G: Mitä hauskaa lapsesi ovat kertoneet päiväkodissa perheestänne?
Tai päinvastoin, mitä lapset ovat kertoneet päiväkodissa sanotun perheestänne?
Mulla tällainen jälkimmäinen tarina.
Mun äiti on kertonut, että mä ja mun sisko oltiin pieninä tultu tarhasta ja sanottu äidille, että kun tädit sanoo, että meillä on aina niin huonot vaatteet päällä.
Äitini oli tästä sitten vähän pahoittanut mieltään, yksinhuoltaja kun oli ja yritti aina kovasti pukea meidät nätisti. Ompeli itse paljon vaatteita.
Oli sitten ottanut asian puheeksi tarhassa, että millaisia vaatteita lapsilla pitäisi tätien mielestä tarhassa olla (äidillä ja meidän tarhatädeillä oli mielettömän hyvät ja lämpimät välit aina..), etteivät ne olisi huonot? Tädit olivat olleet ihan kysymysmerkkinä, kunnes mun ja siskon lempparitäti oli tajunnut asian oikean laidan: hän oli mulle ja siskolle kehunut, miten HIENOT vaatteet meillä aina on, mutta lasten korvissa oli tullut kirotusvire ulosannin kohdalla :)
Kommentit (11)
että tarhan tädit ovat kertoneet!! :D
hoitopaikassa, oltiin samaan aikaan tuomassa lapsia hoitoon, niin siellä yx sit toitotti heti eteises että MEIDÄMPÄ ISI OLI VIIMEYÖN PUTKASSA! :D äiti punastui ja kertoi sit et hänen miehensä on ammatiltaan poliisi :D
..poika on jostain saanut päähänsä, että minä syön koko ajan banaaneja (???). En oikeastaan edes pidä niistä, joten syön ehkä 1-2 banaania kuukaudessa. Kerran tulin päiväkotiin hakemaan poikaa ja hän selitti nurkan takana asiantuntevasti että "kyllä, taas äiti söi viisi banaania iltapalaksi"!! >:D
Esim. kuinka meillä syödään retkillä aina koiranmakkaraa ja miten asumme asuntovaunussa. Yhtenä päivänä kailotti, miten isi piti lukita makuuhuoneeseen eilen, ettei se karkaa, kun poliisit hakevat sen vankilaan tänään... Oli noloa, kun poikkeuksellisesti minä vein lapsen tuona aamuna päivähoitoon (yleensä lapsen isä vei). Välillä oli vitsit vähissä, kun lapsi kokeili satujaan kiitolliseen kuulijakuntaan. Eräs sijainen kuulemma oli jo melkein tekemässä meistä lastensuojeluilmoitusta, mutta onneksi vakituiset hoitajat ehtivät hätiin.
Eri asia sitten on, mistä lapsi keksi noita juttuja. Puhui monesti asioista, joista emme olleet ikinä maininneet sanaakaan tai joista emme tienneet hänen edes tietävän (esim. vankila, koiranmakkara).
niin esikoinen oli kertonut, että hän saa kohta pikkusiskon, jonka nimi on Elsa.
Poikaa kyllä odotin ja se oli esikoisellekin selväksi tehty (lapsivesinäyte otettu, siitä tiedettiin). Ketään Elsaa emme ole koskaan tunteneet.
Kävellen aina viemme ja haemme, koska pk on niin lähellä.
Tyttö oli kertonut, että hänellä on nyt Kaarina-äiti, ei enää Anna- äitiä. Ja puhunut vain Kaarina-äidistä joka päivä. No se on mun toinen nimi :)
hupaisaa tässä on se, ettei lapsi ehkä ollut edes nähnyt silitysrautaamme, sen verran harvoin on käytössä.
veljestä, joka on vauva. Olipa sitten kertonut mitä kaikkee vauvan kanssa tekee jne.
Jonkun ajan päästä päiväkodista kyseltiin, että miks mulla ei oo ikinä vauvaa mukana... ei oo ei, ku ei ollut mulla vauvaa.. eikä sillon kyllä miestäkään...
kertonut, että äiti ja iskä maksavat kaiken aina Visalla. Oli askarrellut visa-kortteja päiväkodissa yms. Me ollaan miehen kanssa päinvastoin sanottu, ettei ikinä osteta mitään luotolla.
Kerran poika oli selittänyt, että aina kun hän menee nukkumaan, me aletaan alakerrassa huutamaan, että "Get off me!!" yms. vastaavaa. Tuota vähän ihmettelin, kunnes joku päivä tajusin, että katson aika usein Supernannya lasten nukkumaan menon jälkeen :)
että olemme yrittäneet kuristaa hänet (=oltiin siis jouduttu väkisin syöttämään antibioottia, ei sentään kuristettu) Onneksi eivät päiväkodissa uskoneet...
mitä lapsi on päiväkodissa kertonyt perheestämme, muta päiväkodin johtajaa lapsi puhutteli "sirkuksenjohtajana". Taisi siis nelivuotiaalla mennä päiväkodinjohtaja ja sirkuksenjohtaja sekaisin... Minua tuo huvitti.