Kuinka moni haluaisi oman makuuhuoneen?

Mut sit mies laihtui ja kuorsaus lakkasi. Ylipainoinen ei olle ennenkään, mutta niin vai oli pienellä iso merkitys. Nyt sovitaan samaan sänkyynkin.

Jos sanoisinkin, että voidaan me taas nukkua samassa sängyssä, kunhan ensin laihdutat kuorsauksen pois!

No ei kyllä viitsisi kiristää. Mutta voin mä sille tosiasiat kertoa, kuten sen, että mun mielestä on kohtuutonta, jos mun pitää valvoa sen kuorsaamisen takia.

Mutta ihan mukava joka tapauksessa lukea, että ei kaikilla ole vain yhteinen makuuhuone, vaan erikseenkin voi nukkua.

T. kolmonen vauvan kanssa

Tällä hetkellä mulla on jopa oma asunto, ja olen todella tyytyväinen. Mutta jos palaan tonne, niin vaadin oman huoneen.

Mua ei saa koskea kun nukun tai olen alkamassa nukkumaan. Kosketus ärsyttää, kun haluan nukkua/nukun. Alussa miehen oli vaikea ymmärtää kun käänsin selkäni ennen nukahtamista. En voi sietää kenenkään hengitystä naamallani, ja koska mies nukkuu aina kasvot minuun päin, joudun nukkumaan selin häneen.

Minusta on kivaa nukkua mieheni vieressä tai ylipäätään jonkun vieressä. Jos mies ei ole kotona, niin lapset on silloin kainalossa.



Mutta voi kun olisi oma huone! Oma työpöytä, oma lipasto, omat taulut, oma hyllykkö ja paikka kaikille omille tavaroille. Hyvät stereot ja lukko ovessa.

Mies kuorsaa, kääntyilee niin että meinaan sängystä pudota ja hikoilee yöllä. Kun on yötöissä nukun kuin vauva heräämättä kertaakaan koko yönä, se on ihanaa.

Mies nukkuu takkahuoneessa. Tämä tilanne alkoi 10v sitten, kun sairastuin ja tarvitsin tolkuttomasti unta. Nykyään olen hyvin herkkä kaikille miehen tuhinoille, kuorsaamisesta puhumattakaan. Joskus nukumme samassa sängyssä, ainakin matkoilla, mutta yleensä mulla on oma rauha nukkua.



Toivon kyllä kovasti, että vielä jonakin päivänä oppisin nukkumaan hänen kanssaan, koska tykkään hänen lämmöstään.

Saa tulla hakemaan pois!

ettei tule ahdasta parisängyssä, kun vauva tulee viereen. Ja kyllä on ollut ihanaa, kun ei ole tarvinnut kuunnella miehen kuorsausta. Oikein jo hirvittää, kun vauva-aika loppuu, että sittenkö pitää taas sille kuorsausterrorismille alistua.

Tai siis haaveilen siitä, että mulla ja miehellä olisi taas oma makuuhuoneemme ja lapsilla oma. Nyt ovat (2) niin pieniä vielä, että koko perhe nukkuu paremmin kun nukumme kaikki samassa.

Mies on illantorkku, ja heräilee yöllä. Lisäksi hän haluaa nukkua täysin pimeässä, ja mä taas en pidä siitä yhtään. Olisi ihnaa, jos olisi oma mauuhuone. Miehestäni pidän kyllä kovasti, mutta kunnon yöuni oli mukavampaa...

Ne oli mun ehto kun rakennettiin uusi talo. En vaan pysty nukkumaan niin että joku on siinä lähellä, mun pitää saada olla rauhassa.

Minullakin on tuo haave, mutta pelkään loukkaavani miestäni. Miten miehesi suhtautui siihen, että halusti oman makuuhuoneen?

Minullakin on tuo haave, mutta pelkään loukkaavani miestäni. Miten miehesi suhtautui siihen, että halusti oman makuuhuoneen?

Jos mökötti, piti omana tietonaan. Kyllä se tietää, etten mä jaksa kuunnella sen tuhinoita nukkuessa, en ole koskaan jaksanut. Älä mieti ukon mielipidettä, ei sekään miettisi päinvastaisessa tilanteessa miltä susta tuntuu :=)

ja laitoinkin sellaisen. MInusta avioparin "kuuluu" nukkua yhdessä ja fyysinen läheisyys lujittaa yhteenkuuluvuutta, mutta on silti mukavaa, jos omaa tilaa on tarvittaessa



Nukun välillä omassa huoneessani, jos mies kuorsaa liikaa ja olen itse herkkäuninen vaikka stressin takia. Mutta mukavin se on harrastusten takia. Voin levittää askareeni sinne ja jättää odottamaan seuravaa kertaa. Toimii vierashioneena noin muuten.

mies kuorsasi kauhealla korinalla - mut ei se kuorsaus vielä mitään, vaan ne tauot siinä välissä! Fiilis oli välillä kuin siinä Kummelin perintöä odotellessa -sketsissä.



Mut sit mies laihtui ja kuorsaus lakkasi. Ylipainoinen ei olle ennenkään, mutta niin vai oli pienellä iso merkitys.



Nyt sovitaan samaan sänkyynkin.

ja laitoinkin sellaisen. MInusta avioparin "kuuluu" nukkua yhdessä ja fyysinen läheisyys lujittaa yhteenkuuluvuutta, mutta on silti mukavaa, jos omaa tilaa on tarvittaessa

Nukun välillä omassa huoneessani, jos mies kuorsaa liikaa ja olen itse herkkäuninen vaikka stressin takia. Mutta mukavin se on harrastusten takia. Voin levittää askareeni sinne ja jättää odottamaan seuravaa kertaa. Toimii vierashioneena noin muuten.

Minusta sen pitää häipyä joka häiriköi eli kuorsaa.

Talo on vanha, huoneita paljon. En halua nukkua iltatorkun miehen kanssa, koska itse olen illanvirkku ja aamunvirkku. Tuntui, että elämä meni hukkaan, kun piti kärvistellä valveilla toisen vieressä.

Tietenkin minä kävelen pois, kun olen kerran hereillä :D