Muita sosiaalisesti laiskoja äitejä?
Vapaapäivinä ajatuksentasolla olisi ihanaa nähdä ihmisiä ja käydä yhdessä kahvilla ym mutta todellisuudessa en saa aikaiseksi. Ystäväni asuvat 25-50km päässä, ja vaikka tuo ei autolla pitkä matka olisikaan, niin ärsyttää että pitää varata niin pitkä aika pieneenkin tapaamiseen. Lähellä asuvien tuttavien kanssa olen tosi laiska tapaamaan, koska en tunne heitä vielä kovin läheisesti, ja enhän tutustukaan kun en jaksa vaivautua. Mieluummin vietän aikaa omissa oloissani lapseni kanssa, elän ilman suunnitelmia. Mutta toisaalta taas harmittaa ja tuntuu ristiriitaiselta.
Arki on täynnä aikatauluja joten en jaksa sopia mitään, edes hauskaa, vapaapäiviksi. Oman perheen kesken kyllä puuhaillaan kaikenlaista, mutta ahistaa etukäteen sopimiset muiden kanssa.
Vähän kiireessä kirjottelin, toivottavasti saitte selvää. Onko tämä yleinenkin äitien vapaa-ajan ongelma?
Kommentit (3)
Huojentavaa, että en ole ainoa "laiska tai itsekeskeinen". ;)
Ap
mulla ihan sama. Tykkään olla joko perheen kesken tai sitten aivan yksin. Jos lähden shoppailemaan tai urheilemaan, tykkään tehdä tämän yksin. Kyllä mä joskun näen kavereita, ehkä kerran kuussa :)
Teen myös töitä kotona, joten eipä tule turhaksi nähtyä ihmisiä ;)
täyttää vapaapäivääni tiukalla ohjelmalla, kun se kuluu muutenkin nopeasti. Ja jos tosiaan lähtisin kyläilemään tunnin ajomatkan päähän, niin siihenhän menisi "kokopäivä"! Enimmäkseen soittelen ystävilleni ja puhun, puhun ja puhun. Ja sit joskus, kuten juuri tänään, on ihanaa mennä kaupungille kahville ystävättären kanssa. Mut tää siis todella harvoin! Ehkä olen "laiska" tai sitten itsekeskeinen, mutta koen, etten EHDI viettää vapaitani kyläilemällä. Koska yleensä tosiaan keskityn vapailla kodin ja lasten hoitoon =).