monta kysymystä
Olen itse 30 täyttänyt ja minulle on ikäeroa mieheni kanssa yli 15 v. Hänellä on 2 ihanaa n. 18v lasta joiden elämässä olen ollut mukana 7 vuotta osa-aikaisesti.
Olen itse serkussarjani nuorin. Lähipiirissä ei ole pieniä lapsia kuin yhdellä ja häntä näen tosi harvoin. En ole oikeasti edes koskaan pitänyt vauvaa sylissäni enkä hoitanut pieniä lapsia. Osaan hoitaa yli 7 vee lapsia ja erityisesti osaan hoitaa vanhuksia.
Haluan perheen ja omia jälkeläisiä, mutta minua pelottaa!!! Minua pelottaa jäädä pois töistä, etten tipu väliin niinkuin monelle on käynyt. Minua pelottaa tulla äidiksi, koska se pikkuinen ei osaa sanoa, mitä se haluaa? Minua pelottaa osaanko kasvattaa lasta. Minua pelottaa mitä tapahtuu kun jättää pillerit pois, uskallanko? Entä jos emme saakaan lasta? Kaikki muut aina hössöttävät vauvakuumeesta ja tutututtii ihanaa lapsista ja mä en ymmärrä siitä mitään. Anyone, kuka ois kohtalotoveri ja osaisi antaa vinkkiä?
nuo kysymykset ovat varmasti aikoinaan pyörineet kaikkien mielessä. Ei ehkä aina ole ollut niin suurta pelkoa työpaikan menettämisestä, mutta muuten tuo kypsyminen äitiyteen ja pelot siitä, että kaikki ei sujukaan hyvin.
Osta lehtiä tai kirjoja, lue muiden ihmisten kokemuksia, usko siihen että luonto opettaa sinut äitiyteen. Raskausaikana ehtii valmistautua pitkään ja vauvasi opettaa sinua ensimmäisestä katseestaan alkaen. Opit tuntemaan itkun sävyn ja vastaamaan hänen tarpeisiinsa vaistolla. Tukea saat läheisiltä ja neuvolasta.