Koulukiusaaminen. Mitä asialle voi tehdä tai mitä lastesi koulussa sille on tehty?

että koulukiusaaminen kitketään pois kotikasvatuksella! Valitettavasti kaikki vanhemmat eivät tähän panosta, vaan uskovat, että lapsi tarvitsee röyhkeyttä ja "kyynärpäätaktikkaa" menestyäkseen maailmassa.

Sitten ope kutsui kaikki luokan vanhemmat kesksuteluun, jossa käytiin asia läpi. Vanhemmat sai tehtäväkseen keskustella asiasta lapsiensa kanssa, ja ope piti erilaisia kiusaamiseen liittyviä tunteja, harjoituksineen. Oppilaat miettivät myös mihin kaikkeen asia vaikuttaa ja miltä itseltä tuntuisi. Hiukan yli viikon päästä pidettiin uusi kokous, jossa oli ensin paikalla kaikki asiaan liittyvät vanhemmat, ja sitten mys lapset. Siinä sovittiin yhteiset pelisäännöt.

Kiusaaminen jäi nopeasti pois.

Kiusaamista on ollut aina, myös päiväkodeissa. Kannattaisiko panostaa kiusaamiselta suojautumiseen ryhmänä ja yksilöinä? Mielestäni kyllä, varsinkin kun kiusaaminen on ryhmilmiö. Tue lapsesi ystävyyssuhteita. Tutustu toisiin lapsiin ja mielellään edes joihinkin vanhempiinkin. Voiko korvat "korjata"? Oletko tullut ajatelleeksi, että omakin lapsesi voi kiusata? Minulla on neljä lasta, joista vanhin on jo lukioikäinen. Kaikissa heidän kouluissaan on kiusaamiseen kyllä puututtu. Omien lasteni kohdalle kiusaamista ei ole sattunut eivätkä he ole kiusanneet.

minusta tytöt voivat joskus olla raaempia kuin pojat. Heillä se kolmas pyörä voi usein olla liikaa ja kiusaaminen on sellaista toisen eristämistä. Olen kyllä huomannut, että samantyyppistä käyttäytymistä tyttöäni kohtaan on muutamalta eskarilaiselta tullut ja sitten taas olen tosiaan huomannut, että tyttöni puheiden mukaan välillä meinaa olla hänenkin puoleltaan samanlaista leikin ulkopuolelle jättämistä. Olen kyllä puhunut paljon asiasta eri tavoin.



Tätä juuri tarkoitankin, että koko koulun ilmapiiri olisi kiusaamista vastaan ja oppilaat sen omaksuisivat heti alusta lähtien. En halua, että lapsistani tulee koulukiusattuja tai koulukiusaajia. Kumpikin on paha asia.

ap

Rakasta lastasi ja juttele hänen kanssaan. Kutsu kiusaaja kylään, leikkimään, niin tiedät mistä on kyse. Ole yhteydessä lasten vanhempiin.



Koulussa on opettajien kanssa keskustelua. Oma kiusattu on aika ärhäkkä poika ja on puolustanut itseään, ehkä kiusannutkin. Kiusaaja löytyi harrastusporukastakin, mutta poika osaa siihen suhtautua: mitä siitä, jos porukassa on yksi mäntti, jos siellä on ne 20 muuta. Opettajat ovat ehdottomasti kiusaamista vastaan.



Ristiriitoja saattaa olla, mutta tärkeintä on, että niihin puututaan.

Nelonen jatkaa, en tuota Kanadan-juttua tarkasti lukenut, mutta siinä jotenkin kiusattu otti tuon uhrin roolinsa täydesti. Jokaisella on oikeus tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Se meidän pitäisi lapsille opettaa. (Toki vanhemmat varautuvat kaikenlaisiin asioihin, esim. leikkamalla hörökorvat, korjaamalla puhevirheet jne. ennen kouluikää).

Aika lailla taitaa ala-asteilla olla noita Kiva-kouluja, mikä siis tarkoittaa Kiusaamisesta Vapaa. Se miten juttu käytännössä toimii on tietysti opettajista kiinni. Mutta jotkut opet on sanoneet, että selkeät toimintatavat 'ylempää' helpottaa puuttumista. Sen mukaan jokaiseen kiusaamiseen puututaan eli jokainen töniminen yms. selvitetään. Meillä lapsi (ekalla) ollut nyt kahdessa koulussa ja molemmissa on kiusaamisiin puututtu tosi hyvin. Jos jotain on ollut niin opelle viestiä ja asiaan on puututtu koulussa puhuen ja selvittäen. Nykyisessä koulussa on myös Kiva-tunti kerran kuussa, missä puhutaan erilaisuudesta, kiusaamisesta yms. asioista. Edellisessä koulussa oli kaikki 1-6lk samalla pihalla ja välkkävahteja kuulemma 7 pihalla. Nykyisessä 1-2lk on oma piha (4 luokkaa) ja vahteja on aina kaksi. Puuttuvat kuulemma ja kun joskus olen lasta vienyt tai hakenut, niin ovat oikeasti toimissa siellä pihalla eivätkä vaan katsele puiston puita. Musta tuntuu tällä pienellä kokemuksella, että jutut on paremmin järjestyksessä koulussa, kun siellä pk:ssa

kuulostaa tosi hyvältä. Onko missään kouluja lueteltuna, niin voisi katsoa kuuluuko meidän tuleva koulu siihen?

ap



Ja kiitos 4 hyvistä vastauksista! Juttelen paljon ja haluan olla lapsilleni sellainen tuki, jolle asioita voi purkaa.

lasten koulu on myös Kiva-koulu. Puututaan tosi herkästi vähäiseenkiin toisen kiusaamiseen tai edes semmoisen yritelmään. Välituntivahteja on aika paljon jokaisella välitunnilla.



Yksi tyttö esikoisen luokasta sai yhdessä vaiheessa lähtöpassit kokonaan. Hänet siirrettiin toiseen kouluun, jossa avustaja ei jätä sekunniksikaan tätä oppilasta yksin. Oli ihan mahdoton tapaus. Taustalla oli varmaan jotain todella pahaa, ihan kotioloissa. Kiusasi kaikkia, haistatteli opettajalle, kerran kuristi liikuntatunnilla pukukopissa yhtä toista tyttöä samalla hakaten tämän päät tiliiseinään. Avustaja kerkesi onneksi paikalle ennen kuin kävi pahemmin. Aina tuuppi, löi jne... ohi kulkevia muita tyttöjä yms. Ja silloin oli kyse vasta ekaluokkalaisesta :( Minä kuulin joka päivä omalta lapseltani, mitä "Jessica" oli taas tehnyt koulussa. Opettaja oli vanhempiin helposti näistä yhteydessä. Asioita puitiin. Tämän "Jessican" vanhemmat eivät osoittaneet mitään yhteistyökykyä, lakaisivat ongelman maton alle. Minäkin kerran soitin hänen äitilleen, niin haukkui minut pystyyn ja haistatteli :O



Tuon kuristamisepisodin jälkeen tämä tyttö sitten lähti. Minäkin siinä vaiheessa kyllä soitin jo opettajalle, että meidän tyttö ei tule kouluun niin kauan kuin "Jessica" siellä on.



Kaikkia kiusaajia ei siis saada mitenkään kuuriin. Jos on jo noin väkivaltaista noin pienenä tuo touhu niin kyllä silloin on jo tapahtunut jotain kamlaa, ja sinne sitä apua tarvitaan. Se apu pitää saada sinne syvämmelle, missä se välivallan kipinä kytee. Toivottavasti tuokin tyttö on nyt saanut sitä apua mitä on tarvinnut. Muuten tulee olemaan elämä vaikeaa...

on myös Kiva-koulu. Olin usein yhteydessä opettajiin kiusaamisesta, mutta mitään vaan ei tapahtunut. Sanoivat kyllä että puuttuvat heti jos huomaavat, mutta kyllä noi ipanat on niin fiksuja että etsivät ne tilanteet kiusaamiseen sieltä missä opettajat eivät ole paikalla. Vasta kun otin henkilökohtaisesti yhteyttä näiden lasten vanhempiin, kiusaaminen loppui. Nyt ei ole moneen viikkoon poikani tullut itkien kotiin, ihanaa :)

ajatuksena hyvä, mutta tässä koulussa se ei toiminnut.