Mitä mieltä, jos pienen lapsen äiti vastaa aina kutsuehdotuksiin ei

olisikin tarjolla.



Monella menee vauvan syntymisen myötä elämäntilanne uusiksi, ettei kaverit enää entiseen malliin kiinnostakaan.

niin anna nyt hyvä ihminen sen hoitaa sitä itse rauhassa. Jos ei vielä vuodenkaan päästä halua lähteä, niin sitten voit ihmetellä.

useimmat ei jätä parin kk ikäistä vauvaa hoitajalle. Toki tietty joku voi jättääkin. Kyselkää aina välillä mukaan, ja veikkaan että kun vauva lähempänä vuoden ikää niin äitikin haluaa taas välillä johonkin käymään.

ainakaan ikinä tuonikäisiä ole todellakaan mihinkään hoitoon halunnut jättää. Miksi ihmeessä pitäisi? Ei minua ole tuossa vaiheessa edes muu maailma kiinnostanut, se oma vauva ja perhe vaan.



Ehkä ap tuttavallasikin on kyse siitä että hän itse ei kerta kaikkiaan halua tai kaipaa tuossa vaiheessa muuta kuin sitä vauvanhoitoa.

vaikea jättää kenellekään hoitoon, mutta luulisi helpottavan viimeistään puolen vuoden iässä.



Eikö vauvaa voi ottaa mukaan?

Olisin tosi mieluusti jättänyt vauvan hoitoon, mutta en pystynyt koska vauva halusi olla rinnalla lähes koko hereilläoloaikansa, eikä nukkunut kuin 15min pätkissä. Muutenkin oli vaativa tapaus. En mitenkään olisi pystynyt juhlimaan, kun tietäisin että vauva huutaa hoidossa kurkku suorana (luultavasti kuka tahansa hoitaja olisi myös hälyttänyt mut takaisin kotiin hyvin nopeasti).



Älä ota itseesi, kyllä se siitä. :) Mun vauva on nyt 10kk ja nyt vasta voisin kuvitella jättäväni vauvan hoitoon ja lähteväni juhlimaan tms. Munkin lapsettomien kavereiden on ollut hirveän vaikea tuota tajuta. Yksikin on tosi loukkaantunut siitä että hänen seura ei enää kiinnosta. :( Vaikka ei se niin ole! Olin vaan niin hirmu kiinni vauvassa.

kun vauvani oli muutaman kuukauden. Vauva ei huolinut pulloa, joten mitkään menot mihin ei olisi voinut tulla vauvan kanssa, eivät tulleet kysymykseen. Ehkä 2 h pystyin olemaan poissa eikä sekään ollut erityisen rentouttavaa kun koko ajan mietti, että joko se siellä huutaa maitoa.



Sitten kun tämä vaihe meni ohi, vauva alkoi vierastaa niin kovasti, ettei häntä voinut jättää kenenkään perheen ulkopuolisen hoitoon.



Ap:lla ei taida olla itsellään lapsia.

Lähtisin kyllä kesällä muuten kavereiden kanssa kunnon rymyristeilylle, mutta kaverit eivät tunnu ymmärtävän että ei ole niin yksinkertaista lähteminen jos kesälläkin täysimetän - ja toivon mukaan näin on.



Meillä isä onneksi kelpaa lohduttajaksi myös, mutta ei ole sanottua että vauva noin vain osaisi syödä pullosta: se täytyy opettaa. Lisäksi pitää lypsää maitoa talteen - muttei niin paljoa voi lypsää kerralla että vauva taas jäisi nälkäiseksi.



Lähteminen on siis useamman viikon projekti jotta isä ei huku kotosalla tuskanhikeen - ja morkkis olis mulle varmaan niin kova etten vaan viitsi lähteä.



Itse kyllä arvostan näitä kutsuja, mutta sinänsä kyllä riepoo että kaverit eivät taida ymmärtää miksi en lähde vaikka ehkä haluaisinkin.

kaveriasi johonkin sellaiseen menoon, mihin vauvan voi helposti ottaa mukaan. Vaikka kahvilaan, näyttelyyn tai vauvakinoon. Tai ihan vain kävelylle. Jos ei sellaiseenkaan suostu, niin sitten tiedät, ettei seurasi enää kiinnosta.



Harva nyt kuitenkaan haluaa jättää noin pientä muulle kuin isälle hoitoon. Jos imettää, niin se on vielä tosi vaikeaakin.

ap, että "mitä tahansa hänelle ehdottaa, niin vastaus on ei". Mitä kaikkea olet ehdottanut? Onko kaikki ehdotusmenot jotain ryyppäysreissuja? Vai oletko oikeasti pyytänyt myös pienen vauvan äidille helposti sopivaan menoon?

ap:llä ei ole lapsia ja varmaan sitten ymmärrän itsekin, kun niitä joskus kenties on.



Jotenkin vain tuntuu niin tympeältä. Esim. jos kutsuu johonkin ystävien illanviettoon, niin eikö hän voisi tulla vaikka edes piipahtamaan sen vauvan kanssa? Jos sitten lähtisi kotiin ja mies jäisi "rymyämään" meille.



Itselleni vain on tullut sellainen olo, että nyt kun on se lapsi perheeseen saatu niin ei voisi vähempää kiinnostaa tuttujen illanvietot tms. kutsut.

ne menot alkavat taas kiinnostaa jossain vaiheessa. Kiva jos olette pyytäneet kylään myös vauvan kanssa. Itse en kyllä olisi tykännyt, jos mies olisi jäänyt johonkin "rymyämään", kun itse olisin mennyt vauvan kanssa kotiin.



Nykyisin kyllä käydään vuoritellenkin ulkona, mutta nuo ekat kuukaudet on tosi herkkää aikaa. Kyllä kai nuoret ja lapsettomatkin voi joskus tehdä muuta kuin rymytä? Ettei kaveri jää ihan yksin.

Jos on, niin ymmärtää hyvin että pienen vauvan äitiä ei sellainen kiinnosta.

menin kerran kaverin kotibileisiin vauvan kanssa. Alkuillasta käymään. Mutta nuoria kun oltiin niin meno oli hirveää jo silloin. Kaverit kännissä lässytti vauvalle ja halusi ottaa syliin. En sano, että ap:lla on tällaista, mutta meillä oli. Silloin 90-luvulla :)

ap, että "mitä tahansa hänelle ehdottaa, niin vastaus on ei". Mitä kaikkea olet ehdottanut? Onko kaikki ehdotusmenot jotain ryyppäysreissuja? Vai oletko oikeasti pyytänyt myös pienen vauvan äidille helposti sopivaan menoon?

Lapsettomien on vaikea ymmärtää, että pienen vauvan jättäminen hoitoon on aina vähän sydäntä sattuvaa. Sitä vauvaa miettii koko ajan juhlissa jne. Lapsen kanssa muodostetun kiintymyyssuhteen vaaliminen on tosi tärkeää ensimmäisenä vuotena.

on tärkeämpi kuin joku kaveri tai muut menot! anna hänen nyt vaan nauttia vauva-ajasta, äläkä vingu itsekkäästi siellä.

että rymyäisitte vaikka vuoden päivät keskenänne ja näkisitte kaverianne jossain muussa yhteydessä. Hän varmaan arvostaisi, jos hänet tosiaan pyydettäisiin johonkin vauvaystävälliseen paikkaan. Tuskin hän kavereistaan haluaa luopua, kavreiden asenne vaan saattaa tympiä häntä.

Et osaa näköjään yhtään asettua toisen asemaan. Olisipa sekin sitten kivaa lähteä kotiin kun toiset ja oma mies jäävät juhlimaan. Itse ainakin jäisin mieluummin kokonaan kotiin.

Sitä paitsi vauvan kanssa osallistuminen aikuisten juhliin voi olla aika hankalaa. Omista lapsistani yksi oli sellainen, ettei suostunut syömään kuin makuulla imettäessä ja oli muutenkin kovin häiriöherkkä syödessään, joten oli tosi vaikea saada häntä syötettyä missään muualla kuin kotona. Syytä tähän rajoittuneisuuteen en tiedä, samaa ongelmaa ei ole ollut muilla lapsillani. Tästä syystä en mielelläni lähtenyt vauvan kanssa juhliin, joissa tiesin syöttämisen olevan hankalaa.

Jotenkin vain tuntuu niin tympeältä. Esim. jos kutsuu johonkin ystävien illanviettoon, niin eikö hän voisi tulla vaikka edes piipahtamaan sen vauvan kanssa? Jos sitten lähtisi kotiin ja mies jäisi "rymyämään" meille.

oikeasti ap haluaakin tavata sitä kaverin miestä :D

eikö hän voisi tulla vaikka edes piipahtamaan sen vauvan kanssa? Jos sitten lähtisi kotiin ja mies jäisi "rymyämään" meille.

ettei niitä tee mieli viettää juomalla baareissa. Nuori äiti voi vaikuttaa vähän tylsältä seuralta, koska hänen elämässään on niin paljon sellaista, mistä on ihan turha lapsettomalle selittää.



Päällimmäisiä kuulumisia lapsen nukkumisesta ja ruokailusta voi toki vaihtaa, jos kaveri jaksaa kuunnella. Olen huomannut, ettei sekään ole silti kovin mielekästä ellei toisella ole asiasta omaa kokemusta.