toimii järkikin, joten me jatketaan ihan tällä kokoonpanolla :). En myöskään halua teinit + vauva perhettä senkään takia, että oma lapsuudenperheeni oli sellainen ja mulla on siitä tosi huonot muistot siitä kuviosta, vaikka pikkusisarustani rakastankin.
Mutta siis, mulla varmaan tuo vauvankaipuu on surua siitä, että yksi elämänvaihe on tosiaan ikuisesti mennyttä meikäläisen osalta.
Ja juuh sen voi taltuttaa a) joko tekemällä vauvan
b) järkisyillä
tosin b:n kanssa menee kauemmin, kun järki ei useinkaan mene tunteen yli :)