Voisitteko hei oikeasti tsempata äidit muskarissa!

joka läpsi kaikkia ja heitteli tavaroita. Ja äiti vaan hymyili eikä kieltänyt... kiva sit kun open piti aina puuttua menoon.



Tänä vuonna sit on yks poika, joka juoksee pitkin poikin ja kiipeilee missä sattuu. Kerran pomppi mun käsilaukun päällä, missä tietty oli puhelinkin... ja tänkin äiti hymyilee kun idiootti koko ajan: "Voi kun se meijän Topi on tuommonen". Grrrr....



Miten joku ees viittii maksaa siitä, että kakara saa juoksennella? Saishan sitä vähän halvemmallakin tehdä, eikä ulkopuolisiakaan vituttas.

Itsellä on rauhallinen oppimisvaikkeuksista kärsivä lapsi. Joka päivä yrittää parhaansa tunnilla mutta ei siitä meinaa tulla mitään kun toiset puhua pälättävät ja pyörivät tuoleissaan.

Pitäisi vielä jakaa oppilaita niin, että oikeasti keskittyvät oppilaat saataisiin omiin luokkiinsa.

lapsensa keskittymään. Houkutella huomiota opetukseen, ottaa aikalisä tarvittaessa vaikkapa huoneen ulkopuolella, ottaa oma lelu mukaan tms. Lapsi ei ikinä opi MITÄÄN jos se juoksentelee ympäriinsä. Oppimisen pohjana kun on oikea-aikainen tarkkaavaisuuden suuntaaminen.



Plus että se on törkeää ja loukkaavaa muita perheitä kohtaan. Itse sitä paitsi häpeäisin, jos lapseni juoksentelisi ympäriinsä. Vilkas poikani on 1-vuotiaasta alkaen opetettu keskittymään ryhmätoiminnassa ja nopeasti oppi.

niin mitä jos te opettaisitte niitä muitten vilkkaita lapsia jos omat on kuulemma taaperona lopettaneet riehumisen?

Nelonen, minulla on lapset ollu rauhallisia (siis aktiivisia muttei koheltajia) niin en pidä sitä omana ansiona enkä oleta että jonkun lapsi oppisi rauhalliseksi. Kyllä se on ihan lapsen luonnetta.



Pitäkää laukkunne korkealla, luulisi vanhemman tämän itse tajuavan ettei se kuulu paikkaan josta lapsi ylettää (vaikka olisi miten rauhallinen).

Saa siellä kävellä ja touhuta, mutta ei saa töniä toisia, pomppia toisten tavaroiden päällä, kiipeillä ympäriinsä, juoksennella holtittomasti jne.



Ei kaikki lapset toimi samalla tavalla muskareissa, vaikka saisivatkin siitä yhtä lailla iloa ja oppia. Eikä tarvitsekaan, erityisesti kun on pienistä alle 3v lapsista kyse. Mutta aikuisen tehtävä on vahtia lasta ja ohjata oikeaan toimintaan. Ei olla kuin kirkossa, mutta ei meuhkata älyttömänäkään.



Itseä harmitti, kun jumpassa eräs todella villi toisia isompi poika juoksi täysiä päin tyttöäni. Ei hän tarkoittanut satuttaa, mutta juoksi aivan päättömästi ympäriinsä ja kolahti todella pahasti omaan, paljon pienempään tyttööni. Tyttö kaatui takaraivo edellä kivilattiaan, voitte kuvitella miten paljon sattui. Meni kaksi kolmannesta jumpasta ohi siinä. Ei siis sinänsä haittaa, vahinkoja sattuu, mutta äitinsä ei sanallakaan tehnyt mitään tilanteessa! Ei pyytänyt poikaa sanomaan anteeksi, ei rauhoittumaan, ei mitään. Tuon jälkeen poika kiipeili videotykkikankaan päällä ja salin rajaksi asetettujen tuolien päällä, tonki jonkun vieraan kassia jne. Kiva kiva.

Meillä mies käy Muskan keikoilla ja käyttääntyy aivan samoin.

lapsensa keskittymään. Houkutella huomiota opetukseen, ottaa aikalisä tarvittaessa vaikkapa huoneen ulkopuolella, ottaa oma lelu mukaan tms. Lapsi ei ikinä opi MITÄÄN jos se juoksentelee ympäriinsä. Oppimisen pohjana kun on oikea-aikainen tarkkaavaisuuden suuntaaminen.

Plus että se on törkeää ja loukkaavaa muita perheitä kohtaan. Itse sitä paitsi häpeäisin, jos lapseni juoksentelisi ympäriinsä. Vilkas poikani on 1-vuotiaasta alkaen opetettu keskittymään ryhmätoiminnassa ja nopeasti oppi.

Sinulle jos oikeasti vilkkaan poikasi olet saanut jo yksivuotiaasta opetettua olemaan paikallaan haluttaessa. Ei onnistu meillä. Minullla on normaali, vilkas 2-5v. ja vauva. Ei käydä muskarissa, mutta srk. kerhoissa kyllä....en todellakaan jaksa juosta uhmaikäisen esikoisen perässä kun mulla on vauvakin sylissä. Välillä hän istuu alkuhartauden aikana kanssamme, mutta yleensä ei. Vinkkejä otetaan vastaan! Myönnän ihan auliisti etten ole täydellinen äiti niinkuin jotkut näyttävät olevan.

mun lapsi jos ei rauhoittuisi kuuntelemaan niin muutaman varotuksen jälkeen poistuisimme häiritsemästä muita. tuskin lapsestakaan olisi kiva joutua lähtemään kesken kaiken pois.. oppisi hyvin äkkiä istumaan aloillaan. Sit itketään ja valitetaan kun lapset riehuu ja tekee mitä tahansa kun ei nähdä sitä vaivaa että opastettaisiin pienestä pitäen kuinka kuuluu käyttäytyä esim.kaupassa tai muissa julkisissa paikoissa. Kauheinta mitä olen nähnyt näissä lepsuissa äideissä kun erään naisen poika päiväkodissa ollessaan 4 vuotiaana potki ja puri pieniä lapsia esim.siitä syystä että sattui seisomaan "juoksuradalla" ja äiti tuumasi vaan että meidän ***** alkaa olla jo väsynyt kun on leikkinyt (siis riehunut) itsensä väsyksiin ja näin ollen uskotteli itselleen että oli ihan ok että 1,5v on naama veressä. näitä pikkutyrannien äitejä on todella paljon..

tseä harmitti, kun jumpassa eräs todella villi toisia isompi poika juoksi täysiä päin tyttöäni. Ei hän tarkoittanut satuttaa, mutta juoksi aivan päättömästi ympäriinsä ja kolahti todella pahasti omaan, paljon pienempään tyttööni. Tyttö kaatui takaraivo edellä kivilattiaan, voitte kuvitella miten paljon sattui. Meni kaksi kolmannesta jumpasta ohi siinä. Ei siis sinänsä haittaa, vahinkoja sattuu, mutta äitinsä ei sanallakaan tehnyt mitään tilanteessa! Ei pyytänyt poikaa sanomaan anteeksi, ei rauhoittumaan, ei mitään. Tuon jälkeen poika kiipeili videotykkikankaan päällä ja salin rajaksi asetettujen tuolien päällä, tonki jonkun vieraan kassia jne. Kiva kiva.

Mä olisin sinuna tuossa tilanteessa ottanut itse poikaa kädestä ja käskenyt pyytämään anteeksi tytöltäni. Jos äiti on niin paukapää ettei itse tajua. Yleenäs meidän kerhoissa on kaikki äidit järkeviä ja puuttuvat lapsensa touhuihin, jos vaan ovat huomanneet tilanteen oikeasti. mitä jos pojan äiti ei nähnyt tilannetta?

Mä olisin sinuna tuossa tilanteessa ottanut itse poikaa kädestä ja käskenyt pyytämään anteeksi tytöltäni. Jos äiti on niin paukapää ettei itse tajua. Yleenäs meidän kerhoissa on kaikki äidit järkeviä ja puuttuvat lapsensa touhuihin, jos vaan ovat huomanneet tilanteen oikeasti. mitä jos pojan äiti ei nähnyt tilannetta?

Katsoi minuun pahoittelevasti, mutta ei tehnyt asialle mitään. En itse lähtenyt poikaansa ojentamaan, koska minulla oli siinä sitten kaksi sylissä itkevää lasta kun tytön pikkuveli säikähti itkua ja alkoi itsekin itkemään.

Yleensä minustakin äidit ovat toimineet järkevästi näissä tilanteissa, mutta tuo kyseinen äiti ei niin tee. En missään nimessä antaisi lapseni kiipeillä kalliin videotykkikankaan päällä esimerkiksi. Poika toimii aivan omavaltaisesti, eikä osallistu mihinkään jos "ei huvita". Valtasuhde tuntuu äitinsä kanssa olevan aivan päälaellaan. Äiti ei tunnu uskaltavan ottaa yhteen poikansa kanssa.

Myös eräs naapurin lapsi on aivan mahdoton, häntä ei uskalla jättää hetkeksikään silmistän kun on aina tönimässä toisia kumoon. Nykyään en enää lainkaan jaksa varoa vanhempiensa mahdollista loukkaantumista, vaan olen haukkana komentamassa jos tuo lapsi meinaa tehdä inhottavia juttuja omille lapsilleni.

Mutta nuo kaksi ovat ihan poikkeukset, yleensä oi luottaa toisiin vanhempiin.

itselläni vilkas lapsi ( jolla myöhemmin todettiin omantoiminnan ohjeuksen vaikeus ). Ja henellä ei kyllä kesittymiskykyy riittänyt muskasrin tai jumppien alkupiireihin sun muihin . Mutta lapsen sai pidettyä aloillaan olemalla kiinteässä vuorovaikutuksessa sen lapsen kanssa.

Itselläni oe vielä vauva toisessa kainalaossa kun näissä tuokioissa oltiin , mutta kun vauva oli sut rauhallin niin hyvin onnitu isomman menijan pitääö aisoissa.

Yleensä näissä muskareissa hilluvat ne, joiden äidit eivät tajua ko tilantaiden olevan äidin+ lapsen yhtyeisiä hetkiä ja että tarkoitus olisi ohjata ssitä lastaaan toimimaan oikein.

kamppaamaan ne lapset, jotka riehuvat ympäriinsä. Minusta et ole äiti ollenkaan, jos tahallasi tulet pilaamaan muiden kerhot.